selässä hirveät akne arvet

ne on sentään selässä eikä kasvoissa. joillakin on kasvoissa, mieti sitä.. tsemppiä, ei se nyt niin kauhea asia ole kuin itsestäsi tuntuu, on sitä paljon suurempiakin ongelmia ihmisillä. laiha lohtu, mutta silti..

Mulla on ollut 20 vuotta niitä arpia ja aknea selässä. Niitä vaan tulee lisää ja sen mukana myös arpia. Selkä on ihan karseen näköinen. Mut siitä huolimatta oon elänyt ihan normaalisti. Matkan varrella on tullut myös muita, pahempia ihosairauksia, jolloin noi selän hommat on unohtuneet. En yksinkertaisesti välitä. Olen rannalla ihan normaalisti, eikä kukaan vielä ole kummeksinut. Ihan hirmu avonaisia (selästä) paitoja en kylläkään käytä, mutta ei sekään elämää suurempi ongelma ole.

Ymmärrän kyllä toisaalta asenteesi, koska ilmeisesti olet paljon nuorempi kuin minä.. Mutta olin minäkin 20 vuotta sitten nuorempi, enkä vaan yksinkertaisesti antanut asian häiritä.

Jossain vaiheessa tuli mm. ruusufinni kasvoihin, naama oli ihan turvoksissa ja punainen sekä ihan täynnä näppyjä. Nyt myöhemmin niitä taas ei ole näkynyt, ilmeisesti sitten selän vaan pitää kukkia.
Sitten mulla on atooppinen iho ja jaloissa ja käsissä krooninen ekseema.

Näitä vaan siksi luettelen, et jos ajattelisit, että sulla kuitenkin on aika hyvin asiat..,
Älä lannistu tuosta. Nauti elämästä ja unohda selkä.

Ajattele niitä ihmisiä, joilla on psoriasis, hekin vaan porskuttavat eteenpäin kaikista kurjuuksista huolimatta.

Kaikkee hyvää sulle ja elämäniloa:)

Miks et kavisi juttelemassa plastikkakirurgin kanssa? Niilla on monia eri laasereita, ehkapa joku auttaisi, tai sitten joku toinen toimenpide. kay ihmeessa ihan vaan juttelee siella.

Ja alota ihmeessa se roaccutan kuuri!!! paaset acnesta kokonaan eroon. EI FINNEJA -> EI LISAA ARPIA
Yrita paasta siita sun neule kammosta. Toi sun selka rajottaa sun elamaa niin paljon ja jos niita finneja tulee kuiteskin koko ajan lisaa, niin kannaattaa nyt ainakin yrittaa kaikki mahdollinen!!

Tietenkin sä saat poistettua, tai vähintään haalistettua, arpes. Hoidat ensin aknen pois(roa oli mulla ainoa, joka autto. Kannattaa näyttää selkää ihotautilääkärille, jos ei muuten meinaa kirjottaa reseptiä.) ja sen jälkeen voit alkaa hoitaa arpia erilaisilla rasvoilla yms. Lisäks sä voit ottaa just näitä laserhiontoja ja muita, mutta niissä taitaa olla joku laki, että sellasen voi ottaa vasta viiden(?) vuoden päästä aknen häviämisestä.

Mä en ite ole jaksanut käyttää mitään edellisistä, vaan olen makoillut kesät rannalla ja antanut auringon haalistaa arpia. Rusketus kuulemma peittää myös kivasti arpia, mutta harmi etten mä kauheesti rusketu. Tekorusketusta en ole vielä viittinyt ottaa, mutta sitäkin vois kokeilla ainakin tohon selän alueelle nyt talvella, kun pystyy kulkemaan peittävissä vaatteissa hikoilematta. Jos näyttää hyvälle, kesällä sitten koko vartalolle:)

On sellainenkin tapaus, jossa lääkäri ei kunnioittanut potilaan oikeuksia, vaan vaati tämän syömään Roaa annosteluohjeen vastaisesti potilaalle liian suurella annoksella, vaikka potilaan taholta toivottiin pienempää. Kävi sitten niin, että akne paheni voimakkaasti ja potilaan kasvot menivät täysin pilalle. Lääkäri ei ota siitä mitään vastuuta. Hän ei ole tullut edes paikalle, kun asiaa on yritetty selvittää. Kaiken lisäksi lääkäri vääristeli asiaa siitä antamissaan selvityksissä. Roa voi nimittäin tehdä pahaa jälkeä, jos lääkäri ei taida sen käyttöä.

On sulla suomessakin paljon kohtalotovereita! Itselläkin selässä ja rinnassa pahan näköisiä kohonneita eri muotoisia arpia ollut jo vuosia. Uimassa en ole käynyt yleisillä rannoilla varmaan 10vuoteen joten tiedän kyllä miltä susta tuntuu. Koskaan en ole käyttänyt mitään lääkettä. Akne periaatteessa on loppunut jo kauan sitten, mutta sillon tällöin pukkaa finnin selkään jonkajälkeen siihen muodostuu kohonnut arpi. Lisäksi mulla on vielä arpeja kyljissä, takapuolessa ym;)

miks elät omaa elämääs muiden mielipiteiden kautta????? järki tohon touhuun mukaan. senkun menet rannalle pahinta mitä voi tapahtua on jos JOKU KATSOO SINUN SELKÄÄSI. ja sit ku se on kattonu sun selkää se kävelee sun ohi ja jatkaa matkaa eikä todennäkösesti muista sua 5min päästä. joten voihan kamala paikka mitkä kauheat seuraukset sinulle tuleekaan jos joku huomaa arpia selässäsi. siis ei vittu MIKSI IHMISET TOIMIVAT MUIDEN MIELIPITEIDEN MUKAAN?!?!?!?!

Kohtalotoveri siis täällä. Vuosia sitten oli selässä kauhea akne, lääkkeet autto mut syön vieläki antibiootteja ettei selkä villiinny(esiintyy ajoittain kauheasti finnejä...). Arvet on hirveät; koholla olevia vaaleita paiseita olkapäillä asti. Kuitenkin oon kesäsin käyttäny toppeja ym, mut baareihin tai juhliin laitan aina t-paita-mallisen paidan ja jonkun muun peittävän asun/paidan. Eniten harmitti se et ylioppilaspäivänä jouduin piilottelemaan selkää arpien takia boleron alla, kun kaikki kaverit oli nätteine mekkoineen keikistelemässä...
Nyt oon pikkuhiljaa oppinu elämään arpien kanssa. En voi vieläkään seurustella kunnolla, siis miehelle en yksinkertaisesti kehtaa näyttää selkää enkä halua et kukaan koskettelee selkää. En myöskään kerro arvista etukäteen.
Olishan se kiva jos vois käyttää seksikkäitä, selästä avonaisia paitoja baareissa ja muutenkin kesällä, mut joidenkin asioiden kans joutuu elämään. Oon onnellinen ettei arvet tullu naamaan, tai ettei mul oo joku muu kauheampi laajemmalle levinny ihovaiva. Eli unohda selkäs ja ala elämään normaalisti. Korosta parhaita puolias (esim. sääriä?) ja anna maailman hymyillä :) (nimim. Talvella etelän lämpöön, arpeine kaikkineen ;))

Voih, sun (ja ylläolevan kirjoittajan) tekstit oli ihan kuin mun omasta elämästä! Mulla puhkes 14-15 vuotiaana kamala akne, pahin oli selkä. Söin kaikenmoisia antibiootteja ja Roaakin (ikävä kyllä) jonkun aikaa. Jatkoin antibioottikuureja viime talveen asti kunnes päätin lopettaa, sain kauheita vatsakipuja ja lääkäri epäili niiden antibioottien olevan syypää. Tätä nykyään oon ilman tabuja ja oikeastaan oon saanu taudin kuriin syömällä oikein. Vältän karkkeja, tosi rasvaisia ruokia ym ja iho on lähes yhtä hyvä ku antibiootteja syödessä.
Vaikka mun iho on ihan ok nykyään ja selässä välillä muutama paha finni, ei mikään auta näihin järjettömiin arpiin mitä mulle jäi. En voi todellakaan käyttää toppeja julkisilla paikoilla, rannalleki meen harvoin. Poikaystäville häpeen selkää eikä kukaan saa kosketella selkäpuolta. Jos mua itteäki oksettaa ne, miksei myös sitä? Voin sanoo et noi arvet on tuhonnu parikin suhdetta ku poikaystävät on sanonu et käyttäydyn kummallisesti.
Viime syksynä sain tarpeekseni arvista ja päätin käyttää säästöjä laserleikkaukseen. Kävin ihotautilääkärillä joka suhtautu positiivisesti laserin tuloksiin. Voi luoja sitä onnen tunnetta ku ajattelin et vihdoin voin alkaa elää normaalisti! Menin leikkaukseen, mut heti operaation jälkeen tuli kumma olo, en osaa selittää. Kyyneleet rupes valuu ku olkapäät teipattiin, mul oli huono aavistus. Mut ei se vielä, se järkyttävä kipu, polte ja kirvely kolme kk sen jälkeen oli kamalaa. Mun elämä musertu käsiin ku huomasin ettei ne arvet muuttunu mikskään vaan kasvo samanlaisina takas. Itkin viikon äidille et en jaksa enää.
Nyt, 9 kk operaation jälkeen arvet on samanlaiset ku ennen enkä vieläkään voi kulkea topeissa tai hellemekoissa julkisesti. Rahallinen menetys ei sinänsä haittaa. Enemmän se et kolme viikkoa luulin et mun elämä normalisoituis mut sekin revittiin multa pois.
Mummi on aina lohduttanu et kun mä tästä vanhenen en enää välitä. Oon hitaasti alkanu hyväksyy mun tilanteen ja toivon et joskus löydän jonkun kuka sanoo ettei se välitä mun selästä ja rakastaa mua silti. Toivossa on hyvä elää :)
Mitä jos sovitaan et tänä kesänä kuljetaan omina itsenämme kaupungilla muista välittämättä? Niinku joku jo sano, miks me eletään elämää muiden kautta? Ja meiän pitää olla onnellisia ettei arvet oo kasvoissa.
Tsemppiä kaikille kohtalotovereille, teidän tarinat autto mua taas eteenpäin koska tiedän etten oo ainoo joka asian kanssa painiskelee :)