Minä en halua sitten loppumetreillä pohtia, että olisipa ollut kiva hypätä laskuvarjolla, ratsastaa kamelilla ja syödä etanoita, mutta kun ei ollut mahdollisuutta. Olen nyt hypännyt laskuvarjolla kaksi kertaa, ratsastanut kiukkuisella kamelilla ja syönyt ainakin sata etanaa ja syömpä vielä toiset sata tässä lähiaikoina, en tosin kerralla. Lisäksi haluan käydä Madridissa Prado-museossa katsomassa alastonta Mayaa, sen toteutan nyt keväällä.
Mitäpä teillä on listalla, olisi hauska kuulla?
Mitäpä teillä on listalla, olisi hauska kuulla?
Vastaukset 35
Vanhimmat
olen elänyt jos tähän syöpään kupsahdan; mitään ei ole jäänyt kokematta; minkä olen halunnut kokea;)))
Kaikkea sellaista on tehty ja hankittu mitä aikaisemmin ajatteli, että sitten joskus.Siitä paikasta laitoin "homman pyörimään" kun aloin pysyä tolpillani.Sopivaan kohtaan pamahti pieni perintökin, jotenka vauhti vaan koveni ja tuli hankittua "tytön paras ystäväkin" sormeen!
Ei yhtään auta ajatella että mitähän sivulliset ajattelee.Joka tapauksessa ne ajattelee jotain, mutta sitten ne vasta ymmärtää, kun ovat kokeneet syövän ja sen mukanaan tuomat toivottomuuden hetket.ELETTY ON TÄÄLLÄKIN ja mahdollisuuksien mukaan tästä eteenkinpäin, mutta enemmän on alettu ajattelemaan toisiakin ihmisiä.....elämä on joka suhteessa parempaa kuin ennen syöpää.
Leikkausaamuna ihmettelin sairaalan seinällä julistetta,"Syöpä takana,Elämä edessä". Se oli sellainen ihmeen virkistävä hetki.Uskalsi ajatella, että ei ne varmaan sitä piruuttaan ole tohon seinälle heittäneet, täytyy ton jotain todella tarkottaa....
Voi voii. Jos tekisin kaikki mitä mieli on, niin tarvitsisin ainakin kaksi samanmittaista elämää lisää, se on minimi ;;)))
paljon,tyssäävät käteisen puutteeseen,joten nautin
siitä mitä on.Toivon saavani antaa läheisilleni
hyviä yhdessä olon hetkiä niin kauan kun niitä riittää.
unelmia jo pitkin elämää.
Olen huomannut että mitä enemmän ikää tulee, niin unelmatkin on muuttuneet "vaatimattommiksi", enää en haaveile maailmanympärimatkasta ( en ole sitä kyllä toteuttanutkaan),olisi jo liian rankka reissu.
Kenties joitakin lyhyitä matkoja johonkin lähelle, kuten keväinen Ambsterdam, nähdä ne kaikki kukkivat tulppaanit.
Pieniä kivoja asioita täällä omissa ympyröissä, sitä ne unelmat on.
rakastaa lähimmäisiään antaa iloa ympärilleen
kaikkea tätä mitä rahalla ei saa.
sairauden jälkeen raha menettää täysin merkityksensä:
en lottoa enää jos lottoaisin ja voittaisin lahjoittaisin hyväntekeväisyyteen.
hyvää ja lämmintä mieltä syöpäpotilaille .t.Inga
paljoa tulppaaneita, täytyy mennä vähän edemmäksi Hollannissa, niin siellä on laajat peltoalueet siniä, punaisia, keltaisia ym. värisiä pitkiä peltosarkoja täynnä tulppaaneita ja hyasintteja.Uskomaton näky!!
Sekin oli syövän jälkeistä juhlintaa!
Siellä oli joskus minulla vaikeuksia.
Olin menossa Amerikkaan ja viemisinä oli pitkä puukko perheen isännälle.
Unohdin sen käsimatkatavaroihin ja koneen vaihdossa tarkastaja huomasi.
Meinasi tulla hankalat paikat. uskoivat selitykseni mutta puukko lähti. Pääsin onneksi jatkamaan matkaa että ehdin jatkolennolle Nykistä.
kun on seuraavalle matkalle pakkaamassa , jos jostain joutuu luopumaan.Minun pitää aina keskittyä, että ei vaan jää pienet kynsisakset käsilaukkuun.Minun maailmani "romahtaisi" jos joutuisin niistä luopumaan. Viimeks oli 200 ml käsisedi ainetta taskussa ja se virkailija heilutteli sitä ilmassa toiselle.
No enhän minä muistanut, että se 100 ml minkä saa viedä, mutta ei onneks ottaneet pois.Dementoitunut kun on , niin siitä saa kärsiä koko ihminen!
kun miulle paukasttiin etteen eppäily kehittyvästä syövästä,niin turhamainen minäni hyökkäs kimppuun;olin siästäny melekkein kolome vuotta matkarahoja,jotta sittä kun on tarppeeks koossa,lähen jonnekkii hyyyviiin etäs,niin miulle tulikkii mielleen,jotta nyt jos tekkööt sen avantteen,niin en ilikkii sen pussin kans olla bikinit piällä missää ja varasin hätäpäissän Kreikan matkan ja olin siellä kolome viikkoo patiloimassa saarilla,bikinit piällä tulj olttuu aika vähä,shortsit ja t-paita oli kova sana.Nyt,kun vointi on parempi ja liäkäri näytti jo keltasta valloo,aloin siästämmään uutta matkkoo varte,paljo ei pysty kuukkauvessa tuosta peruspäivärahasta siästämmään,mutta kun annettiin toivo pitkästä elämästä,niin aikkoohan on siästellä ja tuas voin sittä täysillä piästellä:D
unelmia,ja vielä parempi jos ne toteutuu,niiden avulla jaksaa taas mennä eteenpäin.
Olis yksi halpa reissu.
Ilomantsissa on se hieno Susitaival ja vain 100 km patikointia.
Olen ihaillut netissä kuvia siitä. Se olis halpa;;)))
täytyisi olla,tai tietty riippu kauanko aikaa käyttää patikoimiseen.
aloitteleville patikoijille olis omijjaan tuo Petkeljärven-Putkelanharjun vaellusreitti 31km-välillä yöpymissii ja ruokkailluu varte laavuja!Eikä tosissaan maksa paljo.Tietysty,kun muualta Suomesta tänne tulloo,niin makssaahan ne matkat,mut miulla ei ois kun piipahttoo.Kiitos vain,ihan hyvä herätys meikäläiselle,jonka patikkamatkat on melekkein kaikki suunttautunu Välimerelle!
vastaan reissussa,muitakin kun Elisama:)
kun lähettäs sie,Jatta ja mie tuonne korppeen haikaroimmaan-mitteepä oisit sie mieltä-entäs Jatta?Otettas kottikärryt mukkaan ja kun joku meistä väsys,niin työnttee hurruutettas sillä kottikärryllä:D
nähä,mut mielluummin silleen,jotta vasttaan tulloot,kun jos jälestä meitä ajasivat!
jos edes pikkasen kunnossa olisi.
Saiskos edelä mennä karkuun kun ei kerran saa tulla vastaan eikä perässä kulkea;;)))
mänisittii ja iliman luppoo kyselemätä,kun koleme ämmän rupukkoo tulla höyrryis kottikärryn kans polulla-Jatta istus kärrissä,mie työntäsin ja Ira¤ kulukis eillä-laulas ja löis kattilankansilla tahttii!
viimeisetkin eläimet metsästä mikäli laulaisin:)
pakkoon muuttii,eikä vain elläimet-oltas kyllä varsin eriskummallinen seurue:D
on hävinnyt ettosille vissiin?Täytyy vähäksi aikaa mennä maate,kun vatsa kiukuttelee.Mukavaa illan jatkoa kaikille:)
naulan kantaan. Olen kerran ollut viikon vaelluksella Saariselällä. Opas oli kokenut kulkija. Minä tollo en edes kartasta mitään ymmärrä. Meen aina vaan äänten ja tuntemusten mukaan. Sen vaellusviikon haluaisin kokea uudemman kerran. Oli rankkaa mutta ah niin ihanaa.
Kägösen kanssa sinut perässä vedetään. Jos et itse jaksa kävellä niin rakennetaan riu´uista "haavoittunut enkeli" kantoteline. Porukalla pärjätään aina.
sie tallustella meijä rinnalla. Jos sattuu poloku piisoomaa. Mielellää myös siut mukkaa otettas. Ois oma karhu/koira turvana.
taatusti suosutu siinä kärryssä istumaa. Eikä sinee mehtää nykyajan vehkeitä viijjäkkää. Riukuja löytyy meijä tarpeiks.
mihikää kattoo. Tuppaa vaa välillä olemaa hommia vaikka toisille jakaa. Eläkeläisillähän on aina kiire. Johtuu siitä että askel lyhenee ja tahti hidastuu. Joka paikassa muualla mutta ei korvien välissä.
Öilös päivänä olin reumalla kokkeissa ja kuvissa. Naurettii yhe miehe kans et ne ottaa sydänfilmin ja kattoovat siitä sydänsurut. Oli hyvät tarinat aluillaan mutta hoitaja tuli keskeuttämään.
Ku kerra reissuu läksin niin luurailin aikani kaupoissa. Siit keskusta silkkipuodista lähti matkaa kaks silkkineuletta. Olivat halvempia kun käytetyt kirppiksellä. Mukavatuntusia pintoo vaste ja heleppohoitosia.
vuorotellen työnnellä toisiamme kottikärryillä.
Elisama voisi toimia.
olet siinä iässä!
kunhan leikkiä lasken.
Niin voisinkin toimia ja palkaksi iso astia marjoja kun karhut pitää niistä tai sitten ISO purkki hunajaa
Pyydetään Nalle Puhilta oikein ISO hinajapurkki. Hää varmaan antaa sen näin hyvään tarkoitukseen.
varmaankin suuret varastot hunajaa,kyllä häneltä varmaan yksi purkki heltiää,ja voidaanhan me kerätä
marjoja ämpärikaupalla matkalta.