Aina kun vaaditaan kovempia rangaistuksia, niin vastaväite on että kovemmat rangaistukset ei kokemusten mukaan vähennä rikollisuutta.
Kertokaapa missä tällaista rangaistusten koventamista on kokeiltu?
Onko aivan varmaa, että jos Suomessa esimerkiksi otettais sellainen linja että murhasta, taposta, tahallisesta raakasta pahoinpitelystä, raiskauksesta ei enää päästettäsi ikinä vapaaksi niin rikollisuus lisääntyisi tai raaistuisi?
Kertokaapa missä tällaista rangaistusten koventamista on kokeiltu?
Onko aivan varmaa, että jos Suomessa esimerkiksi otettais sellainen linja että murhasta, taposta, tahallisesta raakasta pahoinpitelystä, raiskauksesta ei enää päästettäsi ikinä vapaaksi niin rikollisuus lisääntyisi tai raaistuisi?
Vastaukset 11
Vanhimmat
rötöksiä tekevät on tavallisia pulliaisia jotka viinahuuruissaan kaikkea tekevät.Kyllä monet miettisi onko kannattavaa kännissäkään ajella jos auto heti valtiolle ja suota kuokkimaan.Paras rangaistus on se nykyään joka kohdistuu rahanmenon uhkaan ei linnatuomion pituuteen.
Vankilassa olijoista valtaosa on rikoksen uusijoita. Eli heti vapaaksi päästyään he aloittavat uuden rikoskierteen. Jos ei koskaan pääsisi vapaaksi, niin rikoskierrettä ei tietysti tulisi ja tuhannet rikokset jäisivät tekemättä.
Suomessa on tapauksia, joissa rikoksentekijä on syyllistynyt neljä kertaa tappon. Tällainen on mahdollista erittäin lievien rangaistusten seurauksena. Jos heti ensimmäisestä taposta tai murhasta istuisi lopun ikää vankilassa, niin tietysti ne seuraavat tapot jäisivät tekemättä ja moni säästäisi henkensä.
Kaliforniassa taas istut kolmannen rikoksen jälkeen 25 vuotta. Se takaa sen, että ainakaan 25 vuoteen et pysty uusia rikoksia tekemään ja näin rikosten määrä vähenee ja 25 vuoden uhka toimii peloitteena muille rikoksentekijöille.
"Kaliforniassa taas istut kolmannen rikoksen jälkeen 25 vuotta. Se takaa sen, että ainakaan 25 vuoteen et pysty uusia rikoksia tekemään ja näin rikosten määrä vähenee ja 25 vuoden uhka toimii peloitteena muille rikoksentekijöille."
..sanoa miksi vaikkapa henkirikostaso on meidän hyysäävässä Suomessa vaihdellut 2,5-3,5/100 000 asukasta, ja samaan aikaan esimerkkisi kunnon rangaistusten Kaliforniassa se on ollut 6-8/100 000 asukasta, eli henkirikoksia tehdään asukaslukuun suhteutettuna Kaliforniassa yli kaksi kertaa enemmän kovista rangaistuksista huolimatta.
Tai miksi Suomessa tehdään 30-50 ryöstöä/100 000 as., mutta Kaliforniassa on vastaavasti 250-170 ryöstöä /100 000 as. Muista rikoksista eriasteisia pahoinpitelyjä ja raiskauksia tehdään molemmissa väkilukuun suhteutettuna suunnilleen sama määrä, tai tarkkaan ottaen Kaliforniassa niitäkin tehdään suhteellisesti hieman enemmän kuin Suomessa.
Eli millä tavalla esimerkkisi kovempien rangaistuksien Kaliforniassa tilanne on parempi, ja olot turvallisempia kuin täällä Suomessa?
"Jos heti ensimmäisestä taposta tai murhasta istuisi lopun ikää vankilassa, niin tietysti ne seuraavat tapot jäisivät tekemättä ja moni säästäisi henkensä."
Sinusta on siis mahdoton asia, että vankilassa voisi tehdä murhan tai tapon, eli surmata vaikkapa sellitoveri? Vai etkö vain laske näitä?
Jos katsotaan vaikka New York´in henkirikostilastoja, niin n. 90 %:sti ne ovat värillisten tekemiä. Samoin Johannesburg´in tai Kapkaupungin, joissa molemmissa on kauppakeskuksien edessä lukittavat kaapit, joihin valkoinen väestö jättää aseensa. Sen jälkeen vielä vartijat suorittavat ruumiintarkastuksen, ennen kuin pääset sisälle kauppakeskukseen.
Joka vuosi Suomessa tehdään n. 150-200 henkirikosta. Vankiloissa erittäin harvoin, ehkä yksi kymmenessä vuodessa.
Suomessa lasketaan olevan n. 30.000 ammatti- tai taparikollista. Jos he olisivat jonain vuonna kaikki yhtä aikaa vankilassa, niin rikokset olisivat melko harvinaisia. Tosin impulsiivisia tekoa voi tehdä kuka hyvänsä, niihin ei mikään ennaltaehkäisy auta.
"Jos katsotaan vaikka New York´in henkirikostilastoja, niin n. 90 %:sti ne ovat värillisten tekemiä. Samoin Johannesburg´in tai Kapkaupungin, joissa molemmissa on kauppakeskuksien edessä lukittavat kaapit, joihin valkoinen väestö jättää aseensa"
..kasvot. Sinun väitteestäsi saa helposti sen kuvan, että väkivalta ja rikollisuus ovat jotenkin ympärillä olevasta yhteiskunnasta riippumaton rodullinen ominaisuus.
Kuitenkin on niin, että esim. USA:ssa jos vakioidaan tilastoja niin, että vertailukohdaksi otetaan samalla hyvämaineisella asuinalueella asuvat valkoinen ja musta, joilla on sama koulutus, hyvä ammatti ja tulevat taloudellisesti hyvin toimeen, niin mitään eroa ei oikeastaan ole rikollisen käyttäytymisen ja väkivallan osalta näiden välillä. Eli molemmat käyttäytyvät varsin lainkuuliaisesti.
Samoin jos otetaan huonosti koulutetut valkoinen ja musta, jotka ovat työttömiä ja asuvat jossain ns. slummissa, niin tällöinkin molempien väkivaltaisuus ja rikollisuus ovat suunnilleen samalla korkealla tasolla.
Eli rotu ei ole määräävä tekijä, vaan ympäristö ja kulttuuri.
Kun ei ole töitä, tai työt ovat matalapalkkaisia tilapäishommia eivätkä lähiomaiset pysty tukemaan elämää yhtä hyvin kuin valkoisilla, ajaudutaan työttöminä halvoille asuinalueilla ja omaksutaan(/ yritetään tulla toimeen,) näillä alueilla olevien rikollisen alakulttuurin kanssa. Ja kun perustetaan perhe, niin edelleen ollaan siellä slummissa, jossa lapsille on vaikea saada kunnon koulutusta, mutta heidän on helppo saada huumeita ja rikollista seuraa joilta oppia tieynlaista käyttäytymistä.
USA:n koilliskulman liberaaleissa pienissä osavaltioissa joissa on amerikkalaisittain korkea yhteiskunnan tarjoama turvaverkosto, rikoksia tehdään yleensäkin vähän ja henkirikoksia jopa vähemmän kuin meillä. Näissä osavaltiossa rotujen välinen ero rikollisuudessa on pieni.
Luulen että Etelä-Afrikankin rikollisuusongelmilla on pitkälti taloudellis-sosiaaliset syyt, eli köyhien mustien vierellä asuvat valkoiset tai muunkin väriset (myös mustat) rikkaat ovat yksinkertaisesti liian houkutteleva mahdollisuus vaurastua. Lisäksi USA:n etelävaltioissa samoin kuin Etelä-Afrikassa on vanhat perinteet tiukkaan kaksiajakoon rodullisin perustein, ja tätä jakoa on molemmissa paikoissa tarvittaessa ylläpidetty myös väkivalloin, jolloin väkivallasta on tullut voimasuhteiden tasaantuessa hyväksytty keino.
Mutta okei, varmasti esim. mustien väkivaltainen rap-kulttuuri ei ole paras roolimalli nuorille, mutta sekin tuntuu olevan nykyisin yhtä suosittua kaikkien nuorien keskuudessa rodusta riippumatta, joten sitä on turha liikaa syyllistää.
"Joka vuosi Suomessa tehdään n. 150-200 henkirikosta. Vankiloissa erittäin harvoin, ehkä yksi kymmenessä vuodessa."
Jos kuolemaan johtaneet pahoinpitelyt otetaan lukuun, niin veikkaisin että joka vuosi näitä tapahtuu. Tosin tietenkin on niin, että jatkuvan valvonnan asioihin pystytään vartijoiden toimesta puuttumaan nopeasti, jolloin myös ensiapu ja nopea hoitoon pääsy pitää osaltaan huolen että moni tapon yritys jääkin vain yritykseksi.
"Suomessa lasketaan olevan n. 30.000 ammatti- tai taparikollista. Jos he olisivat jonain vuonna kaikki yhtä aikaa vankilassa, niin rikokset olisivat melko harvinaisia. Tosin impulsiivisia tekoa voi tehdä kuka hyvänsä, niihin ei mikään ennaltaehkäisy auta."
Ammattirikolliset ovat toki asia erikseen, mutta näistä taparikollisista suurin osa on toistuvasti kiinnijääviä rattijuoppoja, niitä jotka aina kännissä joutuvat tappeluun ryyppykaverinsa kanssa, autovarkaita tai pikkutason varkaita. Eli harva näistä on suoraan vaaraksi yhteiskunnalle niin paljon että heitä pitäisi eristää.
Taparikollisuuden saa helpoiten alas, ihan rajoittamalla näiden päihteidenkäyttöä, sosiaalisella yhteiskunnan tuella, työpaikalla ja oikealla elämänkumppanilla. Jälkimmäistä yhteiskunnan on toki vaikea järjestää:) Mutta niin yksinkertaista se on, ei siihen mitään lisää vankiloita tarvita tai pidempiä rangaistuksia, mutta se vaatii enemmän taloudellisia resursseja, jonka nämä "kovan linjan"-edustajat näkevät vain sinisilmäisenä hyysäämisenä.
Olisit vielä laittanut oppikirjan nimen, mistä tekstisi on lainattu.
Se on kuitenkin samanlaista teoriaa, kuin kommunismi. Kumpikaan ei toimi käytännössä, vain oppikirjojen sivuilla.
..mutta valitettavasti ei taida olla olemassa sellaista oppikirjaa josta olisin voinut lainata kyseisen tekstin.
Tilanne on pikemmin päin vastoin. Yleensä näiden sosiaalisten/pehmeiden keinojen kannattajat ovat niitä jotka ovat perehtyneet rikollisuuteen joko opintojen, tutkimuksen tai käytännön työn kautta. Nämä pehmeät keinot on siis käytännön tasolla havaittu kokonaisuutena kaikkein toimivimmiksi.
Kovien rangaistusten vaatijoilla on harvoin tällaista tietoa/kokemusta, tai edes halua hankkia sitä. Kovien rangaistusten vaatijat puhuvat mielellään populistisesti ankarien rangaistusten oikeudenmukaisuudesta (tietenkin oman tulkintansa mukaisesta sellaisesta) ja siitä miten kovilla rangaistuksilla säilytetään hyvä yhteiskuntamoraali ja -arvot (mielellään kristillis-konservatiiviset sellaiset).
Todellisuudessa esim. amerikassa näillä kovilla rangaistuksilla vain paikataan huonon yhteiskunnallisen sosiaaliturvaverkon puutteita. Eli kun kaveri on edes vankilassa, niin ompahan ainakin katto pään päällä, ruokaa tarjolla ja jonkinlainen terveydenhuolto.
Lisäksi tietenkin amerikkalaisten into pitkiin rangaistuksiin liittynee jotenkin liike-elämän etuihin, eli yksityisten vankiloiden lobbarit ovat onnistuneet markkinoimaan ajatusta poliitikoilla ja yleisölle, että he ovat jotenkin paremmassa turvassa, kun kriminaalit ovat pitkään poissa kadulta heidän laitoksissaan ja vielä niin, ettei heidän ylläpito tule veronmaksajille kalliiksi.
Tietenkin rikollisissa on joitain erityisryhmiä joihin pehmeät keinot eivät tehoa, kuten eräät seksuaalirikolliset, lähinnä tyypillisesti erilaisia talousrikoksia tai vastaavanlaisia huijauksia tehtailevat "aidot" psykopaatit, jotka iskevät aina heikkoihin uhreihin ja ylipäätään talousrikolliset. Näiden ryhmien kohdalla olisin kuitenkin valmis pidentämään tuomioita.
tutkittu, ja havaittu että ankarampi seuraamustaso ei vähennä rikollisuutta.
Rikolliset harvoin harkitsevat tekojaan.
Rikollisuuteen ja sen vähenemiseen voidaan vaikuttaa muilla keinoilla, esim. syrjäytymisen estämisellä ja kiinnijäämistodennäköisyyden kasvattamisella kuin rangaistusten ankaroittamisella.
Miksi murhasta ja taposta ei saa kirjaimellisesti elinkautista? Mitkä on ne perustelut että on päädytty käytännössä tuonne reiluun 10 vuoteen. Eikö olisi vähintäinkin kohtuullista että istuu yhtä kauan kuin uhrikin, eli lopun elämäänsä??
Suomessa oli vielä 70-luvulla huomattavasti ankarampi rikoslainsäädäntö kuin muissa pohjoismaissa. Siitä huolimatta täällä tehtiin esim. henkirikoksia eniten.
Kun rikoslakia nykyaikaistettiin uudistamalla se kokonaan, rangaistusasteikkoja alennettiin. Jos väitteesi pitäisi paikkaansa (asia, joka on lukemattomissa tutkimuksissa todettu vääräksi), olisi rikollisuuden pitänyt lähteä nousuun. Niin ei kuitenkaanole kääntynyt, vaan itseasiassa päinvastoin.
Ja sitten lopuksi: rikollinen ei ajattele rikosta tehdessään, paljonko hän saa vankeutta, vaan sitä, jääkö teosta kiinni. Oletettu kiinnijäämisriski on se seikka mikä vaikuttaa.
Kannattaako sitten poliisin joka vuosi valittaa TV:ssä, mitä kaikkia rikoksia he eivät ehdi valvoa? siinä poliisijohdolle mietittävää.
Kysyin että miksi ei murhaaja pidetä sellissä lopun ikänsä. Jos tutkimukset ei todista sen lisäävän rikollisuutta nini eikö se olisi oikeudentajun mukaan ainoa oikea rangaistus??