Linda vieraili parin viikon sisään toistamiseen TV4:n suositussa Efter Tio -ohjelmassa. Ohjelman voi katsoa tv4.se -sivuilta. Linda puhuu elämästään, vanhemmistaan, opiskeluistaan, urastaan sekä syömishäiriöstään. Soittaa myös kaksi kaunista kappaletta: Bach/Gounodin Ave Marian sekä balladin Aquamarine.
Klassisesta kappaleesta on muodostunut yksi Lindan tunnetuimmista tulkinnoista, jota on kehuttu alan lehdissä ja josta on tehty myös kaunis musiikkivideo, joka pyörii Classic FM TV:ssä ja joka on Classic FM -konsernin ensimmäisellä musiikkivideoita sisältävällä DVD:llä. Aquamarine muistetaan puolestaan useista Lindan kansainvälisistä tv-esiintymisistä, kuten italialaisen RAI Unon suuresta musiikkishow'sta Sorrentossa, Playboy Mansionin taltioidusta uuden vuoden juhlasta sekä Baywatchista.
http://tv4.se/eftertio/
Klassisesta kappaleesta on muodostunut yksi Lindan tunnetuimmista tulkinnoista, jota on kehuttu alan lehdissä ja josta on tehty myös kaunis musiikkivideo, joka pyörii Classic FM TV:ssä ja joka on Classic FM -konsernin ensimmäisellä musiikkivideoita sisältävällä DVD:llä. Aquamarine muistetaan puolestaan useista Lindan kansainvälisistä tv-esiintymisistä, kuten italialaisen RAI Unon suuresta musiikkishow'sta Sorrentossa, Playboy Mansionin taltioidusta uuden vuoden juhlasta sekä Baywatchista.
http://tv4.se/eftertio/
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kuka on Linda? Ai se bimboko joka tyrkyttää itseään lehtiin viikottain ja on valmis myymään itsestään kaiken yksityiselämään kuuluvat jutut, jotta saisi edes vähän palstatilaa.
Ilmeisesti kysymyksessä on sama Linda, joka levitteli jalkoväliään koko maailmalle eräässä miestenlehdessä. Nyt näyttäisi siltä, että tämä Linda yrittää jopa pestä mainettaan täällä keskustelupalstoillakin.. Voih, säälittävää !
Onneksi ammattimuusikot eivät ole toimineet Lindan tavoin, vaan he saavat elantonsa soittamalla: Heidän ei tarvitse alentua miestenlehtien mannekiineiksi.
Ensiviikolla kuulemme taas anoreksiasta, bulimiasta, häistä ja kaikesta muusta turhanpäiväisestä halusimme sitä tai emme.
lapsen yrittämisestä. Montakohan vuotta siitä saamme lukea? Monilla Anoreksian sairastaneilla lapsen saanti ei ole mikään itsestäänselvyys. Tässähän taannoin saimme lukea Taiveahon kommentteja lapsettomuudestaan ja sen syistä.
Eihän lääkäritkään usko. ;)
Suomalainen kateus nostaa päätään - taas!! - voi taivas!!! Violinisti Linda om hurmaava muusikko, ihminen ja muutenkin fiksu! Ollaan siis ylpeitä sellaisesta muusikosta maailmalla!!!! Ja piste!
Nooh,tuskinpa kovin montaa kiinnostaa katsella kyseistä ohjelmaa.En tiedä oletko Linda itse tai joku läheinen,mutta ALKAA PIKKUHILJAA KYRPIÄ tuo ainainen tuputtaminen.Ihan tosi,ei jaksa kovin montaa kiinnostaa Lindan touhut.Paitsi tietysti huumorimielessä,onhan täti senverran mokaillut vuosien varrella...
Johann Sebastian Bachin "Ave Maria" Charles Gounod'n sovituksena on melko pikkuinen kappale klassisen musiikin maailmassa.
Sen esityksistä ja tulkinnoista ei käydä päätähuimaavia (jos niitäkään) keskusteluja klassisen musiikin julkaisuissa. Ave Mariaa kun vingutetaan jokaikisessä kissanristiäisessä meillä ja muualla.
Etkö voisi, Linda, levyttää ns. "oikeita" viulupiisejä, kuten esim. Brahmsin tai Beethovenin sonaatteja? Tai Mendelssohnin konserttoa? Käytä suhteitasi ja levytä RCA:lle tai Deutsche Gramophonille!
– Saisinet sitten todella painavia ja varteenotettavia arvioita tulkinnoistasi erityisesti tosikoviin alan lehtiin, kuten esim. "Stradiin".
Mutta kyse taisi olla vain siinä, että Linda on itse saanut Ave Maria -tulkinnalleen positiivista palautetta alan lehdissä (klassisen levynsä arvostelujen yhteydessä) ja että kyseinen teos on esimerkiksi sen musiikkivideon yms. kautta tullut hänen ns. "signature songsiksi" :D
Tosin, Griegin c-molli-sonaatti on ehkä kuitenkin vieläkin enemmän Lindan ns. "signature song", jos mikään, sillä kyseinen taltiointi on arvioitu jopa yhdeksi teoksen parhaista, ja ylipäätänsäkin se oli se klassisen levyn varsinainen ykköskappele saaden arvosteluissa myös eniten huomiota.
Ja kyllä Gramophone esimerkiksi on "tosikova alan lehti", laajalti pidetään jopa kovimpana. Ehkä turhankin kriittinen.
No mutta nyt menee jo vähän eri palstan asioihin :)
piisi...eix Linda vois levyttää muuta klassista musaa? Tsaikkarii, Elgarii, Sostaa??? Jos kerta haluu näkyy nimenomaa klassisena viulistina???
Ja entä kamarimusiikki?
Pari kpl Signature Songssii ei riitä vielä, tarttee niitä ainaki 20 jos haluu olla legenda.
Nyt aihe menee pahasti palstan otsikon ohi, mutta minusta Griegin kolmas sonaatti on ehdottomasti ehtaa tavaraa edelleen. Vaikka se onkin Griegin sonaateista suosituin, niin on se silti mielestäni jäänyt huomattavan syrjään esim Brahmsin ja Prokofievin sonaatteihin verrattuna.
Grieg-sonaatti on hyvin skandinaavinen, ja sen tunnelmien vangitseminen vaatii muusikolta paljon. Lindalle sekä muille Pohjolan kulttuuriperinteessä eläneille/tai siitä hyvin tunteville kyseinen teos sopii kuin valettu. Temperamenttisuuden ja vauhdikkuuden sekä koskettavien melodialinjojen ansiosta se on monipuolisuudessaan ja luonteeltaan mielestäni erittäin onnistunut teos, joka saa ansaitsemaansa arvostusta laajemmin ehkä myöhemmin tulevaisuudessa.
Nyt täytyy muistaa, että vaikka Linda onkin lahjakas ja taitava viulisti, ei hän ole kuitenkaan kansainvälisesti huippuluokan klassinen solisti. Hänhän aloitti soolouran ja ehdat mestarikurssit vasta lähemmäs kolmekymppisenä. Käsittääkseni hänen suorastaan naurettava itsekriittisyytensä aiheutti aikanaan sen, ettei hän fyysisesti pystynyt soittamaan epäonnistumisen pelossa yksin ajautuen siten syvemmälle kamarimusiikin pariin ja orkestereihin. Harmi, sillä potentiaalia hänessä on ollut. Ei siten, etteikö hän olisi edelleen teknisesti ja ennen kaikkea musikaalisesti loistava muusikko, ja jopa väläyttäisi ajoittain virtuoosimaisia piirteitä soitossaan, kuten lyhyissä youtube-videoissa, joissa soittaa Tziganea ja Csardasia, mutta jokainen mainekas klasarisolisti on aloittanut solistisella linjalla viimeistään teini-iässä; se on välttämättömyys.
Eivät klassiset levy-yhtiöt anna levytyssopimusta yli kolmekymppisille soittajalle, joka on aloittanut soolouran myöhäisellä iällä, vaikka taitoa ja karsimaa myydä levyjä olisikin, jos yhtiöt voivat sen sijaan kiinnittää talliinsa nuoria ja silti jo vuosia solistiksi kouluttautuneita muusikonalkuja. Suurin osa alan lahjakkaista muusikoista ei koskaan levytä säveltäkään, mutta saavat soittaa mielin määrin paitsi itsenäisesti niin myös orkestereissa ja /tai ajoittaisissa soolokonserteissa, ja yhä useampi käärii klassisen musiikin ohessa myös hyvät rahat kevyen musiikin keikoilla.
että nykyisin arvostetaan nimenomaan kolmekymppisiä, taitavia solistisoittajia ja heille annetaan kyllä levytyssopimuksia ym. isoja keikkoja, helpommin kuin nuorille parikymppisille.
Sitäpaitsi: ei takavuosinakaan ollut uutta se, että moni nyt jo tosikova klasarisolisti aloitti ns kansainvälisen huippu-uransa pitkälti yli 3-kymppisenä.
Näitähän riittää maailmalla. Kyllä teinitähdet tiedetään, mutta laatu se on joka jyrää.
Sitäpaitsi ihan turhaa meteliä yhdestä Griegin sonaatista. Missäs ne muut tulkinnat ovat? Kai Linda on muutakin ehtinyt soittaa? :D
Pointti oli, että levy-yhtiöt antavat sopimuksen ennemmin nuorelle lahjakkaalle solistisella linjalla kouluttautuneelle kilpailijavoittajelle kuin melkein 40-vuotiaalle myöhäisellä iällä soolouran aloittaneelle kamarimusiikkiin erikoistuneelle muusikolle, vaikka olisikin teknisesti taitava.
Elina Vähälä on solistina keskittynyt viulu&orkesteri-teoksiin, saanut kiitosta ja tunnustusta ympäri maailmaa, esiintyy säännöllisesti kansainvälisesti eri orkestereiden kanssa ja on lisäksi näyttävän näköinen nainen. New Yorkin ylistetystä debyytistä on jo kymmenen vuotta, eikä levytyssopimuksia kuulu. Hän on vain yksi monista sopparin arvoisista, mutta kaikki eivät voi olla levyttäviä aartisteja kerralla tai edes koskaan, vaikka miten olisi rahkeita.
soppareita, vaikka sitten tämän ensimmäinen oliskin.
Kaikki vaan riippuu siitä, miten osaa asiansa järjestää: onko hankkinut kontakteja, ja osaako soittaa mahtavasti jne. Ulkonäkö on sinänsä plussaa, mutta ei sillä – kuitenkaan – ole varsinaista merkitystä enää viimeisimmissä loppupeleissä klasarimaailmassa.
Itse asiassa: ihmisten kanssa pärjäämisellä sen sijaan on sitä merkitystä!
Elina Vähälä rupesi menestymään naimisiin mentyään. Tämä kyllä tiedetään. Eikä siinä mitään, se on ihan ok! :) Hän on menestynyt miehensä kontaktien "hallitsemissa" paikoissa. Hän ei esiinny solistina Keski-Euroopan ns. kovimmilla lavoilla tai kovimpien kapujen ja orkestereiden kanssa, ja ehkä miehensä kontaktit eivät näihin riittäisikään.
Pointtini on nyt E:n kohdalla siinä, että hän ei ehkä ole täysillä kokeillutkaan OMIA taitojaan keikkojensa järkkäämisessä, eli on ns. jämähtänyt. Mutta jokatapauksessa hieno ura hänellä on, sitä ei käy kieltäminenkään.
Ja hieno ura on myös Lindalla, mutta ei suinkaan ole liian "myöhäistä" hänenkään yrittää kaivaa niitä suurempia mahdollisuuksia.
Mutta: onhan täällä jokaiselle oma paikkansa, ja se saakin olla niin. Ketään väheksymättä.
Linda voisi enää tässä vaiheessa saada merkittävää pelkän klassisen musiikin levytyssopimusta (DG, Decca Classics, EMI Classics, Sony Classical)..
Kyllä hän saisi aikaan kiitettäviä levytyksiä, etenkin kamarimusiikin parista, mutta myös esimerkiksi Bruchin ja Mendelssohnin Viulukonsertoista ja tietysti nämä unkarilaiset tanssit yms., jolla tapaa lopettaa konserttejaan, mutta ei.
Siihen uskon, että voisi saada merkittävän sopimuksen levystä/levyistä, joissa klassisen on vain yksi osa ohjelmistoa. Kaupallisemmasta levystä.
ja yhä enemmän netistäladattaviksi...
..on se vaikeeta kenenkä tahansa enää saada sitä "oikeeta levy"-sopparia.
Kaverit on levyttäneet isoillekin merkeille ja nyt niistäkin tarjotaan vain nettiin laitettavia kokonaisuuksia – eli ei sitä "oikeeta levyä" tule, vaikka soppari onkin samanarvoinen (se raha :) !
Kyllä sitä kaikille täällä tilaa on, myös Lindalle! Viulisteja maailmassa piisaa miljoonittain, muista instrumentalisteista ym. klasareista puhumattakaan.