Kun tehtiin pieniä radioita ja kaikkee kliffaa sälää. Siitä on jo kolkytvuotta. Nyt viiskymppisenä haluaisi alkaa taas puuhastelemaan noitten juttujen kanssa. Mistä löydän kytkentäkaavoja kaikenlaisesta 'tarpeettomasta' rakenneltavasta.
Kolvi, tinaa ja mittari on omasta takaa, niin ja aikaa.
Kolvi, tinaa ja mittari on omasta takaa, niin ja aikaa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tuolla on kaikkea antiikkijuttua:
http://freespace.virgin.net/spontaflex.reflex/
Mistä kummasta sä viisikymppisenä olet aikaa löytänyt? Mulla on kohta 60 mittarissa ja duunihommat imee kaiken ajan ja rakenteluhalut. Silloin kun niitä oli, ei ollut fyrkkaa (ei sitä oikeastaan ole nytkään) ja komponentit olivat tosi kalliita.
On vaikka mitä.
Niin, aikaa ei enää kakrut silleen 'varasta' ja toi avokaskin antaa aika rauhassa olla. Duunit ihan itse lopetin pari vuotta sitten omasta halustani. Lälläriin ajattelin virtalähteen pykata aluksi 'harjoitusduunina'
kun kidekoneita rakenneltiin. Miniatyyriputkista taskuradio saippuarasiaan. Sitten menivät keksimään transistorin.
Mistähän sais palan kvartsikiveä niin tekis taas kidekoneen.
Kide oli lyijyhohdeta, eikä kvartsikiveä. :-)
Oletkos hävittänyt ne kolkytvuotta vanhat kytkentäkaaviot? Itsellä ovat unohtuneet hyllyyn lojumaan, mutta voisin ehkä jotain korvausta vastaan luopuakin niistä, tuossa olis vajaa kymmenen kappaletta 70-luvun rakenteluohjekirjoja.
Laita joku sähköpostiosoite, johon voin lähettää listan, jos aihe kiinnostaa.
Mihin niitä. Riittää kun laittaa kiven, säätökondensaattorin ja kuulokkeet kuparilangalla jotenkin yhteen. Silleen niin.
jonka ympärille kela tulee. Ns. permeabiliteettiviritys eli sauvaa liikuttelemalla se Lahti löytyy,jos vielä on olemassa.
kiveen tökätään vieterinpää jolla valitaan alue ja kondensaattorilla hienosäädetään. Kuparilangasta tulee kela. Ilmassa on riittävästi sitä permeabiliteettia.
kun wanhasta puhelinluurista purki kuulokkeen
(hiili-sellaisen) pari johtoa johonkin puhelin
linjaan tms...taas kuunneltiin...
Kyllä niissä 60-luvulla oli jo kidediodi-ilmaisin. Sellainen germaniumdiodi oli esim. OA79. Puhuttiinkin hienommin pietsosähköilmaisimesta.
pistorasian 0-johtoa, johon banaanipistoke lykättiin. Se oli jännää aikaa.
hiekkakakkuleikeissä. Kyllä se oli mikrofonipuoli, jossa tuo hiilikapseli sijaitsi. Kuulokkeessa oli sentään pyöreä peltilätyskä,joka nojasi sähkömagneettiin,jonka käämiin tuo diodilla ilmaistu signaali siirrettiin. Voimakkuus oli kyllä heikko eikä mitään melua saanut olla huoneessa.
aikaan 0 saattoi olla pistorasioissa kummalla puolella tahansa ja maata otettiin lämpöpatterista. Ikäänkuin venäläistä rulettia, sanoisin.
Nyt ovat menneet puurot ja vellit sekaisin. Kyllä puolijohdediodin ja piezokiteen toiminta eroavat toisistaan täysin. Koskaan ei ole edes puhuttu pietsosähköilmaisimesta missään yhteydessä.
Pietsosähköilmiö syntyy kun kidettä taivutellaan ja pintojen väliin syntyy jännite-eroja. Puolijohdeilmaisimen toiminta taas perustuu diodin rajapinnan ominaisuuteen johtaa virtaa vain yhteen suuntaan.
Materiaalit näissä komponenteissa ovat niin ikään aivan erilaisia, eikä pietsokiteellä ole puolijohteen ominaisuuksia.
Minulla on hyllyssäni "Harrastelijan radiokirja" vuodelta 1950. Olin jo silloin tehnyt pari kolme radiota. Nyt kun vettä on virrannut monessa koskessa melkoisen paljon, käytän ainoastaan SMD-komponentteja ja sulautettua tekniikkaa. On muuten tosi mukavaa näin seitsenvitosen tehdä kytkentöjä näillä komponenteilla. Jos nykyinen tekniikka kiinostaa, hanki kirja "Pintaliitoskomponenttien kytkentöjä". Siinä on kansantajuisesti kerrottu nykyisen rakentelun perusteet ja yli 30 harjoituskytkentää piirilevykuvineen. Voit myös käydä katsomassa juttujani sivulla www.tanerup.k-netti.nu
Siellä seisoo kyllä, että pietsosähköilmaisin.
;http://www.sci.fi/~oh2bio/radiomuseo/radiokirja.htm
Kyllä mulla tuo kyseinen opus on hyllyssä. Tuollaista termiä sieltä ei vaan löydy. Kidediodista kyllä puhutaan, sillä tarkoitetaan ihan tavallista germanium-diodia.
Anna minulle sen sivun numero, jolla mainitaan pietsosähköilmaisin! Pietsosähköiseen ilmiöön perustuvasta kuulokkeesta siellä kyllä saattaa olla juttua.
permeabiliteettivirityksestä ja pietsokideilmaisusta.
Muistuupa mieleen 70-luvun alkupuoli, kun olin "kymmenen korvilla" ja sain minua vanhemmalta serkultani kyseisen kirjan.
Ulkomuistista:
...jos päästäisimme mainosmiehet kehumaan... permeabiliteettiviritys, germaniumilmaisin ja pietsosähköinenkuuloke...
Elektrofotosta tilattiin pertinaxputkea, ferriittisauva, kidekuuloke...
Taisi olla Litz -lankaa tai jotain sinnepäin, jota Pertinax -putkelle kierrettiin kelaksi ja kuminauhan pätkä sisäpinnan ja ferriittisauvan välissä teki säätämisen suht' helpoksi, mutta piti asetuksen sitten kuitenkin kohdallaan. Yksinkertaisin "kiddari" syntyi pelkästä kidediodista ja pietsokuulokkeesta, kun ne kytki suoraan taloyhtiön yhteisantenniin ja maahan. Kun asemaa ei voimut valita, niitä kuului, miten sattui, yleensä ainakin kaksi päällekkäin :)