Etelä-Suomessa kultaa ?

Tässä linkki http://www.gsf.fi/Media/artikkelit.html?file=/_system/In_focus/news_0009.html

Kalliokulta on erinlaista kuin purokulta (mikä lie). Että sen vaskoolin kanssa on niin odotettavaa, että tulisi edes hippu sitä kultaa.

Pääkaupungista itään on vanha hylätty hopea/kulta kaivuu paikka, iäkkäämmät paikalliset ihmiset saattavat tietää siintä enemmän, itse kävin lähellä sitä ja löysin sinisiä kiviä, joita asiantuntijan mukaan esiintyy siellä jossa kultaa on.
Ajattelin käyttää jokamiehen oikeutta ja esim. marjakorin (metallinilmaisimen) kanssa käydä katsastamassa paikka

kpf kirjoitti:

Pääkaupungista itään on vanha hylätty hopea/kulta kaivuu paikka, iäkkäämmät paikalliset ihmiset saattavat tietää siintä enemmän, itse kävin lähellä sitä ja löysin sinisiä kiviä, joita asiantuntijan mukaan esiintyy siellä jossa kultaa on.
Ajattelin käyttää jokamiehen oikeutta ja esim. marjakorin (metallinilmaisimen) kanssa käydä katsastamassa paikka

Lue lisää

kiinnostaisi tietää millainen metallinilmaisin sinulla kpf on käytössä ?

kpf kirjoitti:

Pääkaupungista itään on vanha hylätty hopea/kulta kaivuu paikka, iäkkäämmät paikalliset ihmiset saattavat tietää siintä enemmän, itse kävin lähellä sitä ja löysin sinisiä kiviä, joita asiantuntijan mukaan esiintyy siellä jossa kultaa on.
Ajattelin käyttää jokamiehen oikeutta ja esim. marjakorin (metallinilmaisimen) kanssa käydä katsastamassa paikka

Lue lisää

jokamiehen oikeus toimii, voit myös tehdä valtauksen ( siis alkuun valtaus varaus ) mutta miinaharavalla et hyödy: se löytää ainoastaan magneettipitoisia eli rautaa (fe) sisältäviä malmeja. sininen viittaa turkoosiin joka on korukivi. alkuun voisit tutustua kirjaan :KIVET JA MINERAALIT. en muista muuta tästä teoksesta, se on mulla jossain mutta niinkuin ymmärrät; mitä tarvii sitä ei löydä. vanha sulake eli posliini on hyvä apuväline; sen antama väri eli "viiru" kertoo paljon näytteestä. sitten kovuus, ja viimeks ominaispaino:näytteen paino / sen syrjäyttämän vesimäärän painoon. tää meni vähän tieteellisen makuiseks,mut ei se oo sitä. kirjotellaan.

beringinsalmi kirjoitti:

jokamiehen oikeus toimii, voit myös tehdä valtauksen ( siis alkuun valtaus varaus ) mutta miinaharavalla et hyödy: se löytää ainoastaan magneettipitoisia eli rautaa (fe) sisältäviä malmeja. sininen viittaa turkoosiin joka on korukivi. alkuun voisit tutustua kirjaan :KIVET JA MINERAALIT. en muista muuta tästä teoksesta, se on mulla jossain mutta niinkuin ymmärrät; mitä tarvii sitä ei löydä. vanha sulake eli posliini on hyvä apuväline; sen antama väri eli "viiru" kertoo paljon näytteestä. sitten kovuus, ja viimeks ominaispaino:näytteen paino / sen syrjäyttämän vesimäärän painoon. tää meni vähän tieteellisen makuiseks,mut ei se oo sitä. kirjotellaan.

Lue lisää

Kyllä metallinilmaisin reagoi kaikkiin metalleihin
ja jopa singnaali kertoo kuinka jalo metalli on kyseessä!
Olen lähettänyt paljon ilmaisimella löytämiäni kiviä tutkittavaksi ja aina niissä jotain on ollut, hopea ja vanadiini varmaankin mielenkiitoisimmat.
Paras Fe pitoisuus oli >40%. Tulee maastossa kuljettua "nenä maassa" kun nuo kivet kiinnostaa.
Tiedän kotikaupunkini laitamilla useita mielenkiintoisia kohteita jotka pitäis käydä tarkastelee paremmin, Pitkä juttu...

kpf, kirjoitti:

Kyllä metallinilmaisin reagoi kaikkiin metalleihin
ja jopa singnaali kertoo kuinka jalo metalli on kyseessä!
Olen lähettänyt paljon ilmaisimella löytämiäni kiviä tutkittavaksi ja aina niissä jotain on ollut, hopea ja vanadiini varmaankin mielenkiitoisimmat.
Paras Fe pitoisuus oli >40%. Tulee maastossa kuljettua "nenä maassa" kun nuo kivet kiinnostaa.
Tiedän kotikaupunkini laitamilla useita mielenkiintoisia kohteita jotka pitäis käydä tarkastelee paremmin, Pitkä juttu...

Lue lisää

minkä hintainen metallinilmaisin on , vai oletko itse sen rakentanut?

kpf, kirjoitti:

Kyllä metallinilmaisin reagoi kaikkiin metalleihin
ja jopa singnaali kertoo kuinka jalo metalli on kyseessä!
Olen lähettänyt paljon ilmaisimella löytämiäni kiviä tutkittavaksi ja aina niissä jotain on ollut, hopea ja vanadiini varmaankin mielenkiitoisimmat.
Paras Fe pitoisuus oli >40%. Tulee maastossa kuljettua "nenä maassa" kun nuo kivet kiinnostaa.
Tiedän kotikaupunkini laitamilla useita mielenkiintoisia kohteita jotka pitäis käydä tarkastelee paremmin, Pitkä juttu...

Lue lisää

Itse harrastan myös malmien etsintää kullan etsimiseen suunnitetulla metallinilmaisimella

Kiinostaisi tietää minkä tyyppistä metallinilmaisinta muut käyttävät ?

Mieli on malttamaton ja hinku kova päästä maastoon tekemään tutkimuksia. Eiköhän se kevät pikkuhiljaa tästä etene : )............

kpf, kirjoitti:

Kyllä metallinilmaisin reagoi kaikkiin metalleihin
ja jopa singnaali kertoo kuinka jalo metalli on kyseessä!
Olen lähettänyt paljon ilmaisimella löytämiäni kiviä tutkittavaksi ja aina niissä jotain on ollut, hopea ja vanadiini varmaankin mielenkiitoisimmat.
Paras Fe pitoisuus oli >40%. Tulee maastossa kuljettua "nenä maassa" kun nuo kivet kiinnostaa.
Tiedän kotikaupunkini laitamilla useita mielenkiintoisia kohteita jotka pitäis käydä tarkastelee paremmin, Pitkä juttu...

Lue lisää

jonkinlainen murskain on käväissyt mielessäni, siis sellainen jolla kivenmurikoita saisi jauhettua "pölyksi" ja sitten ominaispaino eroittelulla voisi tarkastaa onko kultaa.
Olen kokeillut sitä ominaispainoon perustuvaa eroittelua jo parina kesänä, toimii kyllä.
Kun pihallani pyörii sellainen suurehko kivien rumpuhiomalaite aina kun tuulee... siis tuulivoima pyörittää telojen päällä olevaa muovirumpua, hiontakuntoon ladattuna painaa n. 500kg.
Se tulee kesäisin tyhjennettyä jotta näkee "paljonko vielä"
Tämä hioma-aine sekä kivien hioutumisesta syntynyt mössö tulee sitten veden avulla poistettua useaan ketjutettuun selkeytymis astiaan, jolloin painavin / karkein tavara jää ensimmäiseen..jne.
Rumpu on tuulen armoilla nyt neljättä vuotta ja uskoisin että jo kesällä sinne voisi vaihtaa sen hienoimman kiillotusaineen, tuleeko lasikiiltoa vai ei, se jää nähtäväksi.
Tuollaisella "rikastamisella" jolloin kivestä jää ehkä viidennes, tai jotain jäljelle, on paljon helpompi löytää mahdolliset kultahiput tai muut mielenkiintoiset partikkelit esim. mikroskoopin avulla.

malmeja kirjoitti:

Itse harrastan myös malmien etsintää kullan etsimiseen suunnitetulla metallinilmaisimella

Kiinostaisi tietää minkä tyyppistä metallinilmaisinta muut käyttävät ?

Mieli on malttamaton ja hinku kova päästä maastoon tekemään tutkimuksia. Eiköhän se kevät pikkuhiljaa tästä etene : )............

Lue lisää

Niin, ette varmaan tutki niitä mitä olette löytänyt. Mistä te voitte tietää onko se kultaa. Mä tiedän, että joku löytää ja vie sen kirjanhyllyyn ja siel se kumminkin on pölysenä. Mä keräilen myös, mutta tutkin niitä ja olen sitä mieltä, että tutkisin niitä, eikä kokoelmastasi tulisi mitään ilman tutkintaa.
Jos te harrastatte kerälemistä niin kuka tietää sen nimen ta mikä se on?

malmeja kirjoitti:

Itse harrastan myös malmien etsintää kullan etsimiseen suunnitetulla metallinilmaisimella

Kiinostaisi tietää minkä tyyppistä metallinilmaisinta muut käyttävät ?

Mieli on malttamaton ja hinku kova päästä maastoon tekemään tutkimuksia. Eiköhän se kevät pikkuhiljaa tästä etene : )............

Lue lisää

Olen samaa mieltä :DDDDDD

malmeja kirjoitti:

Itse harrastan myös malmien etsintää kullan etsimiseen suunnitetulla metallinilmaisimella

Kiinostaisi tietää minkä tyyppistä metallinilmaisinta muut käyttävät ?

Mieli on malttamaton ja hinku kova päästä maastoon tekemään tutkimuksia. Eiköhän se kevät pikkuhiljaa tästä etene : )............

Lue lisää

Miksi etsitte malmia? Itse asiassa malmi-rikkikiisua-eli rautamalmimineraali sen ryhmä on sulfidit, jos olette kokeilleet sen painoa niin mun rikkikiisu paina lähes 1kg. Ja mitä eroa on malmeilla ja rauta mm? rikkikiisua ei saada tosta vaan halki (kovuus: 6-6,5 Mohsin asteikolla) hmm kvartsi on kovempaa
kuin rikkikiisu (kvartsin-eli vuorikide mohsin asteikolla kovuus: 7); Mutta, kvartsi ei ole ainoa, sillä on muita olomuotoja tiikerinsilmä,savukvartsi,ametisti,sitriini,ruusukvartsi,vihreäkvartsi ja sinikvartsi.
Kvartsin ryhmä: oksidit. Se tekee kauniita heksagonisia kide prismoja. (kidejärjestelmä: trigoninen)
Eräät hiekkakivet ja niiden metamorfiset vastineet koostuvat lähes pelkästä kvartsista. (ominaispaino: 2,65).

Onko salpaus-selkää tutkittu? Entä salpaus-selältä lähtevät joet?Onko niitä vaskattu ?

Vulle Vuojas kirjoitti:

Onko salpaus-selkää tutkittu? Entä salpaus-selältä lähtevät joet?Onko niitä vaskattu ?

Eihän salpaus-selällä ole kuin soraharjua,ei kalliota.Miten siellä kultaa voisi olla?

soraharju kirjoitti:

Eihän salpaus-selällä ole kuin soraharjua,ei kalliota.Miten siellä kultaa voisi olla?

Salpausselkä ei ole soraharju, vaan glasifluviaalinen reunamuodostuma jossa on kivien ja lohkareiden lisäksi hyvinkin hienorakeista ainesta: hiekkaa, hiesua ja silttiä. Jääkauden aikana jäätikkö höyläsi mukaansa irtaimen maa-aineksen ja rouhi kallioperää myös mukaan, jotka sitten jäätikön sulamisvesien mukana kasautuivat jään reunan eteen. Muodostumaa nimitetään siis reunamuodostumaksi sen syntypaikan mukaan. Harju taasen on jäätikön railoon kerääntynyttä ainesta.

Jos kultaa haluaa etsiä niin sitä kannattaa vaskata joenuomasta, joko nykyisestä joenuomasta tai jääkauden aikaisesta sulamisvesiuomasta. Kartasta näkee missä noita uomia on. Etelä-Suomessa on kultaa kallioperässä mutta onko sitä hippuina joenuomissa, siinäpä mielenkiintoinen tutkimusaihe. Onnea vaan vaskaajille. Minä suuntaisin itärajan tuntumaan vaskoolin kanssa, en niinkään Salpausselälle.

GaiaGaia kirjoitti:

Salpausselkä ei ole soraharju, vaan glasifluviaalinen reunamuodostuma jossa on kivien ja lohkareiden lisäksi hyvinkin hienorakeista ainesta: hiekkaa, hiesua ja silttiä. Jääkauden aikana jäätikkö höyläsi mukaansa irtaimen maa-aineksen ja rouhi kallioperää myös mukaan, jotka sitten jäätikön sulamisvesien mukana kasautuivat jään reunan eteen. Muodostumaa nimitetään siis reunamuodostumaksi sen syntypaikan mukaan. Harju taasen on jäätikön railoon kerääntynyttä ainesta.

Jos kultaa haluaa etsiä niin sitä kannattaa vaskata joenuomasta, joko nykyisestä joenuomasta tai jääkauden aikaisesta sulamisvesiuomasta. Kartasta näkee missä noita uomia on. Etelä-Suomessa on kultaa kallioperässä mutta onko sitä hippuina joenuomissa, siinäpä mielenkiintoinen tutkimusaihe. Onnea vaan vaskaajille. Minä suuntaisin itärajan tuntumaan vaskoolin kanssa, en niinkään Salpausselälle.

Lue lisää

Kiskon Orijärvellä on ainakin ollut kuparikaivos ja hopeakaivos.Eikös siellä ole sitten myös kultaakin ?

Puro kultaa ? kirjoitti:

Kiskon Orijärvellä on ainakin ollut kuparikaivos ja hopeakaivos.Eikös siellä ole sitten myös kultaakin ?

Kultaa on pieniä määriä kallioperässä joka paikassa. Jotta sitä pääsisi vaskoolin kanssa vaskaamaan, on täytynyt tapahtua pitkä prosessi sitä ennen. Kallio on rapautunut ja pienen pienet kultahiukkaset irronneet kalliosta. Vesi on kuljettanut niitä, ja hiukkaset ovat etsiytyneet yhteen, rikastuneet ja muodostaneet hippuja. Nyt pitäisi löytää joenuoma, jonne hiput ovat kasautuneet.

GaiaGaia kirjoitti:

Kultaa on pieniä määriä kallioperässä joka paikassa. Jotta sitä pääsisi vaskoolin kanssa vaskaamaan, on täytynyt tapahtua pitkä prosessi sitä ennen. Kallio on rapautunut ja pienen pienet kultahiukkaset irronneet kalliosta. Vesi on kuljettanut niitä, ja hiukkaset ovat etsiytyneet yhteen, rikastuneet ja muodostaneet hippuja. Nyt pitäisi löytää joenuoma, jonne hiput ovat kasautuneet.

Lue lisää

Joen pitäisi vielä olla sorapohjainen,nämä etelän joet ovat aika savisia.

Soraa kirjoitti:

Joen pitäisi vielä olla sorapohjainen,nämä etelän joet ovat aika savisia.

Koli on kvartsiittia, ja se on suuren Karelidi-vuoriston jäänne. Karelidit muodostuivat noin 2 000 miljoonaa vuotta sitten, kun paksut hiekkakivikerrostumat kivettyivät. Hiekan seassa on ollut pieniä määrää kultaa. Jääkaudet ja rapautuminen ovat hävittäneet koko vuoriston Kolia lukuunottamatta, ja kulta on sieltä jonnekin kulkeutunut. Sieltä menkää etsimään.

GaiaGaia kirjoitti:

Koli on kvartsiittia, ja se on suuren Karelidi-vuoriston jäänne. Karelidit muodostuivat noin 2 000 miljoonaa vuotta sitten, kun paksut hiekkakivikerrostumat kivettyivät. Hiekan seassa on ollut pieniä määrää kultaa. Jääkaudet ja rapautuminen ovat hävittäneet koko vuoriston Kolia lukuunottamatta, ja kulta on sieltä jonnekin kulkeutunut. Sieltä menkää etsimään.

Lue lisää

Pystyykö metallin etsin erottelemaan kultahippuja? Jos esim;haravoisi orijärven tienoon puroja tai salpaus-selältä lähteviä puroja.

Miinaharavalla kirjoitti:

Pystyykö metallin etsin erottelemaan kultahippuja? Jos esim;haravoisi orijärven tienoon puroja tai salpaus-selältä lähteviä puroja.

Taitava ja kokenut käyttäjä varustettuna modernilla nykyaikaisella metallinilmaisimella onnistuu siinä.

pystyy kirjoitti:

Taitava ja kokenut käyttäjä varustettuna modernilla nykyaikaisella metallinilmaisimella onnistuu siinä.

Mikä olisi hyvä merkkija malli joka pystyy erottamaan kultahippuja ?

kullanetsintä kirjoitti:

Mikä olisi hyvä merkkija malli joka pystyy erottamaan kultahippuja ?

http://www.akmining.com/mine/eureka.htm

GaiaGaia kirjoitti:

http://www.akmining.com/mine/eureka.htm

www.villenkello.fi myy samaa laitetta hintaan,895 euroa.599 dollaria olisi jotain 500 euroa ? Paljonko sitten tulli laittaa siihen veroja, toinen asia on takuu ja huoltoasiat,miten ne toimii ongelmatilanteissa?Halvimmillaan näitä laitteita saa alle 100 euroa mutta ei varmaan kovin hyviä tuloksia niillä voi saavuttaa.

tullilaitos kirjoitti:

www.villenkello.fi myy samaa laitetta hintaan,895 euroa.599 dollaria olisi jotain 500 euroa ? Paljonko sitten tulli laittaa siihen veroja, toinen asia on takuu ja huoltoasiat,miten ne toimii ongelmatilanteissa?Halvimmillaan näitä laitteita saa alle 100 euroa mutta ei varmaan kovin hyviä tuloksia niillä voi saavuttaa.

Lue lisää

Goldspear - Kultakeihäs.Metallinetsin jossa lautasen sijaan on terävä metallikärki.Laite työnnetään soraan ja otetaan lukemia.Jatkoputkilla päästään jopa 7 metrin syvyyteen.Syväkin joki tulee tutkittua tai korkelta töyräältä ulottuu alas asti.Tekniikka kehittyy, enin kulta on vielä löytämättä.Paljon on varmaan suomessakin maahan piilotettu rahaa ja muuta arvokasta.

kullanetsintä kirjoitti:

Mikä olisi hyvä merkkija malli joka pystyy erottamaan kultahippuja ?

Lapin Kullankaivajainliiton lehdessä (Prospäkkäri 3/2005) on vertailu viidestä etsimestä. Whites GMT, Minelabit Eureka Gold ja GP3500, C-Scope CSR1 ja Seben Extreme Power. Lehden voi tilata LKL:n toimistolta.

Sen verran testistä, että näistä ainoat kullan etsintään kykenevät laitteet ovat GMT ja Minelabit.

GP3500 ei näytä löytävän pieniä hippuja mutta jo
1 gramman hipun se löysi 20cm syvyydestä.

Tässä pari mielenkiintoista foorumia:
http://bb.bbboy.net/alaskagoldforum-viewthread?forum=2&thread=349
http://www.nuggethunting.com/forums/index.php
http://groups.yahoo.com/group/ProspectinginOz/messages/2241?viscount=-30&l=1
http://www.minelabowners.com/forum/viewtopic.php?t=15483

Kannattanee tutustua suomalaiseen metallinilmaisin harrastajien kotisivuun. Siellä kokemusta mm.ilmaisimien tilauksesta ulkomailta.

Ps. Eurekan hankkiessasi olet ainoastaan äänimaailman varassa, eli eurekassa ei ole laisinkaan näyttöä.

infoa kirjoitti:

Lapin Kullankaivajainliiton lehdessä (Prospäkkäri 3/2005) on vertailu viidestä etsimestä. Whites GMT, Minelabit Eureka Gold ja GP3500, C-Scope CSR1 ja Seben Extreme Power. Lehden voi tilata LKL:n toimistolta.

Sen verran testistä, että näistä ainoat kullan etsintään kykenevät laitteet ovat GMT ja Minelabit.

GP3500 ei näytä löytävän pieniä hippuja mutta jo
1 gramman hipun se löysi 20cm syvyydestä.

Tässä pari mielenkiintoista foorumia:
http://bb.bbboy.net/alaskagoldforum-viewthread?forum=2&thread=349
http://www.nuggethunting.com/forums/index.php
http://groups.yahoo.com/group/ProspectinginOz/messages/2241?viscount=-30&l=1
http://www.minelabowners.com/forum/viewtopic.php?t=15483

Kannattanee tutustua suomalaiseen metallinilmaisin harrastajien kotisivuun. Siellä kokemusta mm.ilmaisimien tilauksesta ulkomailta.

Ps. Eurekan hankkiessasi olet ainoastaan äänimaailman varassa, eli eurekassa ei ole laisinkaan näyttöä.

Lue lisää

Entä tämä goldspear-kultakeihäs.Tätähän on mainostettu ,että on ainoa pelkästään kullanetsintään kehitetty laite.Voi olla tehokaskin.?

Toimiiko ? kirjoitti:

Entä tämä goldspear-kultakeihäs.Tätähän on mainostettu ,että on ainoa pelkästään kullanetsintään kehitetty laite.Voi olla tehokaskin.?

Kultakeihäs voisi olla päteväkin laite,onko näitä muuten suomalaisilla? Olisi kiva tietää millaisia kokemuksia tästä laitteesta on ?

Liebherr kirjoitti:

Kultakeihäs voisi olla päteväkin laite,onko näitä muuten suomalaisilla? Olisi kiva tietää millaisia kokemuksia tästä laitteesta on ?

Onko platinaa Etelä-Suomessa ?

Valkokultaa kirjoitti:

Onko platinaa Etelä-Suomessa ?

Voiko valtauslupaa hakea myös etelä-suomesta ja millä perustein ?

Vulle Vuojas kirjoitti:

Voiko valtauslupaa hakea myös etelä-suomesta ja millä perustein ?

Tämä valtauslaki on aika ihmeellinen.Joku kertoi että valtauksen voi hakea vaikka naapurin ok-talon viereen jos pystyy näyttämään että sieltä jotakin löytyy.

Vulle Vuojas kirjoitti:

Tämä valtauslaki on aika ihmeellinen.Joku kertoi että valtauksen voi hakea vaikka naapurin ok-talon viereen jos pystyy näyttämään että sieltä jotakin löytyy.

Valtauksen ehdot ovat määritetty kaivoslaissa. Valtausvarauksen voi toki tehdä vaikka Helsingin kaupungin alueella, mutta siitä ei vaan kostu yhtään mitään.

Soraa kirjoitti:

Joen pitäisi vielä olla sorapohjainen,nämä etelän joet ovat aika savisia.

Jeps, juuri yleensä tuohon sora/hiekka kerrokseen kulta rikastuu. Mutta älkää ajatelko asiaa näin kapeamielisesti. Prosessit jotka ovat rikastaneet kullan jokiuomiin ovat vanhoja. Eli nykyisistä joenuomista, jotka näyttävät savisilta, saattaa löytyä karkeita kerroksia syvempää. Mutta huomatkaa, että kultaa nimenomaan kannattaa etsiä vahnoista joenuomista!! Nämä ovat monesti kuivilla. kannattaa katsella maastonmuotoja ja käyttää mielikuvitusta, miten vesi olisi voinut aikoinaan liikkua ja etsiskellä uomia sieltä. Hankalaahan tässä voi olla se, että vaskaamiseen tarvittavaa vettä saattaa saada hakea sitten kauempaakin.

teholaite kirjoitti:

Goldspear - Kultakeihäs.Metallinetsin jossa lautasen sijaan on terävä metallikärki.Laite työnnetään soraan ja otetaan lukemia.Jatkoputkilla päästään jopa 7 metrin syvyyteen.Syväkin joki tulee tutkittua tai korkelta töyräältä ulottuu alas asti.Tekniikka kehittyy, enin kulta on vielä löytämättä.Paljon on varmaan suomessakin maahan piilotettu rahaa ja muuta arvokasta.

Lue lisää

Itse en lähtisi ostelemaan kallista laitetta, jonka toiminnasta ei edes ole tarkkaa tietoa. Usein tällaiset geofysikaaliset laitteet vaativat suurempaa ymmärrystä laitteen toiminnasta ja fysikaalisista ominaisuuksista sen takana. Tulokset ovat myöskin usein tulkinnallisia ja vaativat kokemusta.

Omasta mielestäni hippukullanetsinnässä paras konsti on se, että tutkii karttoja, miettii mihin kulta olisi voinut rikastua, valitsee sopivat kohteet ja käväisee vaskaamassa yhden ämpärillisen tavaraa. Vaikka aivan heti ei kultaa näkisikään, kannattaa ottaa talteen raskasmineraalifraktio, eli kaikki mitä vaskooliin jää ja tutkia vielä kotona aivan tavallisella mikroskoopilla, onko mukana todella hienorakeista kultaa. Mikäli on kannattaa aluetta tutkia tarkemmin ja mikäli ei kannattaa siirtyä uusille alueille. Mikäli jää kaivelemaan, niin käy hakemassa uuden näytteen. Tämä vaatii työtä, mutta ei juurikaan rahaa. Mielestäni jokamiehenoikeudella voi yhden tuollaisen muoviämpärillisen vaskata kokeilumielessä, jos paikka ei ole kenenkään pihapiirissä, tms. (korjatkaa jos olen väärässä)

Puro kultaa ? kirjoitti:

Kiskon Orijärvellä on ainakin ollut kuparikaivos ja hopeakaivos.Eikös siellä ole sitten myös kultaakin ?

Muistakaa ottaa huomioon, että upakulta(siis purossa oleva hippukulta) ja kalliokulta ei välttämättä ole yhteyksissä toisiinsa. Esim. Lapissa ei oikeen ole yhteyttä upakullalla ja kalliokullalla. Ei kannata rajoitaa etsintää vain kaivosten ja esiintymien ympäristöön. Kannattaa myös selvitellä missä muodossa kulta kaivoksessa on. Mikäli kulta on jonkin mineraalin mukana, esim. Arseenikiisu tai rikkikiisu, niin saattaa olla, että sitä ei vaskaamalla löydy.

Kultakoira kirjoitti:

Muistakaa ottaa huomioon, että upakulta(siis purossa oleva hippukulta) ja kalliokulta ei välttämättä ole yhteyksissä toisiinsa. Esim. Lapissa ei oikeen ole yhteyttä upakullalla ja kalliokullalla. Ei kannata rajoitaa etsintää vain kaivosten ja esiintymien ympäristöön. Kannattaa myös selvitellä missä muodossa kulta kaivoksessa on. Mikäli kulta on jonkin mineraalin mukana, esim. Arseenikiisu tai rikkikiisu, niin saattaa olla, että sitä ei vaskaamalla löydy.

Lue lisää

Tiedän hylättyjä soramonttuja salpaus-selällä joissa on pohjavesi tullut läpi joistakin kohdista muodostaen lammikoita.Tässä olisi valmista soraa ja vaskaukseen tarvittavaa vettä.Kannattaisiko tällaisesta paikasta kokeilla vaskata? En ole kylläkään koskaan vaskannut,pitäisi varmaan jossain ja joltain saada hiukan oppia.Kiinnostus olisi kova, jos olisi vaikka etelässä joku kurssi johon pääsisi osallistumaan.Tässä olisi haastetta vanhoille vaskaajille järjestää opetusta jotta saataisiin uutta sukupolvea hyödyntämään maamme rikkauksia.

Vaskaus kirjoitti:

Tiedän hylättyjä soramonttuja salpaus-selällä joissa on pohjavesi tullut läpi joistakin kohdista muodostaen lammikoita.Tässä olisi valmista soraa ja vaskaukseen tarvittavaa vettä.Kannattaisiko tällaisesta paikasta kokeilla vaskata? En ole kylläkään koskaan vaskannut,pitäisi varmaan jossain ja joltain saada hiukan oppia.Kiinnostus olisi kova, jos olisi vaikka etelässä joku kurssi johon pääsisi osallistumaan.Tässä olisi haastetta vanhoille vaskaajille järjestää opetusta jotta saataisiin uutta sukupolvea hyödyntämään maamme rikkauksia.

Lue lisää

Onko joku linkki mistä näkyy etelässä olevat kultaperäiset maaperät?

Vaskaus kirjoitti:

Tiedän hylättyjä soramonttuja salpaus-selällä joissa on pohjavesi tullut läpi joistakin kohdista muodostaen lammikoita.Tässä olisi valmista soraa ja vaskaukseen tarvittavaa vettä.Kannattaisiko tällaisesta paikasta kokeilla vaskata? En ole kylläkään koskaan vaskannut,pitäisi varmaan jossain ja joltain saada hiukan oppia.Kiinnostus olisi kova, jos olisi vaikka etelässä joku kurssi johon pääsisi osallistumaan.Tässä olisi haastetta vanhoille vaskaajille järjestää opetusta jotta saataisiin uutta sukupolvea hyödyntämään maamme rikkauksia.

Lue lisää

Samaa olen minäkin toivonut eli saisi jostakin oppia vaskaamiseen edes perusteisiin.
Onkohan netissä videoita kun joku vaskaa ?

AuAS kirjoitti:

Samaa olen minäkin toivonut eli saisi jostakin oppia vaskaamiseen edes perusteisiin.
Onkohan netissä videoita kun joku vaskaa ?

Ei vaskaaminen ole vaikeaa. Hiekkaa otetaan vaskooliin ja vaskooli laitetaan vähän veden pinnan alapuolelle. sitten vaskoolia ryhdytään heiluttelemaan hieman ympyrämäisellä liikkeellä ja reunan yli päästetään hiekkaa. Raskain tavarahan menee vaskoolin pohjalle ja keveintä voi siten päästää vaskoolin reunalta yli. Näin jatketaan kunnes jäljellä on vain raskainta tavaraa.

Linkkejä en tiedä, mutta kirjastossa luulisi olevan joitain kirjoja aiheesta. Harjoitella voi siten, että sujauttaa hiekan sekaan hauleja. jos vaskaamisen jälkeen haulit ovat vielä vaskoolin pohjalla on vaskaaminen onnistunut.

PS: mielestäni niitä harjusoria ei kannata juurikaan vaskailla muutakuin harjoitusmielessä.

kultakoira kirjoitti:

Ei vaskaaminen ole vaikeaa. Hiekkaa otetaan vaskooliin ja vaskooli laitetaan vähän veden pinnan alapuolelle. sitten vaskoolia ryhdytään heiluttelemaan hieman ympyrämäisellä liikkeellä ja reunan yli päästetään hiekkaa. Raskain tavarahan menee vaskoolin pohjalle ja keveintä voi siten päästää vaskoolin reunalta yli. Näin jatketaan kunnes jäljellä on vain raskainta tavaraa.

Linkkejä en tiedä, mutta kirjastossa luulisi olevan joitain kirjoja aiheesta. Harjoitella voi siten, että sujauttaa hiekan sekaan hauleja. jos vaskaamisen jälkeen haulit ovat vielä vaskoolin pohjalla on vaskaaminen onnistunut.

PS: mielestäni niitä harjusoria ei kannata juurikaan vaskailla muutakuin harjoitusmielessä.

Lue lisää

tollasen löysin äkisti

http://www.icmj.com/GoldPanning.htm

kultakoira kirjoitti:

tollasen löysin äkisti

http://www.icmj.com/GoldPanning.htm

Kullanhuuhdonnasta voisi järjestää kursseja kun kerran näinkin paljon on kiinnostuneita.Itse lähtisin kyllä eläkeläisenä heti kurssille jos sellainen etelässä järjestettäisiin.Voisi olla vaikka viikonlopun kurssi niin työssä käyvätkin pääsisi osallistumaan.Kansalaisopistossa on ollut hullumpiakin teemoja.

Kansalaisopisto kirjoitti:

Kullanhuuhdonnasta voisi järjestää kursseja kun kerran näinkin paljon on kiinnostuneita.Itse lähtisin kyllä eläkeläisenä heti kurssille jos sellainen etelässä järjestettäisiin.Voisi olla vaikka viikonlopun kurssi niin työssä käyvätkin pääsisi osallistumaan.Kansalaisopistossa on ollut hullumpiakin teemoja.

Lue lisää

Jos Espoossa liikkuu kannattaa käydä otaniemessä geologian laitoksella.Siellä on pysyvä näyttely.Ulkona massiivisia kivinäytteitä ja sisällä vitriineissä pienempiä ja arvokkaampia.

Kansalaisopisto kirjoitti:

Kullanhuuhdonnasta voisi järjestää kursseja kun kerran näinkin paljon on kiinnostuneita.Itse lähtisin kyllä eläkeläisenä heti kurssille jos sellainen etelässä järjestettäisiin.Voisi olla vaikka viikonlopun kurssi niin työssä käyvätkin pääsisi osallistumaan.Kansalaisopistossa on ollut hullumpiakin teemoja.

Lue lisää

Kiinnostuneiden kannattaisi ottaa yhteyttä tänne:

http://www.kullankaivajat.fi/

Uskoisin että voivat kertoa kursseista tai järjestää niitä.

kultakoira kirjoitti:

Kiinnostuneiden kannattaisi ottaa yhteyttä tänne:

http://www.kullankaivajat.fi/

Uskoisin että voivat kertoa kursseista tai järjestää niitä.

Lue lisää

Pyhälampi näyttäisi olevan kultapitoista aluetta.Mineraalikartassa oli mustapite ko.lammen alueella.Lampi on Nummijärven länsipuolella,pitkulainen lampi.Kartan mukaan kallioinen.Tänne lähetään keväällä koluamaan.Laskujoen pohjaa tutkitaan ja mahdollisesti vaskataan.Jos ei rikastuta niin ainakin virkistytään.

Kisko kultaa kirjoitti:

Pyhälampi näyttäisi olevan kultapitoista aluetta.Mineraalikartassa oli mustapite ko.lammen alueella.Lampi on Nummijärven länsipuolella,pitkulainen lampi.Kartan mukaan kallioinen.Tänne lähetään keväällä koluamaan.Laskujoen pohjaa tutkitaan ja mahdollisesti vaskataan.Jos ei rikastuta niin ainakin virkistytään.

Lue lisää

Pyhälammi on Kiskon kunnan ja Karjalohjan kunnan rajamailla.

Kiskon kunta kirjoitti:

Pyhälammi on Kiskon kunnan ja Karjalohjan kunnan rajamailla.

Näkyy laskevan Nummijärveen.Laskujoen yli menee Suomus-järvelle menevän tien silta.Aika helppo paikka aloittaa.

kultakoira kirjoitti:

Itse en lähtisi ostelemaan kallista laitetta, jonka toiminnasta ei edes ole tarkkaa tietoa. Usein tällaiset geofysikaaliset laitteet vaativat suurempaa ymmärrystä laitteen toiminnasta ja fysikaalisista ominaisuuksista sen takana. Tulokset ovat myöskin usein tulkinnallisia ja vaativat kokemusta.

Omasta mielestäni hippukullanetsinnässä paras konsti on se, että tutkii karttoja, miettii mihin kulta olisi voinut rikastua, valitsee sopivat kohteet ja käväisee vaskaamassa yhden ämpärillisen tavaraa. Vaikka aivan heti ei kultaa näkisikään, kannattaa ottaa talteen raskasmineraalifraktio, eli kaikki mitä vaskooliin jää ja tutkia vielä kotona aivan tavallisella mikroskoopilla, onko mukana todella hienorakeista kultaa. Mikäli on kannattaa aluetta tutkia tarkemmin ja mikäli ei kannattaa siirtyä uusille alueille. Mikäli jää kaivelemaan, niin käy hakemassa uuden näytteen. Tämä vaatii työtä, mutta ei juurikaan rahaa. Mielestäni jokamiehenoikeudella voi yhden tuollaisen muoviämpärillisen vaskata kokeilumielessä, jos paikka ei ole kenenkään pihapiirissä, tms. (korjatkaa jos olen väärässä)

Lue lisää

kultakoira ja muut " Kannattaa ottaa talteen raskasmineraalifraktio, eli kaikki mitä vaskooliin jää ja tutkia vielä kotona aivan tavallisella mikroskoopilla"

Minkätyyppistä mikroskooppia tarkoitatte tässä tapauksessa eli mm. suurennus yms ?

kultakoira ja muut. Kokemuksesi mukaan onko mikroskoopista apua mineraalien tutkimisessa ja mahdollisesti minkätyyppinen mikroskooppi ?

Kiitos neuvoista !

valintoja kirjoitti:

kultakoira ja muut " Kannattaa ottaa talteen raskasmineraalifraktio, eli kaikki mitä vaskooliin jää ja tutkia vielä kotona aivan tavallisella mikroskoopilla"

Minkätyyppistä mikroskooppia tarkoitatte tässä tapauksessa eli mm. suurennus yms ?

kultakoira ja muut. Kokemuksesi mukaan onko mikroskoopista apua mineraalien tutkimisessa ja mahdollisesti minkätyyppinen mikroskooppi ?

Kiitos neuvoista !

Lue lisää

Moi

Ei kai sillä suurempaa väliä vaikka käyttäisit pelkkää suurennuslasia. Pääasia on, että sen verran suurentaa, että pystyy tunnistamaan mineraaleja ja kultahippuja. Liian suuri suurennos saattaa jopa tehdä tunnistamisesta vaikeampaa.

En kyllä suoraan nyt osaa valehdella mitään sopivaa suurennosta, mutta lonkalta heittäisin että esim. 20x on riittävä. Mitään erikoismikroskooppeja, kuten polarisaatio- tai malmimikroskooppeja ei tähän hommaan tarvita.

Mikroskoopista on apua aivan jo kullan tunnistamisessa. Monesti kulta on niin pieninä hippuina, että sitä on vaikea havaita paljain silmin. Näin pienistä kultahipuista ei taida olla juuri rahallista hyötyä, mutta kun löytää näitä mikroskooppisen pieniä kultarakeita, niin tietää olevansa oikeilla jäljillä. Mikroskoopilla voi myös tehdä havaintoja mineraalien kulkeutumismatkasta. Jos kultahiput ja muut mineraalirakeet ovat pyöristyneitä, on kuljetusmatka ollut vähän pitempi. Jos taas rakeiden kulmat ovat terävät, on kuljetusmatka ollut lyhyt

Laskujoki kirjoitti:

Näkyy laskevan Nummijärveen.Laskujoen yli menee Suomus-järvelle menevän tien silta.Aika helppo paikka aloittaa.

Saako sinne noin vaan mennä vaskaamaan? Eikö se tarvi maan omistajan luvan?

Valtauslupa ? kirjoitti:

Saako sinne noin vaan mennä vaskaamaan? Eikö se tarvi maan omistajan luvan?

Onko tätä Pyhälammen aluetta tutkittu minkään laitoksen taholta.Olisi mielnkiintoista tietää minkälaisia pitoisuuksia sieltä löytyy.Entä järven itäpuolella olevat kalliot,voisiko siellä olla kullan emäkallio ?

Kultaa,kultaa,kultaa kirjoitti:

Onko tätä Pyhälammen aluetta tutkittu minkään laitoksen taholta.Olisi mielnkiintoista tietää minkälaisia pitoisuuksia sieltä löytyy.Entä järven itäpuolella olevat kalliot,voisiko siellä olla kullan emäkallio ?

Lue lisää

Kuka omistaa Orijärven ja Aijalan kaivokset? Olisi kiva päästä kokeilemaan mainarin hommia.

kultakoira kirjoitti:

Moi

Ei kai sillä suurempaa väliä vaikka käyttäisit pelkkää suurennuslasia. Pääasia on, että sen verran suurentaa, että pystyy tunnistamaan mineraaleja ja kultahippuja. Liian suuri suurennos saattaa jopa tehdä tunnistamisesta vaikeampaa.

En kyllä suoraan nyt osaa valehdella mitään sopivaa suurennosta, mutta lonkalta heittäisin että esim. 20x on riittävä. Mitään erikoismikroskooppeja, kuten polarisaatio- tai malmimikroskooppeja ei tähän hommaan tarvita.

Mikroskoopista on apua aivan jo kullan tunnistamisessa. Monesti kulta on niin pieninä hippuina, että sitä on vaikea havaita paljain silmin. Näin pienistä kultahipuista ei taida olla juuri rahallista hyötyä, mutta kun löytää näitä mikroskooppisen pieniä kultarakeita, niin tietää olevansa oikeilla jäljillä. Mikroskoopilla voi myös tehdä havaintoja mineraalien kulkeutumismatkasta. Jos kultahiput ja muut mineraalirakeet ovat pyöristyneitä, on kuljetusmatka ollut vähän pitempi. Jos taas rakeiden kulmat ovat terävät, on kuljetusmatka ollut lyhyt

Lue lisää

20x käy kyllä. Mineraalien/kivilajien tunnistamisessa käytetään n 30mikroskooppeja joten useimmat halvatkin mikroskoopit (esim lapsille tarkoitetut) ovat liian "tehokkaita.
Vaan kuten jo edellä mainittiin pääsee suurennuslasilla/luupilla aika pitkälle.

Valkokultaa kirjoitti:

Onko platinaa Etelä-Suomessa ?

Jos multa kysyy niin, ehkä ei, koska se on harvinainen ja arvokas metalli, jota käytetään laborattorivälineissä, sähkökytkennöissä ja koruissa. Siihen sekoitetaan epäpuhtauksia, kuten rautaa, palladiumia, rhodiumia, nikkeliä ja/tai osmiumia.



-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
kemiaallinen kaava: Pt
Väri: teräksenharmaa, hopeanvalkoinen
Kiilto; läpinäkymätön
viiru: teräksenharmaa, hopeanvalkoinen
kovuus: 4,4,5
ominaispaino:14-19 (puhtaana 21,5)
lohkeavuus; murros: puuttuu; karkeapintainen
Asu: Harvoin kiteitä; rakeita, hippuja, epämääräisiä kimpaleita
kidejärjestelmä: kuutiollinen
muura: venyvä, muotoileva

Kultaa,kultaa,kultaa kirjoitti:

Onko tätä Pyhälammen aluetta tutkittu minkään laitoksen taholta.Olisi mielnkiintoista tietää minkälaisia pitoisuuksia sieltä löytyy.Entä järven itäpuolella olevat kalliot,voisiko siellä olla kullan emäkallio ?

Lue lisää

Kultaa esintyy magmakivissä, usein kvartsijuonissa, sekä upamuodostumina.
(Ellet puhu lapin kullasta tai kissan kullasta-eli pyriitistä)

Kultakoira kirjoitti:

Muistakaa ottaa huomioon, että upakulta(siis purossa oleva hippukulta) ja kalliokulta ei välttämättä ole yhteyksissä toisiinsa. Esim. Lapissa ei oikeen ole yhteyttä upakullalla ja kalliokullalla. Ei kannata rajoitaa etsintää vain kaivosten ja esiintymien ympäristöön. Kannattaa myös selvitellä missä muodossa kulta kaivoksessa on. Mikäli kulta on jonkin mineraalin mukana, esim. Arseenikiisu tai rikkikiisu, niin saattaa olla, että sitä ei vaskaamalla löydy.

Lue lisää

Ne ovat arvottomia mitä ja mitkä tulevat maasta-eli ei louhoksesta...

Kultakoira kirjoitti:

Muistakaa ottaa huomioon, että upakulta(siis purossa oleva hippukulta) ja kalliokulta ei välttämättä ole yhteyksissä toisiinsa. Esim. Lapissa ei oikeen ole yhteyttä upakullalla ja kalliokullalla. Ei kannata rajoitaa etsintää vain kaivosten ja esiintymien ympäristöön. Kannattaa myös selvitellä missä muodossa kulta kaivoksessa on. Mikäli kulta on jonkin mineraalin mukana, esim. Arseenikiisu tai rikkikiisu, niin saattaa olla, että sitä ei vaskaamalla löydy.

Lue lisää

Katsos, jos löytäisit timantin, joka on maasta tai kulta, mutta kun joissan esim jalokivigallleriassa on raakaa timanttia-eli maasta.

Kultakoira kirjoitti:

Jeps, juuri yleensä tuohon sora/hiekka kerrokseen kulta rikastuu. Mutta älkää ajatelko asiaa näin kapeamielisesti. Prosessit jotka ovat rikastaneet kullan jokiuomiin ovat vanhoja. Eli nykyisistä joenuomista, jotka näyttävät savisilta, saattaa löytyä karkeita kerroksia syvempää. Mutta huomatkaa, että kultaa nimenomaan kannattaa etsiä vahnoista joenuomista!! Nämä ovat monesti kuivilla. kannattaa katsella maastonmuotoja ja käyttää mielikuvitusta, miten vesi olisi voinut aikoinaan liikkua ja etsiskellä uomia sieltä. Hankalaahan tässä voi olla se, että vaskaamiseen tarvittavaa vettä saattaa saada hakea sitten kauempaakin.

Lue lisää

Tuskinpa täällä etelässä vaskataan, koska sitä tehdään enemmän lapissa, kuin täällä, koska lapissa
on enemmän sitä kultaa, mutta osaksi totta mitä olet täällä kertonut.

vs kirjoitti:

Jos multa kysyy niin, ehkä ei, koska se on harvinainen ja arvokas metalli, jota käytetään laborattorivälineissä, sähkökytkennöissä ja koruissa. Siihen sekoitetaan epäpuhtauksia, kuten rautaa, palladiumia, rhodiumia, nikkeliä ja/tai osmiumia.



-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
kemiaallinen kaava: Pt
Väri: teräksenharmaa, hopeanvalkoinen
Kiilto; läpinäkymätön
viiru: teräksenharmaa, hopeanvalkoinen
kovuus: 4,4,5
ominaispaino:14-19 (puhtaana 21,5)
lohkeavuus; murros: puuttuu; karkeapintainen
Asu: Harvoin kiteitä; rakeita, hippuja, epämääräisiä kimpaleita
kidejärjestelmä: kuutiollinen
muura: venyvä, muotoileva

Lue lisää

sry rauta :D

valintoja kirjoitti:

kultakoira ja muut " Kannattaa ottaa talteen raskasmineraalifraktio, eli kaikki mitä vaskooliin jää ja tutkia vielä kotona aivan tavallisella mikroskoopilla"

Minkätyyppistä mikroskooppia tarkoitatte tässä tapauksessa eli mm. suurennus yms ?

kultakoira ja muut. Kokemuksesi mukaan onko mikroskoopista apua mineraalien tutkimisessa ja mahdollisesti minkätyyppinen mikroskooppi ?

Kiitos neuvoista !

Lue lisää

No, ehkä ei koska voi olla liian suuri ja käytän luppia koska se on tarkoitettu
vähän siihen mineraaleille,-kiville, mutta mikroskooppia voi käyttää pieniin esim hippuihin, pienen kokoisiin rakeisiin tai kiteihin. Meinaan jotkut myyvät kaikenlaista mineraaleja, jotka voivat joissakin olla arvokkaampia.

www.wikipedia.fi

kultakoira kirjoitti:

Moi

Ei kai sillä suurempaa väliä vaikka käyttäisit pelkkää suurennuslasia. Pääasia on, että sen verran suurentaa, että pystyy tunnistamaan mineraaleja ja kultahippuja. Liian suuri suurennos saattaa jopa tehdä tunnistamisesta vaikeampaa.

En kyllä suoraan nyt osaa valehdella mitään sopivaa suurennosta, mutta lonkalta heittäisin että esim. 20x on riittävä. Mitään erikoismikroskooppeja, kuten polarisaatio- tai malmimikroskooppeja ei tähän hommaan tarvita.

Mikroskoopista on apua aivan jo kullan tunnistamisessa. Monesti kulta on niin pieninä hippuina, että sitä on vaikea havaita paljain silmin. Näin pienistä kultahipuista ei taida olla juuri rahallista hyötyä, mutta kun löytää näitä mikroskooppisen pieniä kultarakeita, niin tietää olevansa oikeilla jäljillä. Mikroskoopilla voi myös tehdä havaintoja mineraalien kulkeutumismatkasta. Jos kultahiput ja muut mineraalirakeet ovat pyöristyneitä, on kuljetusmatka ollut vähän pitempi. Jos taas rakeiden kulmat ovat terävät, on kuljetusmatka ollut lyhyt

Lue lisää

Puhutko sinä mikros-tai suurennuslaseista vai mineraaleista-tai alkuaineista?
(mä tukehdun viisastuluihin) -_-

geologi kirjoitti:

20x käy kyllä. Mineraalien/kivilajien tunnistamisessa käytetään n 30mikroskooppeja joten useimmat halvatkin mikroskoopit (esim lapsille tarkoitetut) ovat liian "tehokkaita.
Vaan kuten jo edellä mainittiin pääsee suurennuslasilla/luupilla aika pitkälle.

Lue lisää

???oletko edes geologi??? olen tähdännyt mineralogis.

Kultakoira kirjoitti:

Muistakaa ottaa huomioon, että upakulta(siis purossa oleva hippukulta) ja kalliokulta ei välttämättä ole yhteyksissä toisiinsa. Esim. Lapissa ei oikeen ole yhteyttä upakullalla ja kalliokullalla. Ei kannata rajoitaa etsintää vain kaivosten ja esiintymien ympäristöön. Kannattaa myös selvitellä missä muodossa kulta kaivoksessa on. Mikäli kulta on jonkin mineraalin mukana, esim. Arseenikiisu tai rikkikiisu, niin saattaa olla, että sitä ei vaskaamalla löydy.

Lue lisää

Arseenikiisua ei esiinny suomessa. Eikä se ole messigin kiiltoista se on musta- teräksenharmaa. Sitä ei tule sekoittaa vaalean rikkikiisuun. (ARSENOPYRIITTI). Kulta (lat. aurum) on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään. Kullan järjestysluku on 79 ja sen kemiallinen merkki on Au. Se tulee latinankielisestä sanasta aurum, joka on suomeksi "hohtava sarastus". [1] Se on yksi harvoista metalleista, joka esiintyy luonnossa myös täysin puhtaassa muodossa. Jalometallina se kuuluu samaan joukkoon hopean ja platinan kanssa......... Rikkikiisu eli pyriitti eli "katinkulta" (FeS2, rautasulfidi) on yleisin kaikista sulfidimineraaleista. Rikkikiisun toinen nimi pyriitti on johdettu kreikan kielen sanasta πυρίτης (puritēs), joka tarkoitta "tulesta" tai "tulessa". Nimi on todennäköisesti peräisin siitä, että rikkikiisu kipinöi, kun sitä iskee terästä tai piikiveä vasten. Tätä rikkikiisun ominaisuutta on hyödynnetty esimerkiksi rataslukolla varustetuissa varhaisissa tuliaseissa[3][4] Rikkikiisu sekoitetaan hyvin helposti markasiittiin, jonka kemiallinen koostumus on sama (FeS2, rautasulfidi), mutta sen kiderakenne on rikkikiisun kuutiollisesta poiketen ortorombinen.

kultakoira kirjoitti:

Itse en lähtisi ostelemaan kallista laitetta, jonka toiminnasta ei edes ole tarkkaa tietoa. Usein tällaiset geofysikaaliset laitteet vaativat suurempaa ymmärrystä laitteen toiminnasta ja fysikaalisista ominaisuuksista sen takana. Tulokset ovat myöskin usein tulkinnallisia ja vaativat kokemusta.

Omasta mielestäni hippukullanetsinnässä paras konsti on se, että tutkii karttoja, miettii mihin kulta olisi voinut rikastua, valitsee sopivat kohteet ja käväisee vaskaamassa yhden ämpärillisen tavaraa. Vaikka aivan heti ei kultaa näkisikään, kannattaa ottaa talteen raskasmineraalifraktio, eli kaikki mitä vaskooliin jää ja tutkia vielä kotona aivan tavallisella mikroskoopilla, onko mukana todella hienorakeista kultaa. Mikäli on kannattaa aluetta tutkia tarkemmin ja mikäli ei kannattaa siirtyä uusille alueille. Mikäli jää kaivelemaan, niin käy hakemassa uuden näytteen. Tämä vaatii työtä, mutta ei juurikaan rahaa. Mielestäni jokamiehenoikeudella voi yhden tuollaisen muoviämpärillisen vaskata kokeilumielessä, jos paikka ei ole kenenkään pihapiirissä, tms. (korjatkaa jos olen väärässä)

Lue lisää

Olen ostanut yhden akaatin, jossa oli rubiinia, mutta ei geodin sisäpuolella vaan ulkopuolella. Yhden asian tiedän, etten ole väärässä. Rubiinin pystyy helposti tunnistamaan ihan värin purusteella, mutta tuskin sellainen pieni hippu olisi arvoakas. (latinan kielen sanasta spina-nuoli)eli- joskus virheellisesti sanottu spinelliksi.(en löytänyt rubiinin latinan kielen sanaa). Niin, joissain kiteissä tai amorfississa muodustumisissa voi olla fluoresenssi-eli Absorboitunut säteily voi olla esimerkiksi ultraviolettivaloa tai röntgensäteilyä ja emittoitunut säteily näkyvää valoa.

GaiaGaia kirjoitti:

Salpausselkä ei ole soraharju, vaan glasifluviaalinen reunamuodostuma jossa on kivien ja lohkareiden lisäksi hyvinkin hienorakeista ainesta: hiekkaa, hiesua ja silttiä. Jääkauden aikana jäätikkö höyläsi mukaansa irtaimen maa-aineksen ja rouhi kallioperää myös mukaan, jotka sitten jäätikön sulamisvesien mukana kasautuivat jään reunan eteen. Muodostumaa nimitetään siis reunamuodostumaksi sen syntypaikan mukaan. Harju taasen on jäätikön railoon kerääntynyttä ainesta.

Jos kultaa haluaa etsiä niin sitä kannattaa vaskata joenuomasta, joko nykyisestä joenuomasta tai jääkauden aikaisesta sulamisvesiuomasta. Kartasta näkee missä noita uomia on. Etelä-Suomessa on kultaa kallioperässä mutta onko sitä hippuina joenuomissa, siinäpä mielenkiintoinen tutkimusaihe. Onnea vaan vaskaajille. Minä suuntaisin itärajan tuntumaan vaskoolin kanssa, en niinkään Salpausselälle.

Lue lisää

Eteläinen Salpausselkähän ulottuu Joensuun tienoille saakka.

justas bolsen kirjoitti:

Eteläinen Salpausselkähän ulottuu Joensuun tienoille saakka.

Itseäni korjaten: Pohjoinen ns. 2. Salpausselkä ulottuu Joensuun tienoille saakka.

Nämä Orijärvet ja Aijalan kaivokset sekä Pyhälammi ovat Kiskon kunnassa.Kisko taas pari-kolmekymmentä km Salosta Kaakkoon päin,Inkoon tietä.Googlemap löytää.

Mainari Vulle Vuojas kirjoitti:

Nämä Orijärvet ja Aijalan kaivokset sekä Pyhälammi ovat Kiskon kunnassa.Kisko taas pari-kolmekymmentä km Salosta Kaakkoon päin,Inkoon tietä.Googlemap löytää.

Siis onko joku jo löytänyt vaskoolilla kultaa noista paikoista? Haluaisin kokemuksia siitä, onko vaskoolin pohjalle jäänyt jotakin.

http://www.guldstrom.se/fi-falcon.html

Alle millin hiput kirjoitti:

http://www.guldstrom.se/fi-falcon.html

Mihinkähän tuo laite perustuu, hajuunko? Ei juuri teknisistä yksityiskohdista puhuttu. Yleensä vastaavat laiteet perustuvat sähkönjohtavuuden mittaamiseen, mutta kulta ei ole ainut sähköä johtava aines maaperässä. Tuolla laitteella ei varmasti voi tunnistaa mineraaleja maaperästä. Siihen pystynee lähinnä kannettava XRF laite. Ostakaa hyvät ihmisen sellainen, jos haluatte jollain mineraaleja tunnistaa.... (maksaa tosin melko paljon)Esim. http://www.envitop.com/tiedostot/NITON_XLt_792.pdf

kultakoira kirjoitti:

Mihinkähän tuo laite perustuu, hajuunko? Ei juuri teknisistä yksityiskohdista puhuttu. Yleensä vastaavat laiteet perustuvat sähkönjohtavuuden mittaamiseen, mutta kulta ei ole ainut sähköä johtava aines maaperässä. Tuolla laitteella ei varmasti voi tunnistaa mineraaleja maaperästä. Siihen pystynee lähinnä kannettava XRF laite. Ostakaa hyvät ihmisen sellainen, jos haluatte jollain mineraaleja tunnistaa.... (maksaa tosin melko paljon)Esim. http://www.envitop.com/tiedostot/NITON_XLt_792.pdf

Lue lisää

Kyllä tää värkki saa jäärä poies.Tässähä on röntkensäteitä, saapi viälä syäpää

kultakoira kirjoitti:

Mihinkähän tuo laite perustuu, hajuunko? Ei juuri teknisistä yksityiskohdista puhuttu. Yleensä vastaavat laiteet perustuvat sähkönjohtavuuden mittaamiseen, mutta kulta ei ole ainut sähköä johtava aines maaperässä. Tuolla laitteella ei varmasti voi tunnistaa mineraaleja maaperästä. Siihen pystynee lähinnä kannettava XRF laite. Ostakaa hyvät ihmisen sellainen, jos haluatte jollain mineraaleja tunnistaa.... (maksaa tosin melko paljon)Esim. http://www.envitop.com/tiedostot/NITON_XLt_792.pdf

Lue lisää

"""kultakoira. Siihen pystynee lähinnä kannettava XRF laite. Ostakaa hyvät ihmisen sellainen, jos haluatte jollain mineraaleja tunnistaa.... (maksaa tosin melko paljon)Esim.!"""

kultakoira muut
Osaatko sanoa karkeaa arviota paljonko tuollaisella laitteella on hintaa ?

Rohkeasti arvailemaan vaikkapa alle/ yli 500 euroa, vai tuhansia euroja tai kymmeniä tuhansia euroja, vai satoja tuhansia euroja ?

Kiitos arvioista !

Kiinostaa lähinnä olsiko varaa hankkia kyseistä laitetta !

AuAs kirjoitti:

"""kultakoira. Siihen pystynee lähinnä kannettava XRF laite. Ostakaa hyvät ihmisen sellainen, jos haluatte jollain mineraaleja tunnistaa.... (maksaa tosin melko paljon)Esim.!"""

kultakoira muut
Osaatko sanoa karkeaa arviota paljonko tuollaisella laitteella on hintaa ?

Rohkeasti arvailemaan vaikkapa alle/ yli 500 euroa, vai tuhansia euroja tai kymmeniä tuhansia euroja, vai satoja tuhansia euroja ?

Kiitos arvioista !

Kiinostaa lähinnä olsiko varaa hankkia kyseistä laitetta !

Lue lisää

veikkaan että on yli kympin, ellei useita kymppejä.

kultakoira kirjoitti:

veikkaan että on yli kympin, ellei useita kymppejä.

Soitto ko.firmaan niin loppuu spekulointi.

Yrittäjä Kultanen kirjoitti:

Soitto ko.firmaan niin loppuu spekulointi.

Eihän tähän hommaan tarvi kuin geologian tuntemusta ja vaskoolin.Näilläpääsee jo alkuun.Suomenkielisiä geologian karttoja netissä olisin vaille ja jos jossain saisi jonkinlaista kurssitusta kullanetsintään.Ensi kesänä olisi tarkoitus lähteä lappia koluamaan ja kullan kanssa kultaa etsimään.

Vaskoolimies kirjoitti:

Eihän tähän hommaan tarvi kuin geologian tuntemusta ja vaskoolin.Näilläpääsee jo alkuun.Suomenkielisiä geologian karttoja netissä olisin vaille ja jos jossain saisi jonkinlaista kurssitusta kullanetsintään.Ensi kesänä olisi tarkoitus lähteä lappia koluamaan ja kullan kanssa kultaa etsimään.

Lue lisää

Varovainen... siihen voi jäädä koukkuun

Vaskoolimies kirjoitti:

Eihän tähän hommaan tarvi kuin geologian tuntemusta ja vaskoolin.Näilläpääsee jo alkuun.Suomenkielisiä geologian karttoja netissä olisin vaille ja jos jossain saisi jonkinlaista kurssitusta kullanetsintään.Ensi kesänä olisi tarkoitus lähteä lappia koluamaan ja kullan kanssa kultaa etsimään.

Lue lisää

juuri näin. ei taida olla oikotietä onneen. rikkaaksi ei tällä tavalla taida päästä mutta on se vaan niin mukavaa hommaa...

kultakoira kirjoitti:

juuri näin. ei taida olla oikotietä onneen. rikkaaksi ei tällä tavalla taida päästä mutta on se vaan niin mukavaa hommaa...

Miksi etsiä vain joen pohjista kultaa ? Uskon että sitä voi löytää suoraan kalliosta, esim, soramontuilta.Täällähän aiemmin tuli jo ilmi että salpaus-selällä voisi olla lupaava paikka.

Kallioperä kirjoitti:

Miksi etsiä vain joen pohjista kultaa ? Uskon että sitä voi löytää suoraan kalliosta, esim, soramontuilta.Täällähän aiemmin tuli jo ilmi että salpaus-selällä voisi olla lupaava paikka.

Lue lisää

Onhan näitä vanhoja kaivoksia, jotka ei palkatulla henkilökunnalla ole kannattavia.Mutta jos sellaisen saisi vuokrattua voisi harrastaja mainari kokeilla mitä löytyy.

vuokrakaivos kirjoitti:

Onhan näitä vanhoja kaivoksia, jotka ei palkatulla henkilökunnalla ole kannattavia.Mutta jos sellaisen saisi vuokrattua voisi harrastaja mainari kokeilla mitä löytyy.

Kävin Kiskossa, Orijärven vanhan kuparikaivoksen ympäristössä.Alueella on vanha komeaksi kunnostettu puinen kaivostorni.Sitten on avokaivos joka on täyttynyt vedestä ja kuparimalmi värjää veren täysin vihreäksi,tosi erikoinen, mutta on aitauksen sisäpuolella joten sinne ei saa mennä. ulkopuolelta näkee myös itse avokaivokseen sinne ei pääse ja aluen on aidattu ja sitä tietysti kunnioitin, mutta alueen ulkopuolella on tuhansia kuutioita vanhaa malmikiveä.Otinkin sieltä pari kivenpalasta, toinen oli kvartsikiveä jossa oli kullanvärisiä murusia, oliko kultaa ? Sitten oli ruskean keltaista tosi haurasta ja helposti hajoavaa.Tästä lähti ihan kynsillä sellaisia keltaisia liuskeita ja muruja irti.Lienee kuparimalmia.? Kävin myöskin Kiskon vanhan kirkon lähellä olevassa Haapaniemen linnanraunioilla.n,3m korkeat rauniot.Kellariholveissa kuljin ja otin valokuviakin.Sitten kävin myös Kiskon ja Karjalohjan rajalla sijaitsevan Pyhälammen seudulla.Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ? No, 3 kivenpalasta tuli kotia matkasta ihmeteltäväksi.Hauska reissu, mutta tulipahan tehtyä.

Kallioperä kirjoitti:

Miksi etsiä vain joen pohjista kultaa ? Uskon että sitä voi löytää suoraan kalliosta, esim, soramontuilta.Täällähän aiemmin tuli jo ilmi että salpaus-selällä voisi olla lupaava paikka.

Lue lisää

Jos vaskoolin kanssa kultaa etsii niin siihen hommaan tarvitaan vettä. Miten olit ajatellut tuon vesipuolen järjestää sorakuopalla, ajaa tankkiautolla vettä soramontulle vai ajaa hiekkakuormia soramontulta joen varteen?

Kisko, Orijärvi kirjoitti:

Kävin Kiskossa, Orijärven vanhan kuparikaivoksen ympäristössä.Alueella on vanha komeaksi kunnostettu puinen kaivostorni.Sitten on avokaivos joka on täyttynyt vedestä ja kuparimalmi värjää veren täysin vihreäksi,tosi erikoinen, mutta on aitauksen sisäpuolella joten sinne ei saa mennä. ulkopuolelta näkee myös itse avokaivokseen sinne ei pääse ja aluen on aidattu ja sitä tietysti kunnioitin, mutta alueen ulkopuolella on tuhansia kuutioita vanhaa malmikiveä.Otinkin sieltä pari kivenpalasta, toinen oli kvartsikiveä jossa oli kullanvärisiä murusia, oliko kultaa ? Sitten oli ruskean keltaista tosi haurasta ja helposti hajoavaa.Tästä lähti ihan kynsillä sellaisia keltaisia liuskeita ja muruja irti.Lienee kuparimalmia.? Kävin myöskin Kiskon vanhan kirkon lähellä olevassa Haapaniemen linnanraunioilla.n,3m korkeat rauniot.Kellariholveissa kuljin ja otin valokuviakin.Sitten kävin myös Kiskon ja Karjalohjan rajalla sijaitsevan Pyhälammen seudulla.Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ? No, 3 kivenpalasta tuli kotia matkasta ihmeteltäväksi.Hauska reissu, mutta tulipahan tehtyä.

Lue lisää

Hei, tuo keltainen mineraali löytämässäsi kivessä ei ole varmaankaan kultaa, vaan suurimmalla todennäköisyydellä pyriittiä. muut vaihtoehdot ovat kuparikiisu ja kubaniitti, mutta todennäköisesti tällaisia kiviä ei olisi raakkukasaan ajettu...

Tuo kuvailemasi ruskeankeltainen kivi oli luultavasti dolomiittista kivea, joka on vain rapautunut tuollaiseksi ruskeaksi mössöksi.

"Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ?"

Juuri tällaiset pienet uomat saattavat olla otollisia paikkoja vaskaamiseen. Uomahan saattaa olla ensinnäkin hyvin vanha ja toisekseen kun vesi hitaasti virtailee ja kuljettaa hiekkaa pohjalla, raskain materiaali rikastuu uoman pohjalle...

vaikea vaskata kirjoitti:

Jos vaskoolin kanssa kultaa etsii niin siihen hommaan tarvitaan vettä. Miten olit ajatellut tuon vesipuolen järjestää sorakuopalla, ajaa tankkiautolla vettä soramontulle vai ajaa hiekkakuormia soramontulta joen varteen?

Lue lisää

Onko missään tarjolla ns,jokamiehen geologian kursseja?

Vulle Vuojas kirjoitti:

Onko missään tarjolla ns,jokamiehen geologian kursseja?

Ainakin Helsingissä ja Turussa on avoimessa yliopistossa mahdollista lukea geologiaa.

GaiaGaia kirjoitti:

Ainakin Helsingissä ja Turussa on avoimessa yliopistossa mahdollista lukea geologiaa.

Tarviiko lupia vai voiko noin kokeilu mielessä vaskata puroja etelässä ?

Vai valtaus ? kirjoitti:

Tarviiko lupia vai voiko noin kokeilu mielessä vaskata puroja etelässä ?

Jos menet pelkän vaskoolin kanssa huuhtomaan niin ei tarvita lupia, sitä voi verrata marjojen poimintaan.

jokamiehenoikeus kirjoitti:

Jos menet pelkän vaskoolin kanssa huuhtomaan niin ei tarvita lupia, sitä voi verrata marjojen poimintaan.

Harrastelijamalminetsijällä on eräin rajoituksin kaivoslakiin perustuva oikeus ottaa tutkimustarkoituksia varten malmipitoisiksi arvioimiaan näytteitä maaperästä ja kalliosta. Lupa koskee myös kaivoslaissa mainittuja kaivoskivennäisiä ja jalokiviä. Näytteiden otossa on noudatettava kohtuullisuutta ja varovaisuutta, sillä kaivoslaki ei anna lupaa suorittaa kaivutöitä tai muita maastoon jälkiä jättäviä tutkimuksia. Noin nyrkinkokoinen näytekappale riittää. Muussa tarkoituksessa tapahtuvaan näytteenottoon tarvitaan maanomistajan lupa. Geologian tutkimuskeskuksella on aluetoimistot Espoossa, Kuopiossa ja Rovaniemellä, joista saa opastusta.

kultakoira kirjoitti:

Mihinkähän tuo laite perustuu, hajuunko? Ei juuri teknisistä yksityiskohdista puhuttu. Yleensä vastaavat laiteet perustuvat sähkönjohtavuuden mittaamiseen, mutta kulta ei ole ainut sähköä johtava aines maaperässä. Tuolla laitteella ei varmasti voi tunnistaa mineraaleja maaperästä. Siihen pystynee lähinnä kannettava XRF laite. Ostakaa hyvät ihmisen sellainen, jos haluatte jollain mineraaleja tunnistaa.... (maksaa tosin melko paljon)Esim. http://www.envitop.com/tiedostot/NITON_XLt_792.pdf

Lue lisää

Kvartsi on hyvin yleinen mineraali felsisissä syväkivissä, hiekkakivissä ja kvartsijuonissa. Kivissä kvartsi esiintyy anhedrisinä eli vierasmuotoisina rakeina, joille tunnusomainen piirre on rasvakiilto. Kvartsi voi esiintyä euhedrisinä eli omamuotoisina kiteinä erilaisissa onkaloissa ja raoissa.[3] Sana kvartsi on peräisin saksalaisilta kaivostyöntekijöltä.[3]
[muokkaa] Mineralogia ja ominaisuudet

Kvartsi kuuluu hohkasilikaattien ryhmään, ja sillä on trigoninen kidejärjestelmä. Se koostuu Piihappitetraedrien muodostamasta verkkomaisesta rakenteesta. Rakenne on hyvin väljä, minkä vuoksi kvartsin tiheys on varsin alhainen (2,65 g/cm3). Kvartsin sidokset ovat hyvin lujia, mikä antaa sille sen tyypillisen kovuuden (Mohsin kovuus 7) ja simpukkamurroksen. Kvartsin kirkkaus, lasimainen kiilto ja alhainen taitekerroin (n. 1,5) johtuvat myös sen kiderakenteesta. Kvartsin pietsosähköiset ominaisuudet johtuvat siitä, että sen rakenteesta puuttuvat peilitasot ja symetriakeskus. [4]
[muokkaa] Muunnokset

Kvartsia esiintyy monina erilaisina muunnoksina. Ideaali, puhdas kvartsi eli vuorikide tai vuorikristalli on kirkasta ja läpinäkyvää. Muinaiset kreikkalaiset uskoivat tällaisen kirkkaan ja puhtaan kvartsin olevan kovassa paineessa muodostunutta jäätä. Itse asiassa sana kristalli on peräisin kreikan kielen jäätä tarkoittavasta sanasta.[3] Valkoista muunnosta kutsutaan maito- eli lumikvartsiksi. Valkoisen värin aihettavat mokroskooppisen pienet fluidisulkeumat, jotka ovat jääneet kiteen sisään sen kasvaessa.[5] Fe3 pitoiset muunnokset ovat väriltään joko violetteja (ametisti) tai keltaisia (sitriini). Ruskeat muunnokset (savukvartsi ja morion) sisältävät epäpuhtauksina alumiinia. Näissä muunnoksissa osa kvartsin piiatomeista on korvautunut alumiinilla. Vihreä muunnos tunnetaan nimellä krysofraasi, ja sitä esiintyy muuttuneissa ultramafisissa- eli ultraemäksisissä kivissä. Se sisältää sulkeumina pieniä määriä hapettunutta nikkeliä. Aventuriini puolestaan sisältää sulkeumina rutiilia. Vaaleanpunainen kvartsin muunnos on nimeltään ruusukvartsi, ja sen värin aihettaa hyvin pienikiteinen ja kuituinen materiaali, joka on sukua dumortieriitti- nimiselle mineraalille. Kalsedoni on yleisnimi kaikille krypto- eli piilokiteisille kvartsin muunnoksille. Nämä muunnokset ovat usein vyöhykkeellisiä ja raitaisia.[6] Esimerkkejä erityyppisistä kalsedoneista ovat: akaatti, onyksi, jaspis, aventuriinikvartsi ja karneoli.
[muokkaa] Käyttö

Kvartsilla on monia käyttötarkoituksia, sitä käytetään esimerkiksi lasin-, optisten kuitujen ja pietsosähköisten kiteiden valmistuksessa. Kvartsin värikkäitä muunnoksia käytetään korukivinä.[6]

Eräs tärkeä puhtaan kvartsin lähde on Minas Geraisin alue Brasiliassa, jossa on paljon karkearakeisia pegmatiitteja.[6] Yksi tärkeimmistä kvartsilähteistä sijaitsee Spruce Pine nimisessä kaupungissa Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa, josta louhitaan lähes kaikki piikiekkoihin käytetty kvartsi.

Ametistikiteitä.


Kirkkaita ja läpinäkyviä kvartsikiteitä, eli vuorikiteitä.

vs kirjoitti:

Kvartsi on hyvin yleinen mineraali felsisissä syväkivissä, hiekkakivissä ja kvartsijuonissa. Kivissä kvartsi esiintyy anhedrisinä eli vierasmuotoisina rakeina, joille tunnusomainen piirre on rasvakiilto. Kvartsi voi esiintyä euhedrisinä eli omamuotoisina kiteinä erilaisissa onkaloissa ja raoissa.[3] Sana kvartsi on peräisin saksalaisilta kaivostyöntekijöltä.[3]
[muokkaa] Mineralogia ja ominaisuudet

Kvartsi kuuluu hohkasilikaattien ryhmään, ja sillä on trigoninen kidejärjestelmä. Se koostuu Piihappitetraedrien muodostamasta verkkomaisesta rakenteesta. Rakenne on hyvin väljä, minkä vuoksi kvartsin tiheys on varsin alhainen (2,65 g/cm3). Kvartsin sidokset ovat hyvin lujia, mikä antaa sille sen tyypillisen kovuuden (Mohsin kovuus 7) ja simpukkamurroksen. Kvartsin kirkkaus, lasimainen kiilto ja alhainen taitekerroin (n. 1,5) johtuvat myös sen kiderakenteesta. Kvartsin pietsosähköiset ominaisuudet johtuvat siitä, että sen rakenteesta puuttuvat peilitasot ja symetriakeskus. [4]
[muokkaa] Muunnokset

Kvartsia esiintyy monina erilaisina muunnoksina. Ideaali, puhdas kvartsi eli vuorikide tai vuorikristalli on kirkasta ja läpinäkyvää. Muinaiset kreikkalaiset uskoivat tällaisen kirkkaan ja puhtaan kvartsin olevan kovassa paineessa muodostunutta jäätä. Itse asiassa sana kristalli on peräisin kreikan kielen jäätä tarkoittavasta sanasta.[3] Valkoista muunnosta kutsutaan maito- eli lumikvartsiksi. Valkoisen värin aihettavat mokroskooppisen pienet fluidisulkeumat, jotka ovat jääneet kiteen sisään sen kasvaessa.[5] Fe3 pitoiset muunnokset ovat väriltään joko violetteja (ametisti) tai keltaisia (sitriini). Ruskeat muunnokset (savukvartsi ja morion) sisältävät epäpuhtauksina alumiinia. Näissä muunnoksissa osa kvartsin piiatomeista on korvautunut alumiinilla. Vihreä muunnos tunnetaan nimellä krysofraasi, ja sitä esiintyy muuttuneissa ultramafisissa- eli ultraemäksisissä kivissä. Se sisältää sulkeumina pieniä määriä hapettunutta nikkeliä. Aventuriini puolestaan sisältää sulkeumina rutiilia. Vaaleanpunainen kvartsin muunnos on nimeltään ruusukvartsi, ja sen värin aihettaa hyvin pienikiteinen ja kuituinen materiaali, joka on sukua dumortieriitti- nimiselle mineraalille. Kalsedoni on yleisnimi kaikille krypto- eli piilokiteisille kvartsin muunnoksille. Nämä muunnokset ovat usein vyöhykkeellisiä ja raitaisia.[6] Esimerkkejä erityyppisistä kalsedoneista ovat: akaatti, onyksi, jaspis, aventuriinikvartsi ja karneoli.
[muokkaa] Käyttö

Kvartsilla on monia käyttötarkoituksia, sitä käytetään esimerkiksi lasin-, optisten kuitujen ja pietsosähköisten kiteiden valmistuksessa. Kvartsin värikkäitä muunnoksia käytetään korukivinä.[6]

Eräs tärkeä puhtaan kvartsin lähde on Minas Geraisin alue Brasiliassa, jossa on paljon karkearakeisia pegmatiitteja.[6] Yksi tärkeimmistä kvartsilähteistä sijaitsee Spruce Pine nimisessä kaupungissa Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa, josta louhitaan lähes kaikki piikiekkoihin käytetty kvartsi.

Ametistikiteitä.


Kirkkaita ja läpinäkyviä kvartsikiteitä, eli vuorikiteitä.

Lue lisää

Tuo viestisi on suoraan kopioitu.
Olisi riittänyt pelkkä linkki

vesipoikkka kirjoitti:

Tuo viestisi on suoraan kopioitu.
Olisi riittänyt pelkkä linkki

Entä sitten. halusin antaa muille tietoa. ihan huvikseen

vesipoikkka kirjoitti:

Tuo viestisi on suoraan kopioitu.
Olisi riittänyt pelkkä linkki

No tiedätkö, jotain kivistä?

kultakoira kirjoitti:

Hei, tuo keltainen mineraali löytämässäsi kivessä ei ole varmaankaan kultaa, vaan suurimmalla todennäköisyydellä pyriittiä. muut vaihtoehdot ovat kuparikiisu ja kubaniitti, mutta todennäköisesti tällaisia kiviä ei olisi raakkukasaan ajettu...

Tuo kuvailemasi ruskeankeltainen kivi oli luultavasti dolomiittista kivea, joka on vain rapautunut tuollaiseksi ruskeaksi mössöksi.

"Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ?"

Juuri tällaiset pienet uomat saattavat olla otollisia paikkoja vaskaamiseen. Uomahan saattaa olla ensinnäkin hyvin vanha ja toisekseen kun vesi hitaasti virtailee ja kuljettaa hiekkaa pohjalla, raskain materiaali rikastuu uoman pohjalle...

Lue lisää

Se on sekoittunut hiekkaan ja soraan ja muuttunut lohkeavaksi vedessä. Nimittäin ne kultaiset ovat , jotain syväkiveä, mutta se ei voi olla jotai rikki tai kuparikiisua se on varmaan, jotain muunnoksia. Esim. gneississä olevia muunnoksia. Tai sitten ruostetta, joka kimaltelee valossa, mutta ei pimeassä. (voi olla epäpuhtauksia) En usko, että sellainen olisi vähän hiilityyppiä, mangaania tai, jotain happoon liittyäviä seurauksia.
Sellainen ei ole mitään sulfideita tai niin sora hiekka voi olla tekemisissä ruosteen kanssa. Muuten, voitte miettiä asiaa. (Huomauttakaa, jos joku on vähän sekaisin)

vs kirjoitti:

No tiedätkö, jotain kivistä?

Ja jokainen kiinnostunut voi aluksi mennä
http://www.gsf.fi/
Ja lukea sieltä, tai sitten wikipediaan, josta tuo kvartsin kuvaus oli lainattu,
mainitsematta lähdettä.

vesipoikka kirjoitti:

Ja jokainen kiinnostunut voi aluksi mennä
http://www.gsf.fi/
Ja lukea sieltä, tai sitten wikipediaan, josta tuo kvartsin kuvaus oli lainattu,
mainitsematta lähdettä.

Lue lisää

ootko itse kiinnostunut kivistä? ääh sitä olisi pitänyt kirjoittaa kolme vuotta sitten varmaankin toi kvartsi oli vähä turha :(

vesipoikka kirjoitti:

Ja jokainen kiinnostunut voi aluksi mennä
http://www.gsf.fi/
Ja lukea sieltä, tai sitten wikipediaan, josta tuo kvartsin kuvaus oli lainattu,
mainitsematta lähdettä.

Lue lisää

En paljon pidä tosta GTK:STA, mutta voin vastata omaan lähettämään viestiini eli olen tutkinut kivijä jo 4 vuotta vaik oon jotain 12

vs kirjoitti:

En paljon pidä tosta GTK:STA, mutta voin vastata omaan lähettämään viestiini eli olen tutkinut kivijä jo 4 vuotta vaik oon jotain 12

Minäkin olen laskenut tiilenpäitä jo 4 vuotta. Tämä tekee minusta tiilialan asiantuntijan.

Enää 6 vuotta kakkua kirjoitti:

Minäkin olen laskenut tiilenpäitä jo 4 vuotta. Tämä tekee minusta tiilialan asiantuntijan.

TÄH?

vs kirjoitti:

En paljon pidä tosta GTK:STA, mutta voin vastata omaan lähettämään viestiini eli olen tutkinut kivijä jo 4 vuotta vaik oon jotain 12

Tällä palstalla oli, joku kuukausi sitten keskustelua sopivista geologian (oppi)-kirjoista.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9431017
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8222985#comment-38315970

Kisko, Orijärvi kirjoitti:

Kävin Kiskossa, Orijärven vanhan kuparikaivoksen ympäristössä.Alueella on vanha komeaksi kunnostettu puinen kaivostorni.Sitten on avokaivos joka on täyttynyt vedestä ja kuparimalmi värjää veren täysin vihreäksi,tosi erikoinen, mutta on aitauksen sisäpuolella joten sinne ei saa mennä. ulkopuolelta näkee myös itse avokaivokseen sinne ei pääse ja aluen on aidattu ja sitä tietysti kunnioitin, mutta alueen ulkopuolella on tuhansia kuutioita vanhaa malmikiveä.Otinkin sieltä pari kivenpalasta, toinen oli kvartsikiveä jossa oli kullanvärisiä murusia, oliko kultaa ? Sitten oli ruskean keltaista tosi haurasta ja helposti hajoavaa.Tästä lähti ihan kynsillä sellaisia keltaisia liuskeita ja muruja irti.Lienee kuparimalmia.? Kävin myöskin Kiskon vanhan kirkon lähellä olevassa Haapaniemen linnanraunioilla.n,3m korkeat rauniot.Kellariholveissa kuljin ja otin valokuviakin.Sitten kävin myös Kiskon ja Karjalohjan rajalla sijaitsevan Pyhälammen seudulla.Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ? No, 3 kivenpalasta tuli kotia matkasta ihmeteltäväksi.Hauska reissu, mutta tulipahan tehtyä.

Lue lisää

Se keltainen helposti; Lohkeavaa on vaan jätettä ei sen kummenpaa.

vesipoikka kirjoitti:

Ja jokainen kiinnostunut voi aluksi mennä
http://www.gsf.fi/
Ja lukea sieltä, tai sitten wikipediaan, josta tuo kvartsin kuvaus oli lainattu,
mainitsematta lähdettä.

Lue lisää

Gtk:n sivuilta löytyy esim. tietoa, ettei huhut siitä. että Tampereen lentokentän kiitoradan alla olisi kultaesiintymä, ole pelkkää urbaania legendaa.

Kulta-aiheiden rakenteelliseen kontrolliin liittyvät tutkimukset
Pirkkalassa ja Lempäälässä 2000-2001.

http://arkisto.gtk.fi/m19/M19_2123_02_1.pdf

Pirkkalassa lentokentän ympäristössä on tosiaan kultapitoisia kvartsi ja kulta-arseeni juonia.

Pirkkalassa kirjoitti:

Gtk:n sivuilta löytyy esim. tietoa, ettei huhut siitä. että Tampereen lentokentän kiitoradan alla olisi kultaesiintymä, ole pelkkää urbaania legendaa.

Kulta-aiheiden rakenteelliseen kontrolliin liittyvät tutkimukset
Pirkkalassa ja Lempäälässä 2000-2001.

http://arkisto.gtk.fi/m19/M19_2123_02_1.pdf

Pirkkalassa lentokentän ympäristössä on tosiaan kultapitoisia kvartsi ja kulta-arseeni juonia.

Lue lisää

Sä et varmaan tiiä mistä sä puhut.

kultakoira kirjoitti:

Hei, tuo keltainen mineraali löytämässäsi kivessä ei ole varmaankaan kultaa, vaan suurimmalla todennäköisyydellä pyriittiä. muut vaihtoehdot ovat kuparikiisu ja kubaniitti, mutta todennäköisesti tällaisia kiviä ei olisi raakkukasaan ajettu...

Tuo kuvailemasi ruskeankeltainen kivi oli luultavasti dolomiittista kivea, joka on vain rapautunut tuollaiseksi ruskeaksi mössöksi.

"Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ?"

Juuri tällaiset pienet uomat saattavat olla otollisia paikkoja vaskaamiseen. Uomahan saattaa olla ensinnäkin hyvin vanha ja toisekseen kun vesi hitaasti virtailee ja kuljettaa hiekkaa pohjalla, raskain materiaali rikastuu uoman pohjalle...

Lue lisää

Todennäköisesti se on vismuttia. Voin näyttää kuvan teille.


http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://netti.nic.fi/~054028/images/vismutti2b.jpg&imgrefurl=http://netti.nic.fi/~054028/&usg=__Y3ox_Sl23g5ZFmVQxJHxr_lkSlQ=&h=480&w=640&sz=266&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=cGLL47GJGwIQCM:&tbnh=152&tbnw=203&ei=twzvTZPAMJCDswazqaDUAw&prev=/search?q=vismutti&um=1&hl=fi&client=firefox-a&sa=N&rls=org.mozilla:fi:official&biw=1262&bih=834&tbm=isch&um=1&itbs=1&iact=hc&vpx=545&vpy=102&dur=479&hovh=194&hovw=259&tx=127&ty=106&page=1&ndsp=23&ved=1t:42...

kultakoira kirjoitti:

Hei, tuo keltainen mineraali löytämässäsi kivessä ei ole varmaankaan kultaa, vaan suurimmalla todennäköisyydellä pyriittiä. muut vaihtoehdot ovat kuparikiisu ja kubaniitti, mutta todennäköisesti tällaisia kiviä ei olisi raakkukasaan ajettu...

Tuo kuvailemasi ruskeankeltainen kivi oli luultavasti dolomiittista kivea, joka on vain rapautunut tuollaiseksi ruskeaksi mössöksi.

"Pyhälammen laskujoki olikin vain n.50cm leveäpuro.Pyhälammen kallioperä pitäisi geologiakartan mukaan olla kultapitoista aluetta.Onko sitä sitten rapautunut Pyhälampeen ?"

Juuri tällaiset pienet uomat saattavat olla otollisia paikkoja vaskaamiseen. Uomahan saattaa olla ensinnäkin hyvin vanha ja toisekseen kun vesi hitaasti virtailee ja kuljettaa hiekkaa pohjalla, raskain materiaali rikastuu uoman pohjalle...

Lue lisää

Kuparikiisu ei ole mössöä (eikä tule olemaan). Kuparikiisu on sen verran kovaa, että se ei mössöksi tule. Eikä niitä ojassa / purossa esiinny (ellei se siiten ole maasta mennyt puroon, mutta mössöksi ei tule)


Kuvan voin näyttää.

http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Min_chalcopyrite.jpg/220px-Min_chalcopyrite.jpg&imgrefurl=http://suomisanakirja.fi/kuparikiisu&usg=__hoScOm_z5-aSvYdEKvoueMYOvQw=&h=165&w=220&sz=7&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=w0JmvfDJudLt5M:&tbnh=132&tbnw=176&ei=EA_vTZ7xNsjYsga8mf31Aw&prev=/search?q=kuparikiisu&um=1&hl=fi&client=firefox-a&sa=N&rls=org.mozilla:fi:official&biw=1262&bih=834&tbm=isch&um=1&itbs=1&iact=hc&vpx=185&vpy=137&...

vaikea vaskata kirjoitti:

Jos vaskoolin kanssa kultaa etsii niin siihen hommaan tarvitaan vettä. Miten olit ajatellut tuon vesipuolen järjestää sorakuopalla, ajaa tankkiautolla vettä soramontulle vai ajaa hiekkakuormia soramontulta joen varteen?

Lue lisää

10 euron vesipumppu siivilä ja sähköö ni laitat veden kiertämään ihan ite...

vesipoikka kirjoitti:

Ja jokainen kiinnostunut voi aluksi mennä
http://www.gsf.fi/
Ja lukea sieltä, tai sitten wikipediaan, josta tuo kvartsin kuvaus oli lainattu,
mainitsematta lähdettä.

Lue lisää

wikipedia:) sinne voi kirjottaa mitä tahansa, kuka tahansa ihan ite....

Kiskon orijärven alueella kultaa.Alueella on ollut kupari ja hopeakaivoksia.Mineraalikartoista näkee että maaperässä on normaalia enemmän kultaa.Nyt Kiskoon uusi kultaryntäys.

Kiskon kultaa kirjoitti:

Kiskon orijärven alueella kultaa.Alueella on ollut kupari ja hopeakaivoksia.Mineraalikartoista näkee että maaperässä on normaalia enemmän kultaa.Nyt Kiskoon uusi kultaryntäys.

Lue lisää

olisko paikkaa vapaana harjottelemaan ????

moro T:moro miäs