Läskit

Elikkäs siinä kysymys jo tulikin. Tehdäänkö niitä yksityisesti Suomessa ja jos tehdään niin missä? Ei paljoa jonotus kiinnosta enkä pidä tuollaista hintaa lainkaan pahana. Mutta enkö voi ihan kotimaisin keinoin päästä sinne nopeammin kuin kunnallisen kautta? Kiitos vastauksistanne!

lisäksi onhan täällä asialla myös se inhimillinenkin puoli. Sairaalloinen lihavuus heikentää huomattavasti elämänlaatua, myös sosiaaliselta kannalta, ja varsinkin nuorilla ihmisillä.

Onnea aloittajalle ihon kiinteytykseen, jollei paikat kiinteydy luonnostaan niin säästä ja mene leikkaukseen. Eiköhän se elämä ala nyt sujua. : )

vaan laihtumisesta, se on ainainen ongelma niille jotka pudottaa paljon painoa.
Mutta onneksi sitä nahkaa voi kuitenkin kiristellä, eikä se ole niin hirmuisen kallista kuin ajatellaan.

Voit ottaa vaikka pienen lainan ja käyttää sen itseesi, jätä vaikka ne autokaupat tekemättä.

Välttämättä kaikki eivät ole syöneet karkkeja ja hamppareita ja lihoneet sillä, vaan ihan vaan syömällä terveellistäkin ruokaa, mutta LIIKAA.

Siis turha yleistää, että jokainen lihava syö vaan epäterveellistä ruokaa,vaan on useimmin juuri päinvastoin.

Liikalihavuudesta kärsivät pyrkivät tarkkailemaan syömisiään ja jos ei kaikesta huolimatta siihen laihtumiseen perinteisin keinoin pysty ja onnistu, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin leikkaushoito.
Sinä "jooo, sitten vaan uudestaan" tilanne ei noin noin yksinkertainen kuin kirjoitat.
Kun leikkaus suoritetaan, se suoritetaan erilaisten tutkimusten ja selvitysten jälkeen henkilöille, jotka ovat ymmärtäneet leikkauksen merkityksen ja ovat sitoutuneita noudattamaan tiettyjä sääntöjä loppuelämänsä ajan.

Leikkauksessa viedään joko kokonaan( jätetään 20-30ml), tai osa (jätetään n 150ml) mahalaukusta pois ja sen jälkeen on syöminen sitä, että syödään vain pieniä annoksia kerrallaan ja useampia kertoja päivässä.
Se pieni pussukka ei vedä määräänsä enempää, joka on normisti noin 2dl ja osalla allekin, kuten itselläni.
Me leikatut emme pysty siis vetämään mitään mahdottomia määriä minkäänlaista ruokaa kerralaan mitättömään mahaamme.

Minulta ainakin lähti leikkauksen mukana myös halu syödä, sekä näläntunne, eli elämä on helpompaa nyt , kun se ei pyöri niin, että "elän syödäkseni, vaan syön vain elääkseni".

Leikkaus on ponnahduslauta laihtumisen alkuun, mutta kaikki työ on leikatun itsensä tehtävä leikkauksen jälkeisessä elämässä!!!!!


Joku ylempänä kehui käyneensä Ruotsissa leikkauksessa... aivan turhaa lähteä sinne saakka, eikä ne sielläkään leikkaa ihan ketä vaan, sillä syitä leikkauksen tekemiseen on oltava.

Ensinnäkin painoindeksin on oltava yli 40 tai 35, jos mukana esim aikuisiän diabetes.
Toiseksi , ihmisellä ei saa olla esim ahmimishäiriötä, tarkoittaa diagnosoitua bulimiaa, eikä saa olla alkoholin suurkuluttaja, sillä niillä saa itsensä kyllä pikkuhiljaa leikkauksenkin jälkeen pilattua ja tuolloin leikkaus on ollut turha.

Noiden tiettyjen syiden( esteiden) vuoksi potilaat ensin tutkitaan monelta taholta, jotta saadaan ne "ei sopivat" yksilöt karsittua pois jonoista.

Leikkausta ei tarvi kunnallisella puolella Suomessa odottaa missään enään mitään 1-2 vuotta.

Keskimääräinen odotusaika jonossa, siis siitä kun kirurgi on leikkauspäätöksen tehnyt, on noin 6kk.

Tuona aikana, mitä odottaa leikkaukseen pääsyä, on potilaan jo osoitettava, että on motivoitunut ja odotetaan siis, että käyntien ja leikkausajan välillä ihminen on saanut painoaan alaspäin.

Yleensä tuohon käytetään menetelmänä ENE- dieettiä, eli erittäin niukkaenergistä dieettiä, jota noudatetaan joko pussikeitoilla, tai tietyillä ruokalajeilla. Ohjeet dieetin noudattamiseen antaa sairaala.


Eli väite, että leikkaukselle ei elämäntapoja muuteta, vaan lykätään, on TÄYSIN VÄÄRÄ!


Leikkaus vie kyvyn syödä suuria määriä ruokaa kerrallaan ja osalta vie myös siis mielihalut ja nälänkin pois.

Meitä leikattuja on täällä Suomessa paljon ja meillä on oma "kanava", jossa keskustelemme aiheesta rauhassa, ilman näitä asiaa tuntemattomien väitteitä, jotka on aivan kummastuttavia ja älyttömiäkin, sori vaan , mutta ihan pakko sanoa näin. ;)

Jokainen leikkauksessa käynyt ja siihen menevä on läpikäynyt kaikenlaiset dieetit ja paastot aikanaan läpi ja tietää, ettei muuta keinoa enään ole.

Mikään oikotie onneen tämä leikkaustapa ei todellakaan ole, kaiken työn tekeminen laihtumisen eteen alkaa tuon leikkauksen jälkeen ja se on kovaa työtä, mihin ei lähdetä heppoisin perustein.

Syynä perusteisiin on jo sekin, että leikkaus on vaarallinen ja siihen liittyy paljon komplikaatioriskejä.

Olen itse koittanut edesauttaa tiedon saannissa muita asian kanssa kamppailevia, ehkä tämä palsta ei se paras paikka ole, mutta ne, jotka todella etsivät tietoa, sitä kyllä löytävät netistä jo Suomen kielellä, vaikkapa alkuun aiheen käsittämiltä kotisivuiltani.

Sanoisin tähän loppuun vielä, että lihavuus on sairaus siinä missä on lueteltuna myös alkoholismi ja tupakanpoltosta aiheutunut keuhkosyöpä, joten lihavuudesta kärsiviä on turha syyllistää, kuten jo aiemmin viestissä laitoin. Tupakointi ja alkoholin käyttö on helppo lopettaa, mutta syöminen on jokapäiväinen "pakko".

Moni lihavuudesta kärsivä syö varmasti terveellisemmin, kuin normipainoinen, mutta ne syyt lihomiseen ovat niissä määrissä ja ruoka-ainesten koostumuksessa, siis suhde proteiinien,hiirihydraattien ja rasvan määrissä ei ole kehon käytön mukaisia ja siksi lihomista tapahtuu.( Toivottavasti kukaan nyt ei kiinnitä sanamuotoon liikaa huomiota, vaan keskittyy siihen tärkeimpään)
Toivon, että tämä viestini auttoi joillekin hahmottamaan paremmin asiaa, joka leikkauksessa taphtuu ja mitä elämä sen jälkeen on, jotta nuo turhat luulot ja harhat saataisiin pois mieltä sekoittamasta.

Luki tämän nyt sitten lihava tai laiha, niin kaikkea hyvää itse kullekin, annetaan kaikkien olla ja elää, kuten toivotaan itsemmekin saavan olla, ilman syyllistämisiä. :)
t "leikattu"

leikkauksen läpikäynyt ... kirjoitti:

Välttämättä kaikki eivät ole syöneet karkkeja ja hamppareita ja lihoneet sillä, vaan ihan vaan syömällä terveellistäkin ruokaa, mutta LIIKAA.

Siis turha yleistää, että jokainen lihava syö vaan epäterveellistä ruokaa,vaan on useimmin juuri päinvastoin.

Liikalihavuudesta kärsivät pyrkivät tarkkailemaan syömisiään ja jos ei kaikesta huolimatta siihen laihtumiseen perinteisin keinoin pysty ja onnistu, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin leikkaushoito.
Sinä "jooo, sitten vaan uudestaan" tilanne ei noin noin yksinkertainen kuin kirjoitat.
Kun leikkaus suoritetaan, se suoritetaan erilaisten tutkimusten ja selvitysten jälkeen henkilöille, jotka ovat ymmärtäneet leikkauksen merkityksen ja ovat sitoutuneita noudattamaan tiettyjä sääntöjä loppuelämänsä ajan.

Leikkauksessa viedään joko kokonaan( jätetään 20-30ml), tai osa (jätetään n 150ml) mahalaukusta pois ja sen jälkeen on syöminen sitä, että syödään vain pieniä annoksia kerrallaan ja useampia kertoja päivässä.
Se pieni pussukka ei vedä määräänsä enempää, joka on normisti noin 2dl ja osalla allekin, kuten itselläni.
Me leikatut emme pysty siis vetämään mitään mahdottomia määriä minkäänlaista ruokaa kerralaan mitättömään mahaamme.

Minulta ainakin lähti leikkauksen mukana myös halu syödä, sekä näläntunne, eli elämä on helpompaa nyt , kun se ei pyöri niin, että "elän syödäkseni, vaan syön vain elääkseni".

Leikkaus on ponnahduslauta laihtumisen alkuun, mutta kaikki työ on leikatun itsensä tehtävä leikkauksen jälkeisessä elämässä!!!!!


Joku ylempänä kehui käyneensä Ruotsissa leikkauksessa... aivan turhaa lähteä sinne saakka, eikä ne sielläkään leikkaa ihan ketä vaan, sillä syitä leikkauksen tekemiseen on oltava.

Ensinnäkin painoindeksin on oltava yli 40 tai 35, jos mukana esim aikuisiän diabetes.
Toiseksi , ihmisellä ei saa olla esim ahmimishäiriötä, tarkoittaa diagnosoitua bulimiaa, eikä saa olla alkoholin suurkuluttaja, sillä niillä saa itsensä kyllä pikkuhiljaa leikkauksenkin jälkeen pilattua ja tuolloin leikkaus on ollut turha.

Noiden tiettyjen syiden( esteiden) vuoksi potilaat ensin tutkitaan monelta taholta, jotta saadaan ne "ei sopivat" yksilöt karsittua pois jonoista.

Leikkausta ei tarvi kunnallisella puolella Suomessa odottaa missään enään mitään 1-2 vuotta.

Keskimääräinen odotusaika jonossa, siis siitä kun kirurgi on leikkauspäätöksen tehnyt, on noin 6kk.

Tuona aikana, mitä odottaa leikkaukseen pääsyä, on potilaan jo osoitettava, että on motivoitunut ja odotetaan siis, että käyntien ja leikkausajan välillä ihminen on saanut painoaan alaspäin.

Yleensä tuohon käytetään menetelmänä ENE- dieettiä, eli erittäin niukkaenergistä dieettiä, jota noudatetaan joko pussikeitoilla, tai tietyillä ruokalajeilla. Ohjeet dieetin noudattamiseen antaa sairaala.


Eli väite, että leikkaukselle ei elämäntapoja muuteta, vaan lykätään, on TÄYSIN VÄÄRÄ!


Leikkaus vie kyvyn syödä suuria määriä ruokaa kerrallaan ja osalta vie myös siis mielihalut ja nälänkin pois.

Meitä leikattuja on täällä Suomessa paljon ja meillä on oma "kanava", jossa keskustelemme aiheesta rauhassa, ilman näitä asiaa tuntemattomien väitteitä, jotka on aivan kummastuttavia ja älyttömiäkin, sori vaan , mutta ihan pakko sanoa näin. ;)

Jokainen leikkauksessa käynyt ja siihen menevä on läpikäynyt kaikenlaiset dieetit ja paastot aikanaan läpi ja tietää, ettei muuta keinoa enään ole.

Mikään oikotie onneen tämä leikkaustapa ei todellakaan ole, kaiken työn tekeminen laihtumisen eteen alkaa tuon leikkauksen jälkeen ja se on kovaa työtä, mihin ei lähdetä heppoisin perustein.

Syynä perusteisiin on jo sekin, että leikkaus on vaarallinen ja siihen liittyy paljon komplikaatioriskejä.

Olen itse koittanut edesauttaa tiedon saannissa muita asian kanssa kamppailevia, ehkä tämä palsta ei se paras paikka ole, mutta ne, jotka todella etsivät tietoa, sitä kyllä löytävät netistä jo Suomen kielellä, vaikkapa alkuun aiheen käsittämiltä kotisivuiltani.

Sanoisin tähän loppuun vielä, että lihavuus on sairaus siinä missä on lueteltuna myös alkoholismi ja tupakanpoltosta aiheutunut keuhkosyöpä, joten lihavuudesta kärsiviä on turha syyllistää, kuten jo aiemmin viestissä laitoin. Tupakointi ja alkoholin käyttö on helppo lopettaa, mutta syöminen on jokapäiväinen "pakko".

Moni lihavuudesta kärsivä syö varmasti terveellisemmin, kuin normipainoinen, mutta ne syyt lihomiseen ovat niissä määrissä ja ruoka-ainesten koostumuksessa, siis suhde proteiinien,hiirihydraattien ja rasvan määrissä ei ole kehon käytön mukaisia ja siksi lihomista tapahtuu.( Toivottavasti kukaan nyt ei kiinnitä sanamuotoon liikaa huomiota, vaan keskittyy siihen tärkeimpään)
Toivon, että tämä viestini auttoi joillekin hahmottamaan paremmin asiaa, joka leikkauksessa taphtuu ja mitä elämä sen jälkeen on, jotta nuo turhat luulot ja harhat saataisiin pois mieltä sekoittamasta.

Luki tämän nyt sitten lihava tai laiha, niin kaikkea hyvää itse kullekin, annetaan kaikkien olla ja elää, kuten toivotaan itsemmekin saavan olla, ilman syyllistämisiä. :)
t "leikattu"

Laitoin sivujesi kautta jo aiemmin viestin että haluaisin mukaan keskusteluihinne, mutta en osaa nyt sanoa onko se edes koskaan tullut perille... On todella hienoa että ylläpidät niitä sivuja, tietoa kun on niin kovin rajallisesti Suomessa saatavilla. Voisitko laittaa minulle sähköpostia? Haluaisin tietää mm pääseekö yksityistä tietä leikkaukseen ja niin kovin paljon muutakin. Kiitos! Ja tässä osoitteeni; [email protected]
P.s. En kaipaa keneltäkään mitään kaskan jauhanta posteja. kiitos!

V1ilma kirjoitti:

Laitoin sivujesi kautta jo aiemmin viestin että haluaisin mukaan keskusteluihinne, mutta en osaa nyt sanoa onko se edes koskaan tullut perille... On todella hienoa että ylläpidät niitä sivuja, tietoa kun on niin kovin rajallisesti Suomessa saatavilla. Voisitko laittaa minulle sähköpostia? Haluaisin tietää mm pääseekö yksityistä tietä leikkaukseen ja niin kovin paljon muutakin. Kiitos! Ja tässä osoitteeni; [email protected]
P.s. En kaipaa keneltäkään mitään kaskan jauhanta posteja. kiitos!

Niin laitoin kyllä viestiä jo sinulle, joten sait minuun yhteyden :)

leikattu kirjoitti:

Niin laitoin kyllä viestiä jo sinulle, joten sait minuun yhteyden :)

Koska olet vastannut, en löydä sitä mistään... Oletko vastannut tuohon yllä olevaan osoitteeseen? Sori kun aiheutan sulle tämmöstä ylmääräistä vaivaa! Voisitko vastata uudelleen, KIITOS!