Aina on ollut ujoutta, mutta asiat kärjistetään nykyisin todella suuriin mittasuhteisii. Meille annetaan tarkka muotti television, lehtien, radion, koulujen, työpaikkojen taholta millaisia meidän tulee olla, ja arvata saattaa miten käy. Voiko ihminen olla oma itsensä enää, vai pitääkö kaikkien näytellä muotteja, johon me itsemme ahdamme? Joskus kauan aikaa sitten uskon että ujoutta arvostettiin verrattiin jopa neitseellisyyteen, nöyryyteen maailmaa ja muita ihmisiä kohtaan, terveessä mittakaavassa.
Ehkä siitä ei edes tehty näin isoa numeroa kuin nyt. Aika surullista..Mutta ehkä kaikki muuttuu taas vuosien päästä, kun tajutaan että yksinkertaisuus elämisessä ja luonnon arvostaminen, auttavat meitä näkemään muutkin kuin itsemme.
Nyt jo aikuisiässä voin sanoa että ujous kuuluu kaikkien teinien elämään, jokapäiväiseen elämään. sitten kun vanhenen taas lisää voin kertoa että se kuuluu terveissä mittasuhteissa myös aikuisien elämään jollain asteella. Tietenkin siitävoi tulla pakkomielle, kuten kaikista asioista voi tulla jos päästää ajatukset kokonaan yhden asian valtaan. Esimerkiksi jos ajattelee koko ajan että olen ujo, apua, apua. Niin tottakai sitä on koko ajan. Mutta jos ajattelee jotain itselle tärkeää kaunista ajatusta tai muistoa, niin voi taas elää normaalia elämää, kannattaa kokeilla!
ps kannattaa lukea kirjallisuutta joka käsittelee, elämisen taitoa, omien tunteiden hallintaa.
kaunista kesää kaikille!!
Ehkä siitä ei edes tehty näin isoa numeroa kuin nyt. Aika surullista..Mutta ehkä kaikki muuttuu taas vuosien päästä, kun tajutaan että yksinkertaisuus elämisessä ja luonnon arvostaminen, auttavat meitä näkemään muutkin kuin itsemme.
Nyt jo aikuisiässä voin sanoa että ujous kuuluu kaikkien teinien elämään, jokapäiväiseen elämään. sitten kun vanhenen taas lisää voin kertoa että se kuuluu terveissä mittasuhteissa myös aikuisien elämään jollain asteella. Tietenkin siitävoi tulla pakkomielle, kuten kaikista asioista voi tulla jos päästää ajatukset kokonaan yhden asian valtaan. Esimerkiksi jos ajattelee koko ajan että olen ujo, apua, apua. Niin tottakai sitä on koko ajan. Mutta jos ajattelee jotain itselle tärkeää kaunista ajatusta tai muistoa, niin voi taas elää normaalia elämää, kannattaa kokeilla!
ps kannattaa lukea kirjallisuutta joka käsittelee, elämisen taitoa, omien tunteiden hallintaa.
kaunista kesää kaikille!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Et ole, anla, ollenkaan hakoteillä. Ilmiö josta puhut, taitaa surullista kyllä vaikuttaa niin monessa muussakin asiassa tänä päivänä. Minäkin haluaisin uskoa että ihminen vielä joskus oppisi ymmärtämään elämää... ainakaan ei saa lakata toivomasta.
Onko maailmamme on liiaksi epäromanttinen vai mitä helvettiä.
Puhuit asiaa. Mun mielestä netti, tv, ja muut YKSIN harrastettavat asiat eivät ole hyviä yksinäiselle. Ne lisäävät yksinäisyyden tunnetta, kasvattavat kynnystä sosiaalisiin kontaktenihin yksinaäisellä. Jos ihminen on sosiaalinen, ne eivät vaikuta niin pahasti.