Olen 26. Toissayönä tapasin sattumalta mukavan tytön ja ihastuin häneen siinä samassa silmänräpäyksessä. Tyttö on vasta 16. Mitä ajattelette?
Itse ajattelen häntä koko ajan.. Vaikka tiedän, että mahdollinen suhde ei mahtuisi mihinkään säädyllisiin normeihin, niin haluaisin silti nähdä hänet uudestaan ja olen ehdottanutkin sitä.
Todennäköisesti tyttö ratkaisee ongelman puolestani, eikä uskalla tehdä kanssani uusia treffejä juuri ikäeron takia. Sen verran fiksulta tapaukselta vaikuttaa.
Itse ajattelen häntä koko ajan.. Vaikka tiedän, että mahdollinen suhde ei mahtuisi mihinkään säädyllisiin normeihin, niin haluaisin silti nähdä hänet uudestaan ja olen ehdottanutkin sitä.
Todennäköisesti tyttö ratkaisee ongelman puolestani, eikä uskalla tehdä kanssani uusia treffejä juuri ikäeron takia. Sen verran fiksulta tapaukselta vaikuttaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
No en nyt sinällään moralisoimaan lähde, koska tiedät itsekin ne argumentit varmaan ihan hyvin.
Eihän 10 vuotta VÄLTTÄMÄTTÄ mahdoton ikäero ole. Jos esim. sinä olisit 36 ja tyttö 26, saattaisi hyvinkin toimia.
Mutta, mutta.... 16-vuotias, ja fiksukin 16-vuotias, on joka tapauksessa vielä henkisesti keskenkasvuineni ja sinä taas aikuinen. Olette täysin eri elämänvaiheissa. Hän vielä kasvavassa iässä ja tulevaisuus auki, sinulla jo suuntaviivat selvillä, ammatti ja aikuisen elämänkokemus. No, ei pitänyt moralisoida, mutta eipä tuo asetelma nyt ihan terveellä pohjalla taida olla.
Kannattaa ehkä pohtia mikä saa sinut kiinnostumaan vielä selvästi keskenkasvuisesta tytöstä sen sijaan että etsisit lähempänä samalla tasolla ja elämänvaiheessa olevaa seuraa?
Onko se pelkkää seksuaalista kiinnostusta?
Onko se omien epävarmuuksien paikkaamista kun saa olla se 'kokeneempi' osapuoli?
Onko se halua todistaa itselleen olevansa vielä nuori itsekin?
Ja tarkoitus ei ole nyt olla ilkeä, vaan esittää vaan muutama 'vaikea' kysymys. Vaikka kuulostaa kauhean epäromanttiselta, käytökselle, oli se sitten mitä tahansa, on aina motiivit ja syyt, ja jos se oma käytös poikkeaa kovin huomattavasti niistä ympäröivistä normeista, kannattaa ehkä harrastaa hieman tavallista enemmän itsetutkiskelua.
Kiitos molemmille vastaajille hyvistä, keskenään erityyppisistä vastauksista.
En mä osaa selittää, miksi mua kiinnostaa tavata kyseinen tyttö uudestaan (ja me tavataankin).. Ei se ainakaan hänen nuoruudestaan johdu. Olisin paljon varmempi, jos hän olisi vaikka 20.. Ei minua tapaaminen jännitä ja ehkäpä juuri siksi haluaisinkin tavata, että viikonlopun huuma haihtuisi päästäni ja voisin taas alkaa ajatella järjellä..
Itse olen hieman ikäistäni "nuorempi". Näytän nuoremmalta ja olen vasta valmistumassa ammattiin. Totta kai olen tietyssä mielessä kokeneempi (luulisin), parit pidemmät suhteet läpikäynyt jne., mutta kumminkin myöhään kotoa muuttanut ja hitaasti kehittynyt tyyppi. Yleensä minua kiinnostavat 19-22v. naiset. Oman ikäiset ovat jotenkin jo "liian vanhoja". Ehkä se juuri on sitten sitä epävarmuutta, mutta en voi yhtäkkiä alkaa leikkiä sitä mitä en ole ja astua kolmekymppisen kanssa avioliiton satamaan.
Toisaalta kaveripohjalta tapaaminen ei varmaankaan ole mitenkään selkeän normienvastaista käytöstä.. Ihmiseen pitää joka tapauksessa ensin tutustua, olipa hän minkä ikäinen hyvänsä.
Mutta pistän kyllä molempien neuvot visusti korvan taakse. Ritu, et kuullostanut yhtään ilkeältä, vaan tervejärkiseltä. Tuskin edes olisin tänne kirjoitellut, jos en haluaisi rakentavaa kritiikkiä.
Itse olen 28v "aikuinen" ja tyttöystäväni on 17v . Vastasin moneen kertaan juuri näihin " mitä haen?" ja "mitä haluan?" kysymyksiin löytämättä mitään kovin ihmeellistä vastausta. Minkäs sille voi jos joku kolahtaa ja huomaa viihtyvänsä yhdessä muutenkin kuin sängyssä. Tälläistä tämä elämä on, ei sille mitään voi. On vaan otettava tietoinen riski siitä että kaikki ympärilläolevat eivät asiaa hyväksy, tosin itselläni ei siinäkään ole pahempia ongelmia ollut edes tytön vanhempien puolelta . Aluksi sain kuulla puolitutuilta hieman "hyväksikäyttö" syytöksiä, mutta kun muillekin alkoi todellisuus valjeta niin samalla myös syytökset haihtuivat taivaan tuuliin. Olen tuntenut ko.tytön nyt vuoden päivät. Johonkin se raja pitää kuitenkin vetää tuon iän suhteen ja sen tekee jo Suomen lakikin mikäli suhde menee seksin asteelle. Summasummarum: ANNA PALAA ! jos vaan molemmat koette että kyse on muustakin kuin uteliaisuuden tyydyttämisestä.
Kai sitä sitten on. Minä olin 37 ja tyttö 24. Meillä meni hyvin. Ympäristö loi paineet.
Toit kehiin toisenlaisen näkökulman kuin Ritu. Arvostan molempia mielipiteitä. Tarkempaa pohdiskelua löytyy vastauksestani Ritulle.
Olen itse 16-vuotias neitokainen. Olen tapaillut kirjon ikäisiäni poikia, mutta silti aikuinen mies on eri asia. Ikäiseni pojat ovat niin ajatusmaailmaltaan vielä jäljessä, että heidän kanssaan ei voi keskustella kunnolla.
Itse kannatan vanhempia miehiä, mutta se on jokaisen henkilökohtainen asia, kuinka kotoisaiksi tuntee olonsa, ja vaivaako ikäero.
Toisille se voi vaan tehdä hyvää.
Siskoni aloitti olemaan 10 vuotta vanhemman miehen kanssa 17-vuotiaana, ja he ovat edelleen yhdessä. En pitäisi minään mahdottomuutena tuota ikäeroa, mikäli teillä ajatukset kulkevat yhtärataa, niin miksipä suhde ei olisi mahdollinen.
Kaikkea hyvää, paremmin en osaa auttaa
Kiitos rohkaisevista sanoista.. Tosi tärkeää palautetta kun se tulee samanikäiseltä kuin tämä ihastukseni kohde.
Mä aion silti edetä niin varovasti kuin osaan..
hmm..no mä oon 16-vuotias tyttö ja mulle viimevuoden lopulla oli "suhde" 28-vuotian miehen kanssa..tosin meillä ei ollu mitään ns.tunnetta siinä mukana että oikeestaan vaan seksi oli se asia.. :) pako myöntää..mut kyllä mä siitä tykkäsin..ja kunhan nyt juttelet sen tytön kanssa niin saat tietää mitä mieltä se on koko asiasta.. :)
enkä nyt meinaa että haluisit sitä vaan seksin takia mutta mulla oli tällänen tilanne.ja aivan mahdollinen.. :)
Niinhän siinä kävi, että tavattiin ja todettiin, että ikäero on liian iso. Tai oikeastaan tyttö totesi. Mä en ollut niin varma.. Mutta nyt olen ihan varma, että ratkaisu oli oikea. Tavallaan tää toinen osapuoli oli minua kypsempi kun osasi tehdä ratkaisun. Mutta niin kai naiset yleensä on.
En mä silti kadu, että tavattiin. Hommat ei menneet onneksi pikku suukottelua pidemmälle ja jotenkin on paljon helpompi "vetää rajat" kun niitä välillä kokeilee.