Olen tullut niin katkeroituneeksi ja epätoivoiseksi että vihaan onnellisia ihmisiä, joilla on kumppani, ja ennen kaikkea niitä rakastavaisia, joita tuolla kaduilla näkee käsi kädessä kävelevän. Alkaa itkettämään niiden näkeminen kun silloin väkisinkin tulee mieleen tämä oma kurjuus ja yksinäisyys. Nykyään jopa toivon että sattuispa niillekin jotain kamalaa niin näkisivät elämästä jotain muutakin kuin hyvät puolet.
On turhaa yrittää tehdä elämässään oikein kun kaikki paskat asiat tapahtuu aina mulle. MIKSI NIIN KÄY!? Miksi kaikki tuhoutuu ennen kuin edes on? Olenko tosiaan niin itsekäs jos toivon että joku tykkäisi minustakin? Miksi se ei ole mahdollista? Mitä minussa on vikana? Miksi en ole rakkauden arvoinen? Ei kukaan välitä ennen kuin olen poissa, jos sittenkään.
On turhaa yrittää tehdä elämässään oikein kun kaikki paskat asiat tapahtuu aina mulle. MIKSI NIIN KÄY!? Miksi kaikki tuhoutuu ennen kuin edes on? Olenko tosiaan niin itsekäs jos toivon että joku tykkäisi minustakin? Miksi se ei ole mahdollista? Mitä minussa on vikana? Miksi en ole rakkauden arvoinen? Ei kukaan välitä ennen kuin olen poissa, jos sittenkään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mua masentaa ja suututtaa myös kun näen onnellisen pariskunnan. Rakkaus ei ole mua varten. Kun rakastun
niin lopulta kuitenkin sydämeni särjetään, tai miehet paljastuvat väkivaltaisiksi, valehtelijoiksi tms.
Kukaan ei välitä mun tunteista. En todellakaan halua enää rakastua kun aina kuitenkin joudun kärsimään.
Kiitos niille miehille jotka pilasivat elämäni, tässä tulos; olen masentunut, ahdistunut ja pelkään ihmisiä.
Miehenä on ihan pakko vasta että miehissäkin löytyy tosi aitoja rehellisiä kunnioittavia uskollisia mutta useinkaan nämä miehet eívät naisille kelpaa seurustelukumppaneiksi koska ovat liian "Kilttejä".Itse olen pettynyt pettäviin laskelmoiviin oman edun tavoitteleviin naisiin.Uuden ihmissuhteen luonti on todella vaikeaa kun on aina tullut hylätyksi/petetyksi eikä enää jaksa uskoa todelliseen parisuhteeseen.
multa meni perhe, mä oon hullu" vissiii ja vaikea ihimine. mä oon ollu koko murkkuiän jälkeen pois pelistä ja kun vielä paniih. siihen annettiin niin hjauistakoon vittu kaikki... OSTETAAN DEPRESSIÖTÖN PÄÄ hinta vaikka 100000e, tulisin sen tienaamaan hetkessä takaisin terveenä
"rakastavaisia, joita tuolla kaduilla näkee käsi kädessä kävelevän. Alkaa itkettämään niiden näkeminen kun silloin väkisinkin tulee mieleen"
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
AJATTELETKO koskaan>
- paljonko nykyään tulee avioeroja (julkkikset lyövät vettä myllyyn ?)
- paljonko on perheväkivaltaa?
- ?????????????
Kun on väkisin menty naimisiin vain sen vuoksi että on toinen. Ja huomataankin että ei tämäsovikkaan minulle/ meille. Siinä hätäpäissä on tehty sitten perillisiä, jotka joutuvat kärsimään loppuelämänsä, kun erotaan. Sitten riidellään lapsesta jne. jne. jne.
Masentunut ihminen kokee asiat monesti niin koska kaikki on niin ristiriitaista oman masentuneen elämän/mielen kanssa.Viime kesänä olin vaikeasti masentunut ja kaikki vitutti esm.kun ihmiset olivat kävelyllä ja nauttivat erittin lämpimästä kesästä niin se vitutti ja itketti katsoa ihmisiä jotka nauttivat elämäsä kun itse oli niin saatanan rikki että ei meinaa uskaltaa ulos lähteä kodistaan.Nyt lääke toimii jollain lailla ja pystyy edes liikkumaan ihmiste ilmoilla.Voimia kaikille että löydetään se ilo ja hauskuus mitä tässä elämässä tarvitaan;)
koskaan että miksi tunnet noin??
oletko ajatellut käydä juttelemassa asiantuntijan kanssa kun ajatukset ovat noinkin hirveitä!
Miksi kukaan ei saisi olla onnellinen, miksi kadehdit jotka ovat?
siihen on syy joten hae apua, minullakaan ei kaikki ole hyvin mutten siltikään alennu moiseen!!
Lopeta itsesääli, hae apua ja ala nauttimaan elämästäsi!!
Mitä kerroit on hyvin tuttua kyllä,ymmärrän täysin sen tunteen.
Jospa vaan hyväksyisi tilanteen että se nyt on mikä on,
oleminen olisi paljon helpompaa silloin.
Toivo ja epätoivo jäisi siten vähemmälle ja vasta sitten voisi
alkaa vähän kerrassaan muuttamaan tilannetta parempaan suuntaan.
>jos toivon että joku tykkäisi minustakin? Miksi se ei ole mahdollista? Mitä minussa on vikana? >
Ehkä tätä ongelmaa voisi alkaa ajatella hieman toisinpäin,
että ensin minun pitäisi pitää itsestäni ja
muista ennenkuin muut voi pitää minusta.
(Erittäin vaikeaa kyllä..myönnän sen..)