Virheitten sarjatuotantoa:
Alkusoitto
Tarjan vastaanotto Linnassa ja TV:ssä
alkaa 2001.
Otan pakatun kassini, (globalisaatiokirjoja).
Menen bussilla terveyskeskukseen.
Katselen vastaanottoa TV:stä.
Ihmettelen,miksi TV pitää olla täälläkin?
Tarjalla muinaispuku.
Selviän epävarmasta nuoresta
lääkäristä . Saan läheteen.
Tienoo on outoa, on pimeää
ja liukasta.
Kuulin, että Pääskynpesä on
talon nimi,
joka
minun pitäisi pimeässä nähdä!
Soitan ovikelloa. Mieshoitaja vastaa (Isohoitaja Käenpesästä).Kysyn, onko osasto oikea.
Pääsen sisälle.
Pyydetään istumaan aulaan ja odottamaan tohtoria.
Takapäivystäjä tulee,
näyttää sängystä reväistyltä.
Minua pyydetään isohkoon huoneeseen.
Paljon tuoleja.Takapäivystäjä pyytää kaksi isokokoista
mieshoitajaa mukaansa.
Onpa kaksi todistajaa, ajattelen.
Mitä vielä,
vielä mitä.
Kaksi lääkärin orjaa!
Näin terveydenhuollossa aina on!
Potilas on aina häviäjä
virhettömässä systeemissä.
Muistaako kukaan Pihti-Virtasta?
Huipputapausta.
Maalarin virheet näkyvät
lääkärin virheet peittää hauta
sanotaan ikivanhassa sananlaskussa.
Pitää paikkaansa,
paikkansa pitää.
Takapäivystäjä kiirehtii hullua, joka hyvin
rauhallisesti, mutta sujuvasti kertoo tautaansa.
Lääkärin virheillä on ratkaisva osuus taustassa.
Takapäivystäjä on täysin ilmeetön,
kuin seinä tai kivipatsas.
Takapäivystäjä kiirejtii uudelleen hullua,
joka jokaisen trauman kokeneen tavoin
kertoo milelllään hyvin yksityiskohtaisesti
traumoistaa.
Takakireällä takapäivystäjällä
ei pitäisi olla kiire.
Hänet on kutsuttu juuri ja vain
tätä tapausta varten töihin (hyville liksoille).
Hän lukee lähettettä ihan, miten
häntä huvittaa lukea sitä.
Takakireä takapöivystäjä kiirejtii taas
hullua.
Lopulta minut lähetetään
takaisin aulaan ja kolme Isoa hoitajaa Käenpesästä
jää pitämään palaveria.
Odottelen rauhallisena ja lopulta ovi
aukeaa. Kolme Käenpesän Isoa hoitajaa tulee ulos huoneesta.
Minun käsketään ottaa tavarani ja paikkani
on osastolla se ja se: suljetulla osastolla.
Olen rauhallinen lähetepotilaas!
"Me olemme aivan muuta kuin maaseutusairaalat"
sanoo takakireä takapäivystäjä .
Ei hullujen kohtelua
poikkea sairaaloiden välillä,
Samaa se on kaikissa hullujehuoneissa.
Rankaisulinja toimii
joka sairaalassa.
"KOnsensus" on sama sairaalassa kuin sairaalassa:
lääkäri on orjiensa isäntä!
Alkusoitto
Tarjan vastaanotto Linnassa ja TV:ssä
alkaa 2001.
Otan pakatun kassini, (globalisaatiokirjoja).
Menen bussilla terveyskeskukseen.
Katselen vastaanottoa TV:stä.
Ihmettelen,miksi TV pitää olla täälläkin?
Tarjalla muinaispuku.
Selviän epävarmasta nuoresta
lääkäristä . Saan läheteen.
Tienoo on outoa, on pimeää
ja liukasta.
Kuulin, että Pääskynpesä on
talon nimi,
joka
minun pitäisi pimeässä nähdä!
Soitan ovikelloa. Mieshoitaja vastaa (Isohoitaja Käenpesästä).Kysyn, onko osasto oikea.
Pääsen sisälle.
Pyydetään istumaan aulaan ja odottamaan tohtoria.
Takapäivystäjä tulee,
näyttää sängystä reväistyltä.
Minua pyydetään isohkoon huoneeseen.
Paljon tuoleja.Takapäivystäjä pyytää kaksi isokokoista
mieshoitajaa mukaansa.
Onpa kaksi todistajaa, ajattelen.
Mitä vielä,
vielä mitä.
Kaksi lääkärin orjaa!
Näin terveydenhuollossa aina on!
Potilas on aina häviäjä
virhettömässä systeemissä.
Muistaako kukaan Pihti-Virtasta?
Huipputapausta.
Maalarin virheet näkyvät
lääkärin virheet peittää hauta
sanotaan ikivanhassa sananlaskussa.
Pitää paikkaansa,
paikkansa pitää.
Takapäivystäjä kiirehtii hullua, joka hyvin
rauhallisesti, mutta sujuvasti kertoo tautaansa.
Lääkärin virheillä on ratkaisva osuus taustassa.
Takapäivystäjä on täysin ilmeetön,
kuin seinä tai kivipatsas.
Takapäivystäjä kiirejtii uudelleen hullua,
joka jokaisen trauman kokeneen tavoin
kertoo milelllään hyvin yksityiskohtaisesti
traumoistaa.
Takakireällä takapäivystäjällä
ei pitäisi olla kiire.
Hänet on kutsuttu juuri ja vain
tätä tapausta varten töihin (hyville liksoille).
Hän lukee lähettettä ihan, miten
häntä huvittaa lukea sitä.
Takakireä takapöivystäjä kiirejtii taas
hullua.
Lopulta minut lähetetään
takaisin aulaan ja kolme Isoa hoitajaa Käenpesästä
jää pitämään palaveria.
Odottelen rauhallisena ja lopulta ovi
aukeaa. Kolme Käenpesän Isoa hoitajaa tulee ulos huoneesta.
Minun käsketään ottaa tavarani ja paikkani
on osastolla se ja se: suljetulla osastolla.
Olen rauhallinen lähetepotilaas!
"Me olemme aivan muuta kuin maaseutusairaalat"
sanoo takakireä takapäivystäjä .
Ei hullujen kohtelua
poikkea sairaaloiden välillä,
Samaa se on kaikissa hullujehuoneissa.
Rankaisulinja toimii
joka sairaalassa.
"KOnsensus" on sama sairaalassa kuin sairaalassa:
lääkäri on orjiensa isäntä!
Vastaukset 5
Vanhimmat
totaali välinpitämättömyys
oli hoitolinjan tunnussana
lujan fakki-idiotismin rinnalla.
Tulintamekanismina toimi yllätys yllätys:
'Kaikki, mistä ei ole 'kahta todistajaa' on
kuulohallusinaatioiden osoitus:
Olin mm. herännyt siihen kun
naapurin akka kahden miehen kanssa huusi nauraen:
Jos meillä olisi kivääri, ampuisimme sinut'
ja muita vastaavia kokemuksia,
ei muita tappouhkauksia
vaan uhkaava ilmapiiri
jatkuvan herjaamisen ja ivaamisen, pilkkaamisen
muodossa.
En osannut odottaa tällaista tulkintamekanismia- aina fakki-idiootit
pystyvät - vielä 15 vuoden jälkeenkin- tuottamaan
pelkkiä ikäviä yllätyksiäYllätyksiä ikäviä pelkästään,
solkenaan.
Ei mitään muuta,
muusta ei ole kerrottavaa
Suomen tosiupeasta psykiatriasta.
--
Toistin takapäivytäjä sokeritautispesialistille
sen totuuden, minkä olin juuri lehdistä
professori Urpo Rinteen potilaan
suulla lukenut:
'Ensin oli professori Rinne
ja vasta sitten jonkin matkan päästä
JUmala'.
Vältin tietoisesti attribuutteja kollegoistaan
koska pitkän sairaalapsykologiurani pohjalta
tiesin totuuden aina toimivasta
kollegiaalisuudesta ja isäntä ja orjalauma -asetelmasta.
Lääkärikauhuni , 'lääkärifobiani' on kuitenkin hyvin todellinen.
Se on totta,
totta mooses totta se on.
---
Kaksi osastolääkäriä
olivat vielä tuhatkertaa pahempia kuin limbojen limbo
takapäivystäjä.
Ekalle melkein itkin, kun traumat palautuivat
elävästi mieleen.
Sama kuin olisi
puhunut betoniseinälle,
betoniseinälle pelkästään.
Mukana ollut Iso Hoitaja
oli täysaasi.
Pani vielä nokkansa joka paikaan
ja oli 'umpikuuro'
nuori Iso Hoitaja-ainesta.
Hoitajat ovat laumasieluja, orjasieluilisia.
Ainoa huoli, joka heillä
oli oli se, että montako kertaa
olin ollut hoidossa.
Sain toistaa ties kuinka monta kertaa
että kerran olen ollut 50 tuntia
Tammisaaressa ja hyvä etten hulluksi tullut
niin oli lekahoitoa (kauheaa kohtelua).
Lekoja täälläkin 'Suomen parhaimmassa psykiatrisessa
sairaalassa' käytettiin,
pelkkiä lekoja,
lekalla päähän oli hoitolinjan nimi.
Minulle tuttu hoitosuunta.
--
Huvittavatkin puolensa asiassa oli.
En voi olla hihittämättä
kun toka lekalääkäri
sanoi innoissaan:
'Olette tarvinnut oikein rauhoittaviakin viikonlopun aikana'
Olin pyytänyt yhden 5 mg Diapamia
osaston varsinaisen johtajan:
maanisen, paranoidisen ja juopon mummon
uhattua minua oikeudenkäynnillä
laukkunsa varastamisen jälkeen.
Se herätti eloon kaikki ne lukuisat
kerrat, jolloin
kiusaajat, terrorit olivat
uhanneet minua
oikeudenkäynnillä.
Siitä tuli tapa jo
työpaikallani, psykiatrisessa sairaalassa
työpaikkaterroreitten taholta.
Hyökkäys on paras puolustus- systeemi toimi.
Se on yleinen tapa nujerrettaessa uhria.
Se on kovasydämisten puolustusmekanismi.
Työpaikalla sain 'tottua' oikeudella uhkaamiseen
jo peräti 12 vuoden aikana.
Ensin avopsykoottisen kollegakiusaajan taholta
- yli 10 vuotta (pitkä aika yhdessä ihmiselämässä)
tein urani helvetillisisissä olosuhteissa.
Sen jälkeen splitin psykoosiin (maniaan jaa paranoidisuuteen) pamahtaneen valkoisen , so hyvän osapuolen taholta (vain puoli vuotta kestin
sen keksimää takuuvarmaa tuhoamiseeni tähtäävää tulkintamekanismia:
kaikki, mitä teen on joko mielisairasta tai rangaistavaa, mieluummin molempia
samanaikaisesti. Tätä mekanismia käytettiin kirjaimellisesti kaikkeen käyttäytymiseeni.)
Betoniseinälääkäri ei oivaltanut ,
välittänyt mitään
syystä, miksi olin pyytänyt kerran tarvittavaa 5 mg diapamia!
Pliis. Eikö ole yhtään lukijaa? Sepä vahinko.
Selitys on kai siinä, että lääkärit ja heidän orjansa (=muu henkilökunta) ovat koskemattomia, todellisia pyhiälehmiä joita ei mikään liikuta.
Kysymys on totalitaaristakin totalitaarisemmasta systeemistä. Potilas on AINA väärässä.
Onneksi en tiennyt, että suuret 'poliisipäälliköt' (lääkärit)
pitivät minua lähinnä ikäänkuin
patologisena valehtelijana
- ja herjaajana,
Kerroin ikäviä, hyvin ikäviä
tosiasioita heidän kollegoistaan
ja työpaikkaterroreistani ja
mynhhausen pariskunnasta suoraan
Espanjan Fuengirolasta.
Mieleenikään ei tullut, että
minua voitaisiin pitää valehtelijana.
Potilaat hyvin harvoin valehtevat!
Ja tiedän, että tämä tunne, tulkinta
-paperit keskisuuren tappelun jälkeen
saamieni dokumenttien jälkeen-
kielletään. Yhdestä suusta kuuluu
vain*Voi miten patologista ja miten paranoidista'.
Yhtään mitään, lähes kirjaimellisesti
kaikki kertomani on jätetty kirjaamatta.
Harmittaa ja huvittaa samalla kertaa,
että kerroin tri/poliisipäällikkö Betoniseinälle
sanatarkasti natsilogiikan määritelmän
Dan Steinbockin Narsismin fasismi-kirjan
mukaan.
(Muistaakseni sivulla 16).
Ei kukaan opettele pitkää ja oudon käsitteen määritelmää sanatarkasti ulkoa, jos se ei ole
hänelle hyvin merkityksellinen!
Mikään tässä kaksoisrooli tri/poliisipäällikkö
Betoniseinässä ei ollut
inhimillistä- ainakaan liukuhihnan
hullu nro nn:än suhteen: minun suhteeni.
Tietäen hyvin jokaisen tohtorin omistavaan
sairauden Lääkärisyndrooma, joka
selittänee sen, että he eivät lue entisiä papereita
vaan kirjoittavat uusia ja uusia papereita.
(En tiedä montako 'sivupersoonaa'
minulla jo onkaan.
En viitsi niitä edes laskea.
Sen tiedän,
etten yksistäkään papereista
edes tunnista itseäni-alkuunkaan.
Mikään ei täsmää.)
En siis ottanut tästä syystä mitään papereita
mukaan lähtiessäni 'juhlimaan' itsenäisyyspäivää 2001.
Tri Betoniseinä pyysi tuomaan paperit
entisitä hoidoista!
Yllätys yllätys!
Paperit- JOS ne lukisi läpi
Todistavat kertomani todeksi.
Odotin, että saan vihdoinkin
Betonitohtorilta emaptiaa ja sympatiaa:
'Jopa Teille on tehty koko ajan
väärin.' Ja edes jotakin kritiikkiä
kollegoistaan ja entisestä työpaikastani.
Kylmää puhuria vain iski päin
kasvoja.
Kertoi tutustuneensa papereihini
ja yllätys yllätys saanut vain vahvistusta
sille, että työyhteisöni ja kollegat
ovat toimineet oikein
ja että minä olen ollut vain niin sairas,
mielisairas!
'Mitä lääkettä laitetaan?*
'Kaksi vaihtoehtoa.
Sanoin miettiväni asiaa.
Päästäkseni pakkolääkityksestä.
Olin jo 'tottunut' siihen'
että lääkäri kuin
lääkäri
näkee vain lääkitysongelman!
Ei ihmistä,
joka kertoo joskus hyvinkin kauhean
tarinansa.
Ei koskaan ihmistä
vain 'kemiallinen massa'
'kemiallinen tehdas' jossa on havaittu vikaa,
joka pitää
kemiallisin keinoin korjata.
-- Vielä pahempaa oli tulossa.----
ja ilmaisua minulle tärkeistä
kokemuksista. En edes vilkaise mitä
olen kirjoittanut.
Tarve saada kirjoittaa
- edes jonnekin-
on niin vahva.
Kerroin anamneesini, taustatiedot aina
kronologisesti ja rauhallisesti.
Pidin aikajäjestystä tärkeänä,
jotta tietojen, taustan juju
pysyisi myös kuuntelijan mielessä.
En tiedä- kuuntelivatko
Natsiloogikot minua lainkaan.
En siis tiedä.
Papereistani se ei ainakaan käy ilmi.
Ei millään tavalla.
*Suvupersoonat' nro se ja se
ovat Lääkärisyndroomaisten
fakki-idioottien tuotteita.
Niistä äsken esittämäni
kysymys heräsi.
'Ehkä he eivät kuunnelleet minua
lainkaan.'
Biokemiallinen ongelma nro nn liukuhihnalla
piti poistaa kemiallisin menetelmin.
---
Ei yhtään huvittavaa oli se,
että kirja- ja päiväkirja- ja puhelinmuistiovarkaudet
Puhelinmuistio pahin- käytännössä)
edellisessä asunnossa antoivat fakki-idiooteille
vain enemmän kuin sataprosenttisen varmuuden
erittäin vaikeasta paranoidisuudestani.
Ne ovat kuitenkin sataprosenttisella
varmuudella faktoja.
Talkkari leuhki
että he saavat konsettilippuja
toimittajilta ja oli
muutenkin luihu.
Valmius tehdä pieniä mutta
sitäkin kiusallisempia ja häikäilemättömämpiä rikoksia ihmetyttää suuresti.
Minua ei saisi kirveellä uhatenkaan
menemään toisen asuntoon
'noutamaan sieltä pyydettyjä tuotteita'
Ei siis kirveellä uhatenkaan.
Jazztietokirjan varastaminen
oli täysin omaan laskuun.
--
Ei sellainen, jonka kodista ei ole
häipynyt tavaroita osaa kuvitella
miltä tuntuu kun huomaa
että pöllitty on.
- käännettyään kotinsa ja komeronsa ensin
tuhat ja satakertaa
ylösalaisin.
Alla peruskokemus terveydenhuollosta:
koti sikinsokin
ulkomaanmatkalta palattuani
johtavan terveyskeskulääkärin ja
komisarion kotietsintäkäynnin jälkeen ja vuoksi.
--
Lääkärit ilman rajoja ja Punainen Risti ovat
kai tunnetuimpia kansainvälisiä humanitaarisia
lääkärijärjestöjä.
Lääkärit potilaan julmana
terrorina,Lääkärit poliiseina,
Tottaki lääkäreille kuuluu
myös kotietsintäoikeus ja -lupa- järjestöt
ovat vielä perustamatta.
Perustajajäsenet minä voisin
nimetä sekä
tukiryhmänsä- henkeen ja vereen
sekä laajan kannattajayhdistyksen
jäseniä.
--
Virallisesti Suomi
on Lääkäripoliisivaltio.
Lääkäripoliisivaltio Suomi on.
--
Muistan 'kaikki ilmeet' (ilmeettömyys)
ja sen mitä minulle
sanottiin.
Monia keskitysleirikokemuksia
mahtuu viikkoon
päivään, tuntiin, puoleentuntiin.
Traumaaattisia kokemuksia.
=Hyvin traumaattisia kokemuksia.
dokumentit- niin kuin lääkärit selailevat-
ylimalkaisesti ja vain kollegojen tekstiä
edes hiukan lukien.
Kun Mrja oli kirjoittanut
että olin pyörinyt psykoottisena
useita vuosia työpaikalla- piti se tienkin
paikkansa!
Äänien kuuleminen alkoi (en koskaan ole kuullut
ääniä) tri Betoniseinän mukaan jo työaikan-
en ikinä ole kuullut ääniä-
.Avopsykoottisena toistuvasti 10
vuotta työpaikalla esiintynyt terrorikollega kuuli
ääniä ja syytti niiden takia minua mitä
ihmeellisimmistä rikoksista(eivät olisi tulleet
koskaan mieleenikään).
Koska ryhmä oli sairas, Narsisteista koostuva
työyhteisö, oli terrorikollegalla
vapaat kädet toimia mielisairaan mielensä mukaan.
Hän voi kuuden kollegan ryhmässä uhata minua
poliisilla ja oikeudella,
ilman että siitä seurasi muuta kuin
gloriaa ja alamisuuden osoituksia
Folie a deux-ryhmän jäsenten taholta.
Ja minulle- uhrille syytöksiä.
Minua pyrittiin vain syyllistämään
avopsykoottisen kollegan julmista hyökkäyksistä.
Se tuntui pahalta,
se pahensi tilannetta moninkertaisesti.
Tri Betoniseinälle lienee
terrorin käytävällä kaksi kertaa
tuhahtamat *Saatana' tuhahdukset vain
'ilmiselvä osoitus' kuulohallusinaatioista.
En ole koskaan kuullut ääniä!
Terrorikollega niitä kuuli
noin 10 vuoden ajan- todistettavasti.
----
Kaikkivoivat, kaikkitietävät,
haavoittumattomat lääkärit
eivät erehdy koskaan.
Lääkärin etiikassa eka sääntö
on: Ole kollegiaalinen.
---
Paljon pahempaa oli tulossa.
Uudet pikku-matit
olivat odottamassa,
Pääskynpeässä.
-----