Haukuttu Vito

Ruostetta voi olla maalatuissa koripelleissä, hiekkapuhalluksella ja korjausmaalauksella se on hoidettavissa eikä sen jälkeen tarvitse ihan heti asiaan palata. Operaation hintakaan ei loppujen lopuksi maailmaa kaada mutta tietysti fiksumpaa on ostaa ruosteeton yksilö. Ajovaloumpiot pysyvät ilahduttavan kirkkaina eivätkä valonheittimien heijastimet juurikaan hapetu/kellastu. Ovitiivisteiden alue kannattaa tarkastaa huolellisesti, siihen jää lojumaan helposti kuraa ja likaa. Moottori saattaa syödä hieman öljyä, mutta toimii (siitä huolimatta) ihan hyvin. CDI-moottorit ovat ikävän "kylmiä", kun taas TDE-moottorissa lämpöä riittää todella hyvin joten sen ohjaamossa ei tarvitse palella (TDE-moottorin käyntiäänikin on pehmeämpi kuin CDI:ssä). Tosin lämmönsäätö on usein hankalaa, millimetrin muutos lämmönsäätimestä muuttaa kuuman ilman viileäksi. Iskunvaimentimet, puslat, nivelet, jouset ja pakoputki ovat usein kulahtaneita ja kaipaavat uusimista. Kun ne ovat kunnossa, etuveto-Vito etenee hämmästyttävän vakaasti ja hyvin suoraan! Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten raskaassa/kevyessä käytössä auto on ollut. Huomioi myyjän ulkoinen olemus ja käytös, se kertoo osaltaan miten autoa on pidetty ja ajettu! Unohda huonosti huolletut "yksilöt". Näissä etuvetoissa Vitoissa on varsin hyvä pito/etenemiskyky sohjossa & lumessa, uudet takavedot näyttävät juuttuvan kotipihoihin yms. "hankaliin" paikkoihin. Hurjimmat takaveto-Vitoilijat näyttävät käyttävän jopa jääketjuja takarenkaissa!

Ruostuvainen on. Tuulilasin ilmanpuhallus ei ole tasainen. Erikoisrakenteiset pyyhkijät ovat aika kalliita. Nokkamaski talvella on välttämätön. Maantieajossa lisäpitkät valot on tarpeen hankkia. Kulutus 7 litran pinnassa eli pieni CDI-koneessa. No ei moottorin lämpö tahdo sitten pysyä normaalina jos on vähäkin pakkasta. Pakin esto on huono. Pakki voi ainakin oudokseltaan rusahtaa kun vaihtaa kolmoselta kakkoselle.