Arvostaako miehenne lastenhoitoanne kotona? Meillä 2 lasta, 4 ja 1 vuotiaat pojat, ja pienempi on koko vuotensa oikeastaan ollut sairas. Mutta minullahan on olot kuin ellun kanalla, ainakin mieheni mielestä joka käy töissä. Hoidan lapset kokonaan yksin, samoin kodin ja vähän kaiken muunkin. Mies hoitaa ainoastaan työnsä. Jopa neuvolatätimme on ihmetellyt jaksamistani. En kaipaa mitään suunnatonta ylistystä tai mitään sellaista, haluaisin vain että mieheni ymmärtäisi että ehkä minullakin joskus saattaa olla raskasta vaikka olenkin "vain" lasten kanssa kotona, ja pikkuisen arvostusta siitä mitä teen. Arvostanhan minäkin hänen työssäkäymistään ja olen sen monesti sanonutkin. Miksi se voi olla niin vaikeaa?
Saatteko
arvostusta???
7429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Et oikeastaan voi muuttaa miehesi arvomaailmaa mutta ainahan voi kertoa mitä on tehnyt ja miksi, se voi laittaa miehesi ajattelemaan.
Minulla on mies, joka on aina pitänyt työtään erittäin tärkeänä ja myös harrastuksiaan. Vuosikausia janosin arvostusta ja positiivistä palautetta .turhaan. Tai siinä mielessä turhaan, ettei mieheni osannut arvostustaan näyttää minun haluamallani tavalla.
Mieheni arvosti ja arvostaa omalla tavallaan minun kotiäitysvuosia ja yli päätään kodinhoitoa. Ja hän myös rakastaa minua ja osoittaa sen kyllä, mutta omalla tavallaan; ei niin paljon puhu tai kerro tunteistaan mutta keittelee kahvit, hieroo, peittelee kun otan päivätorkut jne. Hän myös mielellään kuskaa minua autolla minne vain haluan, olipa kyseessä iltameno tai muu meno.
Ketään ei voi pakottaa tuntemaan mitään mutta asioita voi saada huomaamaan kärsivällisyydellä ja sillä, että ensin iotse arvostaa omaa työtää'n ja pitää sitä tärkeänä.
Kuvitteli alussa, että minä vaan otan lokoisasti vauvan ja esikoisen kanssa kotona...
Minäpä jätin hänet vaativan vauvan ja mustasukkaisen esikoisen (huomionkipeä!) kanssa kotiin ja lähdin yksin pariksi tunniksi kauppareissulle. Jo tässä ajassa mieli muuttui. Töissä on lakisääteiset kahvitauot, ruokatauot jne. Tupakoiva mieheni ei päässyt edes tupakille lapsenhoitonsa aikana =)
Uhannut olen, että josko kuvittelee tämän kotiäitiyden olevan helppoa niin herra saa ihan vapaasti jäädä kotiin ja minä menen töihin enkä enää osallistu mihinkään muuhun!
mitä se arvostus on? ei ole tuttua ainakaan meidän perheessä....
teidänkään perheessä ei sitten kaikki ole kovinkaan hyvin
Kysypä mieheltäsi, kiinnostaisiko häntä jäädä muutamaksi kuukaudeksi kotiin "lepäämään" lasten kanssa, ja sinä lähtisit töihin. Voi olla, että jo parin viikon päästä miehesi odottaisi jo kuumeisesti sitä päivää kun pääsee taas töihin lepäämään, vaikka sinä hoitaisitkin töittesi jälkeen suurimman osan kotitöäistä, kuten pyykkäykset, tiskaukset ja siivuokset.
Jos puhuminen ei auta,niin ota kovat keinot peliin mukaan.
Lapset hoitoon ja itse menet töihin. kotityöt jaetaan puoliksi,samoin lasten kuskaukset eri paikkoihin.
Tai sitten mies jää kotiin ja tekee kaiken.
Lapset ei kärsi tarhassa,jos hoito on normaalin hyvää. Nääntynyt äiti ei ole kenellekään pidemmän päälle hyväksi.
Ensin pitää luottaa ja arvostaa itseään ennenkuin sitä voi odottaa toiselta. Jos ei arvosta itseään voi herkästi jäädä huomaatta, että toinen arvostaakin, mutta ei sano sitä niin monin sanoin.
Kautta aikojen nainen on hoitanut lapset ja kodin. Mies on tuonut sen leivän pöytään. Ei sitä pidä odottaa mitään ihmettä. Se kyllä tulee ajan kanssa. Mies on vähän hidas kasvamaan ja oppimaan.