Oon tässä luekellut tätä palstaa ja alkanut ihmettelemään miten te todella laihat ihmiset, jotka syötte vain muutama sata kaloria päivässä, pystytte harrastamaan sen lisäksi vielä liikuntaa runsaasti? Eikö teille tule heikotusta ja päänsärkyä? Itselleni tulee aina syömättömyydestä päänsärky ja huono olo.
Mun syömishäiriöni on aina mennyt tuonne bulimian ja BEDin puolelle. Olen tarkkaillut painoani suunnileen 11 vuotiaasta asti. Silloin aloitin laihduttamisen, mutta en koskaan sairastunut anoreksiaan. Päinvastoin, vuosien saatossa painoa on tullut vain lisää lisää lisää. Enkä millään saa sitä pois. Osasyy tähän on masennuslääkkeet joita olen vuosikausia joutunut syömään. Nyt olen vähentänyt annostusta ja aion lopettaa ne kokonaan. Lääkkeet ovat myös aiheuttaneet kilpirauhasen vajaatoimintaa, mikä ei ainakaan painonpudotusta helpota.
Aina sanotaan että jos on syömishäiriö, ei saisi laihduttaa tietoisesti. Totta se on. Jos olen laiharilla, niin en mitään muuta mietikään kuin ruokaa ja tunnen syyllisyyttä jokaisesta suupalasta. Sitten se kostautuu ahmimisena, jota en todellakaan hallitse. Vihaan itseäni ja läskejäni. Taidan olla tuomittu olemaan niiden vanki lopun elämäni. Yök!
Mun syömishäiriöni on aina mennyt tuonne bulimian ja BEDin puolelle. Olen tarkkaillut painoani suunnileen 11 vuotiaasta asti. Silloin aloitin laihduttamisen, mutta en koskaan sairastunut anoreksiaan. Päinvastoin, vuosien saatossa painoa on tullut vain lisää lisää lisää. Enkä millään saa sitä pois. Osasyy tähän on masennuslääkkeet joita olen vuosikausia joutunut syömään. Nyt olen vähentänyt annostusta ja aion lopettaa ne kokonaan. Lääkkeet ovat myös aiheuttaneet kilpirauhasen vajaatoimintaa, mikä ei ainakaan painonpudotusta helpota.
Aina sanotaan että jos on syömishäiriö, ei saisi laihduttaa tietoisesti. Totta se on. Jos olen laiharilla, niin en mitään muuta mietikään kuin ruokaa ja tunnen syyllisyyttä jokaisesta suupalasta. Sitten se kostautuu ahmimisena, jota en todellakaan hallitse. Vihaan itseäni ja läskejäni. Taidan olla tuomittu olemaan niiden vanki lopun elämäni. Yök!
Vastaukset 2
Vanhimmat
kaikkia kauniita ja ihania pieniin vaatteisiin mahtuvia siroja tyttöjä, älä masennu siitä ja ratkea ahmimaan vaa aattele että sä oikeesti voit olla vielä tommosta! älä rupea aatteleen että olen anorektikko vaan aattele että laihutat johonki asti kaikkein paras normaaliin painoon pääsy on normaali ruokavalio siis viisi kertaa sillon sulla pysyy vatta täytenä eikä sulla sitte enään ala haluttaa ahmia se halu koko ajan vähenee, takaan! kyse on itse kurista ja tiiäthän ettei mitään saa ilman tekoja et olis lihava jos et ois syöny ja olisit laiha jos et olis syöny sä opit itse kuriin kaikki oppii! toi on sitä paitsi varmaa jonku verraan vaarallista sun terveydellekkin siis eka syö normaalisti ja totu siihen ja sitte rupee vähentää jos haluut laihaksi, tyhmää ku mä neuvon! muttta voin tajuta ahdistustasi sun on pakko olla vahva, ja kyllä anorektikot ahmii mutta ei koko ajan eihän kukaan jatkuvasti voi syödä jotain pari sataa kaloria ja liikkua hulluna kyllä ne sortuu hetkiin tai päiviin jolloin ne syö hulluna! minä olen siitä esimerkki
...en toivo kenenkään sairastuvan anoreksiaan, mutta laihduttamiseen voin antaa semmoisen vinkin, että aseta itsellesi pieniä välitavoitteita (2-3kg), joten saat usein onnistumisen tunteita etkä masennu ja menetä motivaatiotasi nopeasti ajattelemalla; "Pakko saada 10kg pois..". Tämä siis pätee normaaliin laihduttamiseenkin terveellisellä ja monipuolisella ravinnolla eikä vain muutaman sadan kalorin per päivä kituuttamiseen. Minulle makean nälkään auttaa marjat ja luonnonjogurtti tai mehukeitot. Jauhan purukumia tai syön pähkinöitä kun tekee mieli napostella jotain..