Usein kuulee puhuttavan runkonopeudesta.
Mikä se on, onko se polttoainetaloudellisin nopeus, onko se maksiminopeus, mikä se on.
Miten se lasketaan?
Mikä se on, onko se polttoainetaloudellisin nopeus, onko se maksiminopeus, mikä se on.
Miten se lasketaan?
Vastaukset 38
Vanhimmat
koita hakua tuosta ruudun yläosasta.
lyhyesti nopeus, jonka jälkeen nopeuden kasvattamiseen tarvittava energiamäärä kohoaa pilviin. eli käytännön maksiminopeus (jos ei plaanata).
Sinäkään et tiedä.
Runkonopeus, solmuissa = 2,43 * vesilinjan neliöjuuri. (=n. vesilinjanpituus metreissä.) x-95:ssa 8 m vesilinja = 6,87 kn.
Ei tarvitse itse laskea. Tosin on se helppo arvioida: vesilinjan pituus jaloissa (LWL) vastaa suunnilleen runkonopeutta solmuissa.
Eli mun vesilinja on 25 jalkaa, on runkonopeus 25 solmua?
Johan mennään lujaa:)
virhe oli tosiaan helppo huomata.
http://www.sailingusa.info/cal__hull_speed.htm
-runkonopeus tosiaankin yli 200 solmua!Eipä olisi uskonut!
jos veneen vesilinja on yli 8 m.
Tuolla ruotsinlaivalla vesilinja noin 200 m ja kaavan mukaan runkonopeus 35 m, ei siis lähelläkään vesilinjan metrilukemaa.
Vain jos vesilinja on 6-7 m tienoilla niin runkonopeus solmuina on suunnilleen sama kuin vesilinja metreinä.
ESIMERKKI
Vesilinjan pituus metreissä on 9 metriä.
Neliö juuri siitä on 3 (3x3=9)
Kertoimena käytetään yleensä 2,4.
3x2,4=7,2solmua.
9 metrin vesilinjalla runkonopeus on noin 7,2 solmua.
Runkonopeutta muutta sitten tietysti rungon muoto jolloin tuo 2,4 on muuttuva luku ja siitä voidaan sitten saivarrella.
Veneen liikkuessa vedessä, se syrjäyttää tieltään vettä (uppoumansa verran). Tällöin muodostuu alltoja. Nopeuden lissäntyessä aallon pituus pitenee ja on lopulta aalto on veneen mittainen. Runkonopeutta suuremmalla nopeudella veneen perä on itsensä aiheuttaman allon pohjassa.
Runkonopeus lasketaan kaavalla:
Runkonopeus (solmuja) = 2,4 kertaa neliöjuuri vesilinjan pituus (m).
Esim. 9 m veneellä:
2,4 x 3 = 7,2 solmua
Runkonopeus on maksiminopeus, jonka vene voi saavuttaa vedessä runkonsa vesilinjan pituuden perusteella. Runkonopeuteen vaikuttaa myös muita vähäisempiä tekijöitä, mutta niihin ei kannata nyt puuttua.
Voit laskea runkonopeuden solmuissa helposti ja melko tarkasti, kun kerrot vesilinjan pituuden jalkamäärän neliöjuuren luvulla 1,34. Esimerkiksi 40-jalkaisen purren, jonka vesilinja on 36 jalkaa pitkä, runkonopeus on 1,34 kertaa 6 eli lähes tasan 8 solmua tunnissa.
Runkonopeutta ei voi ylittää vedessä, tai muuten vene alkaa painua syvemmälle ja uppoaa. Suuremmallakin nopeudella venettä voidaan ajaa, mutta silloin vene ei voi olla enää (kokonaan) vedessä, vaan sen täytyy nousta veden pintaan liukuun eli plaaniin. Perinteisesti muotoillut uppoumarungot eivät nouse pintaan, mutta laakeapohjaiset rungot tekevät niin.
Näet esim. Youtuben purjehdusvideoista helposti, milloin liikutaan runkonopeuden rajoissa ja milloin runkonopeus on ylitetty. Jos vene etenee selvästi vedessä ja "kyntää merta", sen runkonopeutta ei ole ylitetty. Jos taas näet peräänsä valkoista vanaa jättävän, sponsoritarroja kukkivan trimaraanin, se plaanaa ja lujasti plaanaakin.
Nyt tuli asiantuntijan tekstiä! Ai että solmua tunnissa... ja millä köydellä?
On siinä muitakin virheitä, mutta ethän sinä tietenkään huomaa.
"Runkonopeutta ei voi ylittää vedessä, tai muuten vene alkaa painua syvemmälle ja uppoaa. Suuremmallakin nopeudella venettä voidaan ajaa, mutta silloin vene ei voi olla enää (kokonaan) vedessä, vaan sen täytyy nousta veden pintaan liukuun eli plaaniin. Perinteisesti muotoillut uppoumarungot eivät nouse pintaan, mutta laakeapohjaiset rungot tekevät niin."
! ! !
Meidän veneen runkonopeus on n.7,2 s.
Sillä on ajettu purjeilla yli 10 solmua useasti ja koneella se kulkee 8 solmua pultti pohjassa.
Eikä todellakaan ole mikään liukuvarunkoinen...
Korjataanpa se virhe trimaraanien osalta. Ne eivät plaanaa, vaan keplottelevat näennäisesti uppoumarungolla muuten vaan lujaa. Siihen tarvitaan hyvin kapea vesilinja ja kevyt rakenne.
runkonopeus solmuina on tarkalleen 2.43 kertaa neliöjuuri vesilinjanpituudesta metreinä mistään riippumatta. Sillä ei ole juuri mitään merkitystä, ja sen voi helposti ylittää plaanaamatta useilla veneillä. Koko käsite on nykyisillä veneillä täysin turhake.
Minulla on 40v vanha raskas vene, vesilinja 6,40 m ja runkomuoto perinteistä perinteisin pitkäköli. Koneella ajaessa ei yli kuuden solmun pääse mutta purjeilla olen parhaimmillani saanut sekä lokiin että gepsiin lukemat 9,6 solmua. Ääni muuttuu sellaiseksi kovaksi kohinaksi silloin että kyllä se jonkinlaisessa surffissa eli plaanissa menee. :)
Veneesi vesilinja on runkonopeuden perusteella 29 jalkaa pitkä. Sen kokoinen pursi, ja miksei vielä isompikin, voi nousta hieman vedestä nopealla ajolla, vaikka ei olisi varsinaisesti liukuvarunkoinen. Ilmeisesti et vain ole huomannut kasvanutta varalaitaa, kun olet saanut nauttia pienentyneen syväyksen tuomasta lisävauhdista. Runkonopeus on kuitenkin ehdoton, myös sinun veneesi kohdalla. Tarkkaile seuraavalla kerralla, minne vesilinja asettuu, kun ylität runkonopeuden.
"..kun olet saanut nauttia pienentyneen syväyksen tuomasta lisävauhdista"
Kun syväys pienenee niin vesilinja lyhenee. Ja lyhenee paljon vanhassa viistokeulaisessa ja -peräisessä veneessä.
Eikös vauhdin pitäisi silloin pienentyä eikä lisääntyä? Siis jos kerran se runkonopeus on ehdoton raja :)
Runkonopeus tulee siitä, että perä on keulan tekemän aallon kuopassa. Runkonopeudella veneen itse tekemän keula-aallon pituus on 2 * LWL. Tästä voidaan sopivin oletuksin johtaa aivan tieteellisesti usein käytetty kaava 2,43 * SQRT(LWL) ja itse asiassa tuohon 2,43:een voisi laittaa desimaaleja perään vaikka kuinka monta.
Runkonopeus on siis hyvin tarkasti määritetty, kun LWL tunnetaan.
Tällä taas ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettei runkonopeutta voisi ylittää tai että runkonopeus oliisi helposti saavutettavissa.
Laivat eivät yleensä pääse lähellkkään runkonopeuttaan. Suuri osa uppoumarunkoisista moottoriveneistä ja kaikki purjeveneet voivat taas runkonopeuden ylittää, usein selkeästi. Runkomuodosta sitten riippuu muuttuuko varalaita ko. alueella ja mihin suuntaan.
Ainoa dramatiikka mitä käytännössä runkonopeuden LÄHISTÖLLÄ tapahtuu on kulkuvastuksen voimakas kasvaminen. Tämä alkaa jo kauan ennen runkonopeutta ja jatkuu pitkälle sen yli. Mitään ihmeellistä juuri runkonopeudella ei tapahdu, toisin kuin lentokoneilla äänennopeudella.
Eikös Finnjetin huiput ole jossain 34 solmun paikkeilla ja pituus kai vajaa 200m niin olisiko runkonopeus jotain 35 - 37 solmua. Eikös siinä pitäisi perän jo alkaa painua kuoppaan.
Sotalaivoilla nopeudet myös usein yli 3o solmua ja pituutta ei ainakaan hävittäjillä ja tykkiveneillä niin valtavasti joten voisivat saavuttaa runkonopeutensa..
kun mennään yli runkonopeuden köliveneellä, niin varalaita pienenee veneen painuessa syvemmälle, ei siinä mistään plaanaamisesta kyse ole lainkaan, vaan ihan uppoumakulusta runkonopeutta kovempaa. Tämä Meripojalle tiedoksi.
Totta kai näin käykin. Ettäettälle tiedoksi, että kirjoitin jo 14.2., että "runkonopeutta ei voi ylittää vedessä, tai muuten vene alkaa painua syvemmälle ja uppoaa."
Olitpa fake tai et, niin selvennän aidosti kiinnostuneiden vuoksi lisää. Tarkennan vielä, että runkonopeutta ei voi ylittää vedessä millään runkomuodolla. Nopeus alkaa nousta yli runkonopeuden vasta silloin, kun aletaan nousta plaaniin. Ja plaaniin nousu onnistuu juuri niin hyvin, kuin runkomuoto sallii sen. Syväys ja uppouma vaikuttavat tietysti myös, mutta eivät muuta yleismääritelmää.
Kun runkonopeus ylittyy, vene alkaa joko upota tai nousta, runkomuodosta riippuen. Asia on juuri näin yksinkertainen eikä sitä voi muuksi muuttaa. Jos plaaniin nousu tehdään liukuvarunkoiselle veneelle mahdottomaksi esim. sitomalla runko ketjuilla liikkuvaan sukellusveneeseen, sekin uppoaa runkonopuden ylityttyä. Mikään runkomuoto ei siis kestä veden kannon menetystä, josta runkonopeuden ylittämisessä on kyse.
Olen huomannut, että tuo alussa antamani kaava runkonopeuden laskemiseksi on vain yleispätevä. Jokainen voi tarkistaa oman veneensä runkonopeuden parhaiten ajamalla niin nopeasti, kuin on mahdollista nousematta plaaniin tai painumatta syvemmälle ja mittaamalla silloin nopeutensa. Kun se nopeus ylitetään, mennään pakosta joko Ahdin tai Taivaan valtakuntaa kohti.
Kovasti turhauttavia tällaiset keskustelut, joissa ei pääse eteenpäin, kun joku jankkaa jotain ajat sitten käsiteltyä pikkuasiaa tai kun jollakin keskustelijalla ovat aivan omat luonnonlait. Onneksi kaikki keskustelijat eivät ole tällaisia. Silti käsitykset tuntuvat olevan melko hajallaan; joku ei tunnusta runkonopeutta lainkaan (eli ei ymmärrä kellumisen ja liukumisen eroa), toinen väittää ajavansa 1,5-kertaisella runkonopeudella plaanaamatta jne. Jessus mitä porukkaa! Toivottavasti avaaja sai tästä kaikesta sotkusta huolimatta oikean käsityksen runkonopeudesta.
Muuten ihan ok mutta eihän se nopeus siitä enään kasva jos runkonopeuden saavutettuaan ei nousekaan plaaniin. Vene kyntää vaan pystyssä mutta ei uppoa eikä kiihdy vaan tasapainoilee siinä välimaastossa (olettaen että ei ole kiinnitetty sukellusveneeseen :)
Mitä ihmettä tarkoitat tuolla "runkonopeutta ei voi ylittää vedessä millään runkomuodolla"?
Mitä mielestäsi tapahtuu purjeveneellä kovalla avotuulella tai riittävän isomoottorisella moottoriveneellä, jotka saattavat mennä vaikkapa 25% yli runkonopeutensa ilman aallokon apua ja ilman pienintäkään merkkiä plaanaamisesta. Vaatii toki paljon enemmän voimaa (tuulta tai konetehoa) kuin runkonopeus.
Entä tällä "Jos plaaniin nousu tehdään liukuvarunkoiselle veneelle mahdottomaksi esim. sitomalla runko ketjuilla liikkuvaan sukellusveneeseen, sekin uppoaa runkonopuden ylityttyä."
Jos vene on ketjulla kiinni sukellusveneessä, se pysyy juuri sillä korkeudella kuin ketju sallii. Ei se mihinkään uppoa runkonopeuden ylityttyä sen enempää kuin ilman ketjua.
Runkonopeuden ylitys ei suinkaan tarkoita "kannon menetystä".
Tiesitkö muuten, että mittasuhteiltaan riittavän kapea runkomuoto (joidenkin katamaraanien rungot) ei havaitse runkonopeutta lainkaan.
"Mitä mielestäsi tapahtuu purjeveneellä kovalla avotuulella tai riittävän isomoottorisella moottoriveneellä, jotka saattavat mennä vaikkapa 25% yli runkonopeutensa ilman aallokon apua ja ilman pienintäkään merkkiä plaanaamisesta. Vaatii toki paljon enemmän voimaa (tuulta tai konetehoa) kuin runkonopeus."
Nämäkin veneet kulkevat maksimissaan runkonopeutta. Se +25% on niiden oikea runkonopeus, ystävä kallis.
"Jos vene on ketjulla kiinni sukellusveneessä, se pysyy juuri sillä korkeudella kuin ketju sallii. Ei se mihinkään uppoa runkonopeuden ylityttyä sen enempää kuin ilman ketjua."
Jos tätä veneparkaa sukellusveneineen vedetään samalla eteenpäin huomattavasti yli runkonopeuden, se uppoaa. Kokeile pienoismallilla, ellet usko.
"Runkonopeuden ylitys ei suinkaan tarkoita "kannon menetystä"."
Mitä se sitten tarkoittaa? Selitä itse paremmin.
"Tiesitkö muuten, että mittasuhteiltaan riittavän kapea runkomuoto (joidenkin katamaraanien rungot) ei havaitse runkonopeutta lainkaan."
Tiesin. Tämän kysymyksesi kautta alat ehkä päästä jyvälle koko runkonopeudesta.
Voisitko sitten paljastaa määritelmäsi runkonopeudelle?
Se ei selvästikään ole yleisesti käytetty 2,43 * SQRT (LWL), jolle on aivan tieteellinen perusta, vaan joku muu.
Onko siis mielestäsi vaikkapa 22-jalkaisen purjeveneen (vesilinja 5,2 m, puhtaasti uppoumarunkoinen muotoilu) runkonopeus 7 kn? Edellinen kaava antaa 5,5 kn, joka vastaa hyvin sitä, mitä ko. vene kulkee "helposti" mm. 4 hv perämoottorilla.
Tuo 7 kn on saavutettavissa ~15 m/s myötätuulessa ilman aaltojen apua. Tällöin tuulen purjeisiin aiheuttama voima on suuruusluokkaa 3000 N eli vastaa ~30 hv sisämoottorin työntöä.
Eikä se tuohon jää. On mahdollista päästä kovempaakin, mutta ehkä masto tulee alas tai vene kaatuu ennenkuin esim. 8 kn saavutettaisiin tuolla ilman aaltoja.
Mitä ihmettä tarkoitat tuolla sukellusvene ketjusysteemillä. Tuohan riippuu aivan siitä missä kulmassa ketju on. Jos vedät alaviistoon, merkittävä osa voimasta suuntautuu alaspäin ja vene uppoaa lopulta. Jos vedät yläviistoon, vene lähtee lopulta lentoon. Miten ihmeessä tämä liittyy tähän?
Kuvittelin, että tarkoitat systeemiä, jossa venettä ei päästetä nousemaan ylös eli ketju on pystysuorassa ja vene liikkuu omalla moottorilla. Tällöin käy niin, että vastus kasvaa hurjasti kovemmilla nopeuksilla, koska märkäpinta-ala ei pienene kuten liukuveneelle normaalisti. Myöskin aallonmuodostusvastus on suurempi. Liukuvaksi suunniteltu vene kuitenkin pyrkii voimakkaasti nousemaan ylöspäin eli ketjussa oleva voima kasvaa hyvin suureksi nopeuden kasvaessa.
Veneiden nopeusalueiden uppouma (alle runkonopeuden), puoliliukuva (selvästi yli runkonopeuden) ja liukuva (vähintään ~3 x runkonopeus) määrittely perustuu siihen miten veneen paino jakautuu staattisten ja dynaamisten paineen kesken.
Uppouma-alueella vene syrjäyttää painonsa verran vettä ei koko paino on staattisen paineen "päällä". Vastaavasti liukuvalla alueella vene ei juurikaan syrjäytä vettä eli paino on dynaamisen paineen "päällä". Puoliliukuvalla alueella ollaan sitten jossain näiden välissä.
Nuo kaavat on pikkumoottoreita varten. Kun pistät tarpeeksi tehoja perään, niin mitään ylärajaa ei ole
Runkonopeus on se nopeus minkä vene kulkee pelkän rungon voimalla. Kovemmassa ja keskituulessa nyrkkisääntönä: runkonopeus = LYS luku * pii.
IMS/100 = Runkonopeus
Esim Inferno 31 IMS = 700 eli runkonopeus noin 7kn.
Volvo 60:n ims-luku n.430 eli runkonopeus 4,3 solmua.Selvästi hitaampi kuin inferno 31,taidankin ostaa infarin!
Ostanut Volvo 60:sen, jos runkonopeus olisi ollut enemmän?
Veneen liikkuessa vedessä, se syrjäyttää tieltään vettä (uppoumansa verran). Tällöin muodostuu alltoja. Nopeuden lissäntyessä aallon pituus pitenee ja on lopulta aalto on veneen mittainen. Runkonopeutta suuremmalla nopeudella veneen perä on itsensä aiheuttaman allon pohjassa.
Runkonopeus lasketaan kaavalla:
Runkonopeus (solmuja) = 2,4 kertaa neliöjuuri vesilinjan pituus (m).
Esim. 9 m veneellä:
2,4 x 3 = 7,2 solmua
Kopsasitko suoraan pari päivää sitten laittamani selityksen.
Mutta kolmas kerta toden sanoo.
En, koska en ole lukenut vastaustasi. Nyt kun otit asian esille, luin vastauksesi. Mitäpä tuosta, yleisesti toimivaksi todettu laskentakaava; ja miksi me molemmat ollaan käytetty 9 m vesilinjaa esimerkkinä? Ysin neliöjuuri on aika mukava tasaluku ja lisäksi lähellä yleisiä veneitä.
Kun nyt aloitit haastamaan riitaa, ehkä jatkamme aiheen lähempää tutkimista. Kerropa, miten runkonopeuteen liittyy veneen suhteellinen nopeus.
veneen ja miksei laivankin suhteellinen nopeus liittyy frouden lukuun, ei suinkaan runkonopeuteen.
Tarjoon tupakit sille joka käy ekana käsiks voittajalle tarjoon viellä kaljat
Tämä ei mene ihan normaaliplaanissa mitä moottoriveneet yleensä kun on koko runkonsa pituudelta vedessä:
http://www.maydaycornwall.co.uk/Customs/cutters.html