lähihistoriamme liittyen kiinnostaa 1920-70 -lukujen kotimainen sillikalastus islannin vesillä.. eritoten Nordströmin laivaston osuus.
mahtaako jollain olla tietoa, vinkkejä tms.
tästä aihepiiristä?
kiitos etukäteen.
mahtaako jollain olla tietoa, vinkkejä tms.
tästä aihepiiristä?
kiitos etukäteen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tällainen kirja löytyy ja siinä on aika hyvin kerrottu myös taustat sillinkalastuksesta. Julkaisija Loviisan merenkulkuhistorian säätiö:
"Loviisalaisen perhevarustamon historia 1926-1970
jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordström ja hänen laivansa"
kiitos, täytyy hankkia tuo opus
myös nordströmin pojan kirjoittamassa isänsä elämänkerrassa sivutaan hieman aihetta muiden tapahtumien joukossa.
pari muutakin kirjaa olen onnistunut jo hankkimaan:
helge heikkinen: hopeaparvien perässä islannin vesillä, länsi-savo 1981 - oiva kokonaisesitys aiheesta tilastoineen
sekä
ernst lampen: sillien kimpussa islannin vesillä,
otava 1931 - keskittyy elfvingin s/s petsamon
pyyntimatkaan kesällä -31.
erityisesti etsin tietoa suomen kalastus oy:n aluksesta raimo- ragnar, joka kesällä -46, oltuaan hietalahdessa korjattavana, lähti päälaivueen perään myöhässä telakalla olleen korpilakon seurauksena.
Aihetta sivuten.
Tapasin 70- luvulla vanhan skönärin, joka oli ollut Saukon sillilaivoissa Pohjanmerellä muutmana vuonna sodan jälkeen. Hän väitti että oikea Islannin Silli oli jo silloin kalatettu loppuun ja se mitä sieltä tuotiin oli Isalnnin silakkaa.
Onko näin, vai onko kyseessä sama kala?
ovat tismalleen sama kala - vain ravinnonsaanti tekee eroa. Täkäläiset sillit ovat pieniä juuri ravinnon saannista johtuen.
"pieniä ovat silakat..."
-juotaisiko sanonta juurensa tästä yhteydestä?
pyyntimäärät vaihtelivat vuositasolla voimakkaasti johtuen myös osallistuneiden alusten määrästä.
kullekin vuosikymmenelle osui matalasuhdanteita, joiden takana osin saattoi hyvinkin olla aiempi kova pyynti.
islannin sillikalastuksen merkitystä maallemme voi lyhyesti luonnehtia esim. seuraavasti:
29- aloitus elfving in toimesta.
tuonti oli n. 80 000 tynnyriä/vuosi ja saalis n. 3900 tynnyriä.
30- luvulla erityistä merkitystä elintarvikehuoltoon talouslaman aikana. säästi ulkomaan valuuttaa ja kokonaisketju työllisti.
hankolaisen elfvingin teknologinen kokeiluinnovaatio oli myös hyödyntää vesitasoa silliparvien jäljittämisessä(s/s petsamo, bremer,-31). nordström aloittaa loviisasta käsin ja jo -36 yhdistyvät e:n ja n:n yhtiöt suomen kalastus oy ksi (hki).
saalismäärän ka. n 4 000 000 kg (45 000) kaudessa. tätä on mielenkiintoista vertailla esim kokonaispopulaatioon ja yksittäisen hlön elintavikekulutukseen vuositasolla.
40-45 ei pyyntiä, pyyntialuskanta pieneni.
45- valuutansäästö, elintarvikehuolto. vuosikymmenen lopussa jo useampia muita toimijoita.
n. 1 000 000kg/ kausi.
50- luvulla jo enemmänkin ravintolisä?, tosin tuontihuiputkin ajoittuvat vuosikymmenelle.
(ka. n. 10 000 000 kg/vuosi)
muutoksia kalstusaluevesirajoihin ja -55 SK Oy osallistui viimeisen kerran pyyntiin.
länsi- suomalaiset, rymättylän säilyke oy/saukko, jalostajan kalastus oy jne jatkoivat.
n. 730 000kg/kausi.
60-70-luvuilla toimintaa jatkettiin muutamien alusten voimin per pyyntikausi. välinekehityksen edistystä kuvannee etteivät vuosittaiset saalismäärät kuitenkaan sanottavasti muuttuneet vaihdellen n. 600 000- 1 250 000 kg:n välillä. kuitenkin 50- luvun alussa oli, ennen aluevesirajojen muutoksia, lähes kaikkina vuosina ylitetty miljoonan saaliskilon rajapyykki.
myös uusien pyytäjien mm. ddr, brd, cccp jne. ilmaantuminen näkyi kiristyneenä kilpailuna ja kaudella -69/160000kg/fin puhuttiinkin euroopassa "mystisestä" sillikadosta.
( -68/1233000kg/fin).
siirryttiin shetlandin vesille ja tulokset paranivat väliaikaisesti.
1975 "III:s, turskasota" eli islannin yksipuolinen 200mpk kalastusraja. viimeinen toimija rymättylän säilyke oy /saukko- laivat.
ks. http://www.boyfood.fi/index.php?3
1977 ei pyyntiin enää päästy EEC:n yms. sillikantaa suojelevien rajoitusten astuttua voimaan.
60- 780 000kg/kausi
70-76 785 000kg/kausi
lähde: helge heikkinen
kokonaisuudessaan maamme valtamerikalastuksen kehityksen voi nähdä oireellisena koko elinkeinon myöhemmälle, näihin päiviin asti jatkuneelle, laskevalle suuntaukselle.
voikin vain luottaa ja uskoa kotimaisen ammattimaisen kalastuselinkeinon vielä elpyvän nykytilastaan.
edellytysten minimaalisen heikot signaalit orastavat jo pienimuotoisina.
tällä viittaan mm. kasvavaan ruoka- trendiin, joka suosii "kotimaisia lähiraaka-aineita".
muutokset sukupolvien välisissä kulutustottumuksissa ja muussa, esim. vaikkapa luonnonoloihin liittyvässä, kehityksessä näyttelevätkin merkittävää osaa tulevassa.
matka elintarvikehuoltomme kannalta entisenlaiseen merkityksellisyyteen on kuitenkin nykyoloissa pitkä.
näin lyhyesti.
toivottavasti joku muukin kokee mielenkiintoisena tämän pienen, mutta merkityksellisen, osan merenkulun historiaamme..
laiturivaari
>toivottavasti joku muukin kokee mielenkiintoisena tämän pienen, mutta merkityksellisen, osan merenkulun historiaamme..
Kyllä vaan, kiitos vaivannäöstäsi. Sillilaivojen saapuminen Suomeen oli merkittävä tapahtuma vielä ainakin 50- luvulla
Harmittavasti vain Suomenlahti ja itämeri sekä järvet on niin paskasia ettei kalaa suositella syötäväksi kovin suuria määriä viikossa.
meren pohjassa Porvoon Pellingin edustalla http://www.hylyt.net/hylky.jsp?id=raimo_ragnar
ja toimii loistavana sukellus kohteena.
..Pellingissä meren pohjassa. Kuitenkaan se Raimo-Ragnar ei ole sama, joka ostettiin vuonna -46 ja oli sillinpyynnissä Islannin vesillä aina romuttamiseensa asti (-52). Kolmas Raimo-Ragnar valmistui -55 ja oli sittemmin nimeltään Finnstar.
http://www.fotoflite.com/components/com_virtuemart/shop_image/product/337262.jpg
http://www.fotoflite.com/components/com_virtuemart/shop_image/product/337263.jpg
kirjoitti kirjan, joka oli painettu vuonna 1950.Kirjan nimi on Saaliin jaossa Islannin vesillä. Kirjailija on ollut kyseisen kalastus aluksen mukana. Erittäin mielenkiintoinen kirja!
Eino oli emälaiva Britan mukana kyseisellä reissulla,josta kirja on kirjoitettu!
joka sodan aikana jäi pommituksessa uponneena hampurin satamaan, nostettiin ja korjattiin turussa (rek.-47).
kertooko koivistoinen potkurivika- reissusta -49, jolloin myös radiokuuntelu näytteli omaa rooliaan saaliin paikallistamisessa vai aiemmista matkoista -47- 48?
kiitos, jo toinen kirja hommattavaksi.
laiturivaari
potkurivika-reissusta.Meno matkalla laiva pysähtyi Skotlannin Methiliin ,jonka satamassa oli saman varustamon Immo-Ragnar laiva!
täytyy hommata tuo opus luottavaksi
Kuunari Koivistolla. Eka Lainion kirja Kuunari Koivisto 1989 OTAVA. Kertoo ko. aluksen olleen myös sillinpyynnissä vuosina 1955-1963 Jalostaja I, nimisenä ja tehneen seitsemän matkaa sillinpyyntialueille. Toki mielenkiintoinen kirja muutenkin ja näilläkin sivuilla ko. laivan kohtaloa repusteltu aivan riittämiin, tosin tätä silliosuutta ei vielä?
helge heikkisen teos käsittelee myös aika seikkaperäisesti Jalostaja I: pyyntimatkoja 55-61
sekä Merilokki- nimisenä vielä -62-63.
tällöin alus myytiin Portugaliin.
samoin heikkinen kuvaa lyhyesti aluksen lyhyen, mutta värikkään historian "varsovan laulun"
sekä laivaston parissa ennen tätä sillinpyynti-jaksoa.
ottamatta laajemmin kantaa Kuunari Koivisto- keskusteluihin, en kuitenkaan voi olla toteamatta
että, mielestäni heikkisen kuvauksesta huokuu vaikutelma ettei alus olisi
"löytänyt paikkaansa" tuona ajanjaksona 1949- 63, vaan joutui alituisesti erilaisten
omistussuhteiden vaihtumisten ja niitä seuranneiden muutostöiden kohteeksi.
vai onko tuo vain aluksen myöhemmästä
julkisesta historiasta pintapuolisesti selvilläolevan lukijan tulkintaa lukemastaan?
Kiitos avustasi, tutkailen tuonkin kirjan.
laiturivaari
Tervehdys laiturivaari!
Olin mukana 1957 Jalostaja 1:llä Färsaarilla ja Islannissa. Kalastus onnistui hyvin - täyslasti. Laiva toimi kohtuullisen hyvin - hieman kytkinongelmia - pakilla Färsaarten Klaksvikiin. Hieno reissu!
Olin mukana mielenkiinnosta Kuunari Koivist-projektissa heti alkuunsa, mutta näytti siltä, että kantapäät olivat hieman irti maasta ja enkä ollut halukas henkilökohtaisiin taloudellisiin takauksiin.
Ko laivan loppu saattoi olla viimeisen uuden omistajan tekemät kansirakenne - muutokset, jotka eivät soveltuneet vanhan laivan rungon puurakenteisiin.
Matkallamme alussa Gotlannin itäpuolella ukkosmyrskyssä laiva vuoti laudoituksen raoista keinuessaan niin voimakkaasti, että jouduimme surraamaan reelingit vaijereilla ja käyttämään myös käsipumppua.
Samuli Parosen romaani "Laiva" kertoo kokemusperäisesti suomal. sillinpyytäjistä.
Saukkolaivoista. Itse olin pari kesää silliä kalastamassa, möys viimeisen kesän kun sitä Saukot kalastivat. Ensi kesänä tulee hyvä määrä kuvia ko. hommasta kunhan täältä Etelä-Amerikasta ehtii kotiin.
Venäläisillä oli lukuisia uivia kalatehtaita Shetlantin vesillä ja kaikki kelpasi. Norjalaiset vetivät kalat putkella suoraan ruumaan, me härmäläiset teimme käsitöitä, vaikka koneet perkasivat.
Luulenpa että moni on kiinnostunut kuvasaaliistasi.
Ilmoittele kun/jos ehdit laittamaan ne näytille.
Tervetuloa kohta puoleen kesäiseen kotimaahan
Tulen Suomeen juhannuksen tienoilla ja sitten etsin kuvat, ovat dioina mutta ne saa hyvin digimuotoon ja tulevat "merimieskuvia" sivuille viimeistään heinäkuussa.
Samalla vähän muitakin kuvia.
Kiitos, mielellään tullaan kotimaahan.