Norjalaisten tosi ufojuttu.
Tieteellinen tutkimusasema seuraa erikoisia valoilmiöitä
Tieteen Kuvalehti Numero 09/2002 s. 62-63
Teksti: Ivan Loncarevic.
Hessdalenissa on vuosien ajan nähty selittämättömiä valoja, jotka liikkuvat taivaalla arvaamattomasti. Aiemmin puheet ufoista tyrmättiin tiedepiireissä suoralta kädeltä. Nykyään tuntemattomien lentävien kappaleiden olemassaoloa ei kiistä kukaan.
Teksti: Ivan Loncarevic.
Hessdalen on syrjäinen laakso 120 kilometrin päässä Trondheimista. Ainakin 15 20 viime vuoden aikana siellä on nähty usein selittämättömiä valoilmiöitä, joita jotkut ovat pitäneet tunnistamattomina lentävinä esineinä, ufoina. Kyse ei ole lentävistä lautasista vaan hohtavista kappaleista, jotka kiitävät vinhasti taivaankantta pitkin laakson 150 asukkaan ihmetykseksi.
Kun Norjan tiedotusvälineissä kerrottiin ilmiöstä ensimmäisiä kertoja 1980-luvun puolivälissä, asiaan ei suhtauduttu vakavasti. Vielä senkin jälkeen, kun ufoista kiinnostuneet harrastelijatutkijat olivat tehneet ilmiöstä lukuisia havaintoja ja kuvanneet sitä, siihen suhtauduttiin varsinaisessa tiedeyhteisössä perin penseästi. Asiantuntijat halusivat todennäköisesti varjella mainettaan tieteentekijöinä eivätkä siksi sekaantuneet -henkimaailman- asiaan, vaikka se saattoi heistä tuntua hyvinkin tutkimisen arvoiselta.
Nykyään valoilmiön olemassaoloa ei kyseenalaisteta eikä tutkijoilla ole syytä olla osallistumatta sen syiden selvittämiseen. Hessdalenin erikoiset valot suorastaan vaativat tieteellistä selitystä.
Hessdalenissa tehdään kansainvälistä tutkimustyötä. Siellä on käynyt mm. Bolognan tähtitieteellisellä tutkimusasemalla Italiassa työskentelevä astrofyysikko Massimo Teodoran. Hän mittasi viime kesänä valoilmiöiden liikenopeuksia. Hänen selvityksensä mukaan hehkuvat kappaleet voivat liikkua peräti 100 000 kilometrin sekuntinopeudella, mikä vastaa kolmasosaa valon nopeudesta.
Jatkuva valvonta
Østfoldin teknisessä korkeakoulussa opettava insinööri Erling Strand koki itse erikoisen valoilmiön vuonna 1986, kun hän lomaili Hessdalenissa perheensä kanssa. Hän näki illalla valopallon, jonka läpimitta oli noin 20 metriä. Se liikkui äänettömästi ja väriään vaihdellen pitkin taivasta.
Strand halusi saada selville ilmiön syntytavan. Hän käynnisti ns. Hessdalen-hankkeen, jonka toiminnan tuloksena laaksoon perustettiin kaksi vuotta sitten havaintoasema. Asema saa tukea niin Norjasta kuin ulkomailtakin.
Taivaan tapahtumia seurataan Hessdalenissa 24 tuntia vuorokaudessa. Asema on varustettu videokameroilla, tietokoneilla, tutkalla ja koko joukolla erilaisia huipputeknisiä havaintovälineitä, jotka reagoivat herkästi taivaalla liikkuviin kappaleisiin.
Aina, kun taivaalla huomataan liikettä, valokuvaus- ja videokamerat kuvaavat tapahtumat ja mittauslaitteet selvittävät liikkuvan kappaleen nopeuden. Kaikki tiedot julkaistaan heti Internetissä ja ne ovat vapaasti tutkittavissa ja käytettävissä. Vaikka lukuisat havainnot on analysoitu huolellisesti, Hessdalenin valoilmiön perimmäinen syy on vieläkin hämärän peitossa.
Kiistelty plasmateoria
Hessdalenin valoilmiön olemuksen selvittämistä vaikeuttaa mm. se, että huomioiden suuresta määrästä huolimatta sitä on hankalaa kuvata yksiselitteisesti. Hohtavien lentävien kappaleiden muoto ja koko vaihtelevat näet paljon. Osa niistä on läpimitaltaan noin 30-metrisiä valopalloja, kun taas osa on kolmikulmaisia ja vain muutaman metrin levyisiä. Joukossa on myös runsaan sadan metrin pituisia sikarimaisia, joko tumma- tai vaaleareunaisia ja ajoittain väriä vaihtavia valoilmiöitä. Silloin tällöin taivaalla on havaittu liikkuvan useita hohtavia kappaleita yhtä aikaa.
Erilaisia valoilmiöitä yhdistää se, että ne esiintyvät Hessdalenin alueella, vaihtelevat kirkkaudeltaan ja liikkuvat täysin äänettömästi. Bolognan tähtitieteellisen tutkimusaseman asiantuntijat ovat sitä mieltä, että valot ovat vapaasti liikkuvaa plasmaa. Kyse on aineen kaasumaisesta olomuodosta, jossa kaasu on joko osittain tai täysin ionisoitunutta. Plasma on negatiivisten elektronien, positiivisten ionien ja neutraalien atomien seos. Trondheimin yliopiston fysiikan professori Reider Svein Sigmond suhtautuu selitykseen kriittisesti. Kaasun ionisoituminen plasmaksi edellyttää erittäin korkeaa lämpötilaa ja nykykäsityksen mukaan myös voimakasta magneettikenttää pitämään plasmapilveä koossa.
Sigmond tukee käsitystään sillä, että lentävistä kappaleista on saatu tutkahavaintoja. Jos ne olisivat plasmaa, tutka ei rekisteröisi niitä, sillä plasma ei heijasta sähkömagneettisia tutka-aaltoja.
Trondheimin yliopiston optiikan professori Ole Johan Løkkberg on esittänyt teorian, jonka mukaan valoilmiöt selittyvät Hessdalenin erikoisista luonnonoloista. Geologiset ja geografiset erikoispiirteet selittäisivät sen, miksi valoilmiö rajoittuu 12 kilometriä pitkään ja enimmillään viisi kilometriä leveään laaksoon. Løkkberg ei tosin osaa sanoa, mitkä laakson ominaisuudet luovat edellytykset vaihtelevien valoilmiöiden synnylle.
Energiaa avaruudesta
Hessdalenin tapahtumille on esitetty jos jonkinlaisia selityksiä, joista useimmat ovat hyvin epätodennäköisiä. Valoja pidettiin aluksi ukkospilviin liittyvinä sinisinä viuhkasalamoina, punaisina keijusalamoina ja lyhytkestoisina haltijasalamoina. Myöhemmissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että Hessdalenin valoilmiöt eivät voi olla tällaisia ukkosperäisiä sähköpurkauksia.
Uusimman teorian mukaan valoilmiöt johtuvat avaruudesta tulevasta vapaasta energiasta. Tällaisen energian olemassaolon tiedetään olevan teoriassa mahdollista, mutta sitä, miksi sitä vapautuisi yksinomaan Hessdalenissa, ei osata selittää.
Niin kauan kuin Hessdalenin valoilmiön syytä voidaan vain arvailla, arvausten joukossa ovat myös ufot.
Minun henkilökohtainen mielipiteeni kyseisistä ilmiöistä on se, että ne ovat vielä tunnistamattomia harvinaisia luonnonilmiöitä, ei ufoja.
Tieteellinen tutkimusasema seuraa erikoisia valoilmiöitä
Tieteen Kuvalehti Numero 09/2002 s. 62-63
Teksti: Ivan Loncarevic.
Hessdalenissa on vuosien ajan nähty selittämättömiä valoja, jotka liikkuvat taivaalla arvaamattomasti. Aiemmin puheet ufoista tyrmättiin tiedepiireissä suoralta kädeltä. Nykyään tuntemattomien lentävien kappaleiden olemassaoloa ei kiistä kukaan.
Teksti: Ivan Loncarevic.
Hessdalen on syrjäinen laakso 120 kilometrin päässä Trondheimista. Ainakin 15 20 viime vuoden aikana siellä on nähty usein selittämättömiä valoilmiöitä, joita jotkut ovat pitäneet tunnistamattomina lentävinä esineinä, ufoina. Kyse ei ole lentävistä lautasista vaan hohtavista kappaleista, jotka kiitävät vinhasti taivaankantta pitkin laakson 150 asukkaan ihmetykseksi.
Kun Norjan tiedotusvälineissä kerrottiin ilmiöstä ensimmäisiä kertoja 1980-luvun puolivälissä, asiaan ei suhtauduttu vakavasti. Vielä senkin jälkeen, kun ufoista kiinnostuneet harrastelijatutkijat olivat tehneet ilmiöstä lukuisia havaintoja ja kuvanneet sitä, siihen suhtauduttiin varsinaisessa tiedeyhteisössä perin penseästi. Asiantuntijat halusivat todennäköisesti varjella mainettaan tieteentekijöinä eivätkä siksi sekaantuneet -henkimaailman- asiaan, vaikka se saattoi heistä tuntua hyvinkin tutkimisen arvoiselta.
Nykyään valoilmiön olemassaoloa ei kyseenalaisteta eikä tutkijoilla ole syytä olla osallistumatta sen syiden selvittämiseen. Hessdalenin erikoiset valot suorastaan vaativat tieteellistä selitystä.
Hessdalenissa tehdään kansainvälistä tutkimustyötä. Siellä on käynyt mm. Bolognan tähtitieteellisellä tutkimusasemalla Italiassa työskentelevä astrofyysikko Massimo Teodoran. Hän mittasi viime kesänä valoilmiöiden liikenopeuksia. Hänen selvityksensä mukaan hehkuvat kappaleet voivat liikkua peräti 100 000 kilometrin sekuntinopeudella, mikä vastaa kolmasosaa valon nopeudesta.
Jatkuva valvonta
Østfoldin teknisessä korkeakoulussa opettava insinööri Erling Strand koki itse erikoisen valoilmiön vuonna 1986, kun hän lomaili Hessdalenissa perheensä kanssa. Hän näki illalla valopallon, jonka läpimitta oli noin 20 metriä. Se liikkui äänettömästi ja väriään vaihdellen pitkin taivasta.
Strand halusi saada selville ilmiön syntytavan. Hän käynnisti ns. Hessdalen-hankkeen, jonka toiminnan tuloksena laaksoon perustettiin kaksi vuotta sitten havaintoasema. Asema saa tukea niin Norjasta kuin ulkomailtakin.
Taivaan tapahtumia seurataan Hessdalenissa 24 tuntia vuorokaudessa. Asema on varustettu videokameroilla, tietokoneilla, tutkalla ja koko joukolla erilaisia huipputeknisiä havaintovälineitä, jotka reagoivat herkästi taivaalla liikkuviin kappaleisiin.
Aina, kun taivaalla huomataan liikettä, valokuvaus- ja videokamerat kuvaavat tapahtumat ja mittauslaitteet selvittävät liikkuvan kappaleen nopeuden. Kaikki tiedot julkaistaan heti Internetissä ja ne ovat vapaasti tutkittavissa ja käytettävissä. Vaikka lukuisat havainnot on analysoitu huolellisesti, Hessdalenin valoilmiön perimmäinen syy on vieläkin hämärän peitossa.
Kiistelty plasmateoria
Hessdalenin valoilmiön olemuksen selvittämistä vaikeuttaa mm. se, että huomioiden suuresta määrästä huolimatta sitä on hankalaa kuvata yksiselitteisesti. Hohtavien lentävien kappaleiden muoto ja koko vaihtelevat näet paljon. Osa niistä on läpimitaltaan noin 30-metrisiä valopalloja, kun taas osa on kolmikulmaisia ja vain muutaman metrin levyisiä. Joukossa on myös runsaan sadan metrin pituisia sikarimaisia, joko tumma- tai vaaleareunaisia ja ajoittain väriä vaihtavia valoilmiöitä. Silloin tällöin taivaalla on havaittu liikkuvan useita hohtavia kappaleita yhtä aikaa.
Erilaisia valoilmiöitä yhdistää se, että ne esiintyvät Hessdalenin alueella, vaihtelevat kirkkaudeltaan ja liikkuvat täysin äänettömästi. Bolognan tähtitieteellisen tutkimusaseman asiantuntijat ovat sitä mieltä, että valot ovat vapaasti liikkuvaa plasmaa. Kyse on aineen kaasumaisesta olomuodosta, jossa kaasu on joko osittain tai täysin ionisoitunutta. Plasma on negatiivisten elektronien, positiivisten ionien ja neutraalien atomien seos. Trondheimin yliopiston fysiikan professori Reider Svein Sigmond suhtautuu selitykseen kriittisesti. Kaasun ionisoituminen plasmaksi edellyttää erittäin korkeaa lämpötilaa ja nykykäsityksen mukaan myös voimakasta magneettikenttää pitämään plasmapilveä koossa.
Sigmond tukee käsitystään sillä, että lentävistä kappaleista on saatu tutkahavaintoja. Jos ne olisivat plasmaa, tutka ei rekisteröisi niitä, sillä plasma ei heijasta sähkömagneettisia tutka-aaltoja.
Trondheimin yliopiston optiikan professori Ole Johan Løkkberg on esittänyt teorian, jonka mukaan valoilmiöt selittyvät Hessdalenin erikoisista luonnonoloista. Geologiset ja geografiset erikoispiirteet selittäisivät sen, miksi valoilmiö rajoittuu 12 kilometriä pitkään ja enimmillään viisi kilometriä leveään laaksoon. Løkkberg ei tosin osaa sanoa, mitkä laakson ominaisuudet luovat edellytykset vaihtelevien valoilmiöiden synnylle.
Energiaa avaruudesta
Hessdalenin tapahtumille on esitetty jos jonkinlaisia selityksiä, joista useimmat ovat hyvin epätodennäköisiä. Valoja pidettiin aluksi ukkospilviin liittyvinä sinisinä viuhkasalamoina, punaisina keijusalamoina ja lyhytkestoisina haltijasalamoina. Myöhemmissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että Hessdalenin valoilmiöt eivät voi olla tällaisia ukkosperäisiä sähköpurkauksia.
Uusimman teorian mukaan valoilmiöt johtuvat avaruudesta tulevasta vapaasta energiasta. Tällaisen energian olemassaolon tiedetään olevan teoriassa mahdollista, mutta sitä, miksi sitä vapautuisi yksinomaan Hessdalenissa, ei osata selittää.
Niin kauan kuin Hessdalenin valoilmiön syytä voidaan vain arvailla, arvausten joukossa ovat myös ufot.
Minun henkilökohtainen mielipiteeni kyseisistä ilmiöistä on se, että ne ovat vielä tunnistamattomia harvinaisia luonnonilmiöitä, ei ufoja.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Minun henkilökohtainen mielipiteeni kyseisistä ilmiöistä on se, että ne ovat vielä tunnistamattomia harvinaisia luonnonilmiöitä, ei ufoja."
osa ufo-havainnoista on myös niitä harvinaisia luonnonilmiöitä..pallosalamoita,haloita.Ufo ei ole sama asia kuin avaruusalus.
Olen paljolti samaa mieltä,tälläisiä tunnistamattomia luonnonilmiöitä on.Tiedettä pitääkin käyttää selvityskeinona niin pitkälle kuin se vain suinkin riittää.Jonkun vain pitäisi keksiä myös oikeiden UFOjen toimintaperiaate.Ne lainalaisuudet ,joille UFOjen liikehdintä perustuu.
Kun puhutaan Hessdalenista niin nyt täytyy ottaa huomioon että tuo juttu Tieteen Kuvalehdestä on jo aika vanha, eli vuodelta 2002.
Sen jälkeen kuin tuo juttu julkaistiin niin Hessdalenissa on tapahtunut paljon. Mm. italialaiset tähtitieteilijät kiinnostuivat asiasta ja toivat Hessdaleniin omia mittauslaitteitaan.
Lukuisat tiedemiehet eri maista ovat tutkineet Hessdalenin ilmiötä vuosien varrella eikä näitä kaikkia tutkimuksia voida selostaa tässä yhteydessä edes lyhyesti. Ne on kuitenkin lyhyesti selostettu kirjoissani ’ Ufot ja tiedemiehet ’ ja ’ Ufot ja tähtitieteilijät ’ .
Nyt viime kesänä ( 2007 ) Hessdalenissa järjestettiin tiedemiesten kokous johon osallistui mm. suomalainen kvanttifyysikko Pitkänen.
Samassa kokuksessa norjalaiset toivat esille uusimman teoriansa:
”Society for Scientific Exploration ( = SSE )- järjestöllä on vuonna 2007 800 jäsentä 45 eri maassa ja julkaisee Journal of Scientific Exploration- lehden. 1153) Nro. 2/2007, sivu 11.
SSE kokoontuu Norjaan ajalla 17-19.8.2007. Mukana ovat mm. professori Auguste Meessen, professori Erling Strand, apulaisprofessori Björn Gitle Hauge, radioastronomi Stelio Montebugnoli, professori Robert G. Jahn, professori Jens Tellefsen, fil. tri Matti Pitkänen ja fil. tri Roger Taylor.
Tässä seminaarissa Björn Gitle Hauge tuo esille uutta teoriaansa jonka mukaan se on Hessdalenissa esiintyvä harvinainen Scandium metalli ( Sc ) joka reagoidessaan hapon kanssa synnyttää Hessdalenin valoilmiöt. 1153) Nro. 2/2007, sivu 4- 7, 10, 11- 16. (Ote kirjasta ’ Ufot ja tiedemiehet ’ ).
Todettakoon muuten että tuo professori Sven Reider Sigmond johon tuossa lehtiartikkelissa viitataan ei ole mitenkään osallistunut aktiivisesti Hessdalenin tutkimuksiin vaikka hänet onkin haastateltu asiasta pari kertaa.
Mm. viime vuonna ( 2007 ) Sigmond osallistui televisio- ohjelmaan jossa kertoi ettei ole ikinä edes käynyt Hessdalenissa.
Todettakoon muuten että esim. minä itse toin esille Hessdalkenin viimeiset uutiset tälläkin palstalla jo aikaisemmin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001147&posting=22000000030759184
"hehkuvat kappaleet voivat liikkua peräti 100 000 kilometrin sekuntinopeudella, mikä vastaa kolmasosaa valon nopeudesta."
"valoilmiö rajoittuu 12 kilometriä pitkään ja enimmillään viisi kilometriä leveään laaksoon. "
Tuolloin valoilmiön kesto olisi n. 83 ns. Ei mittalaitteille kai mahdoton edes nopeuden määrittämisen suhteen, mutta kaukana siitä, mitä silmä havaitsee.
Taitaa suurin osa joutua tyytymään prosentin murto-osaan tuosta nopeudesta. Muuten aistihavainto olisi mahdoton.
tuosta nopeudesta ei kai ollut tarkoitettu minulle mutta kun hiukan tutkin tuota juttua tänään niin löysin tuon Tieteen Kuvalehden ruotsalaisen ja tanskalaisen vastaavan jutun netistä.
Ja niissäkin todellakin puhutaan nopeudesta 100 000 kilometriä/sekunnissa ja huomautetaan erityisesti että se vastaa 1/3- osaa valon nopeudesta.:
http://www.illvid.dk/polopoly.jsp?d=147&a=490
http://www.illvid.dk/polopoly.jsp?d=144&a=285
mitta on 12 km, niin niitä ilmiöitä ei pystyisi mitenkään havainnoimaan ilman erittäin hyviä teknisiä apuvälineitä. Kamera, joka kuvaa sen, kun luoti läpäisee omenan, on vielä auttamattomasti liian hidas. Näin näppituntumalta.
Elikkä siis: Toiset objekteista kulkevat älytömän huimaa vauhtia ja samaan aikaan sama ilmiö saa aikaan hitaasti liikkuvia objekteja.
Kai sitä totuuden siementä löytyy????
Kaikista Tieteen Kuvalehden jutuista ei löydy edes totuuden siementä. Joskus on oikein pitänyt metsästää, mistä moinen väärinkäsitys on voinut syntyä. Ko. lehti ei ole tiedelehti.
ole vastausta juuri tähän asiaan juuri tällä hetkellä. Kerroin vain että olin löytänyt tuon jutun netissä.
Mutta syksyllä sain norjalaisilta kolleegoiltani paksun raportin Hessdalenista. Ehkä tuo mainittu luku löytyy sieltä, ehkä ei.
Mutta sen tiedän itse että lukemattomat havainnot ovat kertoneet hitaasti liikkuvista kohteista ja jopa paikallaan leijuvista kohteista.
Ja sen tiedän että esim. tutkaa on käytetty mittauksiin jo vuosikausia.
Ja lainaan kirjastani ' Ufot ja tähti-
tieteilijät ':
" Selostaja:"Kaikki tutkijat eivät ole yhtä epäluuloisia.Yksi tuli Italiasta asti Tröndelagen tunturiin.Mies on radioastronomi joka on todistanut että
Jupiterin pinnalla on vettä.Hän on asentanut erikoisantenneja ufoloukun lähelle.Hanketta rahoittavat siis Italia ja Östfoldenin korkeakoulu".
Italialainen radioastronomi Stelio Montebugnoli Bolognan yliopistosta:
"Ensin täällä oli vain Hessdalenin sininen koppi.Projektimme tavoite on selvittää mikä taajuusalue sähkömagneettisesta spektristä pystyisi antamaan meille eniten tietoa Hessdalenissa nähdyistä valoilmiöistä".
Hessdalenista on nykyisin julkaistu tuhansia sivuja raportteja. En tiedä mistä tuo Tieteen Kuvalehden luku on peräisin, mutta jos löydän sen niin kerron.
"Mies on radioastronomi joka on todistanut että
Jupiterin pinnalla on vettä."
Missä hittiläisessä sijaitsee jättiläismäisen kaasuplaneetan "pinta".
Hyvä esimerkki siitä, kuinka asiat saattavat vääristyä niin, että alkuperä katoaa pahimmillaan "unhon yöhön". Hemppa on saattanut parhaimmillaan löytää ensimäisenä J:n kaasukehästä hapen ja vedyn sidoksia.
Sitten kirjoitetaan jätkän väittäneen: "Jupiterin PINNALLA on vettä" Jokainen vähänkin asiaa tunteva lopettaa lukemisen siihen ja tuumaa: "Taas joku umpihörhö, joka esiintyy tiedemiehenä"
Kuka apukoululainen tuollaisia raportteja kirjoittelee???
Enpä ole Jupiterin asiantuntija, mutta olen kuunellut ja katsellut uudestaan mistä tuo tieto on peräisin.
Tieto on peräisin ohjelmasta ’ Outoja valoja ufolaaksossa’ ( Ut i naturen, Ufo- dalen ), Norjan NRK- televisioyhtiön ohjelmasta vuodelta 2000. Ohjelma on lähetetty Suomen TV1 : ssä 2.6.2001 suomenkielisellä tekstityksellä.
Tällaisessa tapauksessa täytyy tietysti ottaa huomioon että kun asialla on ensinnäkin norjalainen toimittaja ja sitten vielä suomalainen kääntäjä niin tiedot saattavat vääristyä matkan varrella.
Itse tarkistin että itse olen kuitenkin lainannut tuota suomenkielistä tekstitystä sanatarkasti.
Kiinnostuin sitten asiasta ja googlasin sanoilla ’ Jupiter Montebugnoli water ’ ja löysin useitakin linkkejä jotka liittyvät tuohon hakuun. Monet näistä linkeistä liittyvät komeetta Shoemaker- Levyn törmäykseen Jupiteriin ja niissä puhuaan siitä että törmäyksessä on havaittu vettä.
En ole tätä kirjoittaessa vielä syventynyt asiaan niin paljon että tietäisin tarkoitetaanko tässä nyt sitä että komeetta olisi tuonut mukaansa vettä tai että törmäyksessä olisi syntynyt vettä tai mitä tässä tarkoitetaan.
Kyllä tuo Stelio Montebugnoli on ihan oikea radioastronomi mutta saattaa hyvin olla ettei norjalainen toimittaja/ suomalainen kääntäjä ole osannut ihan tarkkaan kertoa mistä on kysymys.
Olisi hauskaa kuulla kommentteja asiasta jos olet alan asiantuntija.
Muutama linkki:
http://pubs.nrc-cnrc.gc.ca/cgi-bin/rp/rp2_abst_f?cjp_p00-105_79_ns_nf_cjp
http://www.lpi.usra.edu/meetings/impact2000/pdf/3002.pdf
http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6V6T-3VV3G78-1&_user=10&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_sort=d&view=c&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=1f5af059796b13a434ee079558b86ec4
100000 kilometrin sekuntinopeudella liikkuvaa kohdetta ei voi mikään Hessdahleniin asennettu laite havaita tai mitata. Ihmissilmä ei voi havaita moista. Ei millään. Jutussa on siis painovirhe alunperinkin tai sitten mittamiehinä on pseudotieteilijöitä ja huijareita. Miten olisi 100000 kilometriä tunnissa, jos siis kyseessä on painovirhe. Silloinkin kappale matkaisi laakson läpi reippaasti alle puolessa sekunnissa. Siitä ei ihminen näkisi kuin välähdyksen, mutta hidastuskameralla sen voisi nähdä jälkikäteen. Silti tämäkin nopeus on maalaisjärjellä aateltuna epäilyttävä.
että kun tuonne paikalle ilmestyy jokin uusi tiedemiesryhmä tekemään kokeitaan ja he sattuvat jostain syystä paljastamaan ja vielä todistamaan että kyse olikin vain jostain oudosta ilmakehän ja maaperän yhteisilmiöstä, niin taas ufoporukka jakautuu kahtia.
Toinen puoli sanoo että no saatana, olkoon sitten. Oli se hauskaa niin kauan kuin sitä kesti.
Ja toinen puoli sanoo että EI PIDÄ PAIKKAANSA! Hessdalenissa on ufojen tukikohta ihan varmasti, mutta sitä ei saa vain vielä paljastaa. Kontaktihenkilöt ovat näin kertoneet ja tutkijoiden todistus ja tutkimukset ovat osa yhtä suurta disinformaatiopakettia jolla pyritään estämään George Bushin paljastuminen krokoritiläksi!
Onko Hessdalenissa kuvattu infrapunakameralla näitä valoilmiöitä?
Entä onko paikalla havaittu yhtään lautasmallista tai muun mallista kiinteää ufoa?
infrapunakameralla ja myös spektrikameralla.
Mm.Ufo- Norgen omassa lehdessä on julkaistu viime vuoden puolella hieno spektrikuva Hessdalenista.
Ja H: gin ufopiirin edellisessä kokouksessa minulla oli tuo lehti mukanani ja sitä spektrikuvaa katsottiin.Ja muistaakseni tuo sama spektrikuva on kyllä netissäkin.
Hessdalenista on kirjoitettu niin paljon että on mahdotonta edes lyhyesti selostaa mitään Hessdalenista tällaisella keskustelupalstalla. Ehdotan että asiasta kiinnostuneet googlaavat sanalla Hessdalen. Siellä on ihan oma kotisivukin ja videokamera jonka kuvaa saa katsoa netissä.
Hessdalenin ilmiöt ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosien aikana.
Tutkijat ovat myös kertoneet tapauksista joissa tutka on havainnut kohteen jota ei nähty paljain silmin, ja toisaalta päinvastoin.
Ja sitten löytyy kyllä kaiken lisäksi havaitsijoita jotka ovat kertoneet teknisistä laitteista, eli ufoista.
Hessdalenin kotisivu on osoitteessa:
http://www.hessdalen.org/index_e.shtml