määräaikaisen työsopimuksen kesto?

Miten työsopimus tehdään?



Työsopimus on vapaamuotoinen sopimus. Se voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuksen oikeusvaikutukset ovat samat siitä riippumatta, missä muodossa sopimus on tehty. Yleensä työsopimus kuitenkin kannattaa tehdä kirjallisesti, koska mahdollisten jälkikäteisten erimielisyyksien selvittely on tällöin paljon helpompaa. Samasta syystä on tärkeää, että myöhemmät työsuhteen ehtojen muutokset sovitaan kirjallisesti.

Työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on voimassa rajoittamattoman ajan ja päättyy vain, jos toinen osapuoli irtisanoo tai purkaa sopimuksen. Irtisanottaessa on noudatettava irtisanomisaikaa, ja työnantajalla on oltava laillinen irtisanomisperuste. Purkaminen edellyttää, että purkamisen suorittavalla osapuolella on käytettävissään työsopimuslain mukainen purkamisperuste.

Määräaikainen työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa vain rajoitetun ajan. Sopimuksen kesto voidaan määritellä esimerkiksi siten, että työsuhde alkaa 1.6.2007 ja päättyy 31.8.2007. Määräaikaisena voidaan yleensä pitää myös sellaista sopimusta, jonka kestoaika käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta, vaikka kestoa ei sopimuksessa olisikaan määritelty. Työsopimus voidaan solmia esimerkiksi tietyn henkilön sijaisuuden ajaksi tai sopimuksen kesto voidaan sitoa johonkin projektiin.

Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen edellyttää perusteltua syytä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi sijaisuus, harjoittelu tai työn kausiluonteisuus. Selvintä on kirjata peruste näkyviin työsopimukseen.

Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista, jos työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan. Velvollisuus tiedottaa työehdoista perustuu EU:n ns. todentamisdirektiiviin. Selvitys on annettava työntekijälle ilman eri pyyntöä viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.

Työnantaja voi täyttää selvitysvelvollisuutensa joko antamalla työntekijälle asiakirjan, josta työsuhteessa noudatetut ehdot selviävät. Selvitys voidaan antaa myös viittaamalla työsuhteeseen sovellettavaan työehtosopimukseen tai lain säännökseen. Jos kaikki työsuhteeseen sovellettavat ehdot käyvät ilmi kirjallisesta työsopimuksesta, ei erillistä selvitystä tarvitse antaa.

Selvitys ei ole työsopimus. Jos työsopimuksen ja selvityksessä annettujen työehtojen välillä on ristiriitaa, noudatetaan työsopimusta. Suullisestikin sovitut työehdot siis ohittavat kirjallisen selvityksen.

Työsopimuslain esimerkkiluettelon mukaan työntekijälle on annettava selvitys ainakin seuraavista ehdoista:

- työnantajan ja työntekijän kotipaikka

- työnteon alkamispäivä

- määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste

- mahdollinen koeaika

- työntekopaikka

- työntekijän pääasialliset työtehtävät

- sovellettava työehtosopimus

- palkan määräytymisen perusteet ja palkanmaksukausi

- säännöllinen työaika

- vuosiloman määräytyminen

- irtisanomisaika

Esimerkkiluettelo on varsin käyttökelpoinen pohdittaessa mitä kaikkia ehtoja työsopimukseen kirjataan.

Kirjallisen työsopimuksen laatiminen on taitolaji. Jos asiat kirjataan vahingossa väärin työsopimukseen, tästä voi aiheutua melkoista harmia. Sillä osapuolella, joka jälkikäteen väittää että työsopimukseen on kirjattu asioita virheellisesti, on raskas näyttötaakka väitteestään. Onkin enemmän kuin suositeltavaa antaa työsopimus asiantuntevan tahon tarkastettavaksi ennen sen allekirjoitusta.

http://www.opuslex.fi/main.site?action=siteupdate/view&id=249