Hauhon Herkepaeus suku

Katso Bergholmin sukukirjasta tai Akianderin Paimenmuistosta.

Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelista 1640–1852 (ks. http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7459 ) löytyvät seuraavat tiedot:



Henkilötiedot

kl. 1749 Kristoffer Herkepaeus 7459. Kastettu Hauholla 21.2.1733. Vht: Hauhon varanimismies Anders Herkepaeus († 1769) ja Kristina Bengtsdotter Ekorre. Ylioppilas Turussa kl. 1749 [Herkepæus] Xphor. Andr. Tav _ 424. Respondentti 6.11.1756 pro exercitio (Beskrifning öfwer Hauho sokn uti Tawastland. 74 s.), pr. Pehr Kalm 6189. FK kl. 1760. Respondentti 21.6.1760 pro gradu (Bewis til möijeligheten af silkes-afwelens införande i Finland. 37 s.), pr. Pehr Adrian Gadd 6838. FM 25.8.1760. Todistus johonkin kollegioon pyrkimistä varten registratuurassa 9.1763 han straxt effter des ankomst til Academien år 1749 utwalt Natural Historien, Physiquen och Oeconomien til sine Hufwud Studier. — Salpietarikeittämöiden tarkastaja 1764, ero (1782). Asui Hauholla vuoteen 1786.



Pso: 1769 Helena Katarina Paulin († 1784).



Sisarenpoika: kihlakunnantuomari Henrik Johan Wasenius 10918 (yo 1795, † 1833).



/ Pojanpoika Otto Didrik Herkepaeus (* Lammilla 25.5.1808, † siellä 14.10.1818) oli Lammin haudattujen luettelon mukaan oli 10-vuotias studiosus. /



Viittauksia: HYK ms., Index s. 86b; HYK ms. AKA:9, Konsistorin registratuura 1761–1766 s. 292; HYKA TAA Ej, Uskollisuudenvalat Aadolf Fredrikille ([1752]); HYKA TAA Ha, Ylioppilaiden opintosuoritus- ja opiskelutodistukset 1731–1828 yhteistodistus (s.d.), yhteistodistus (11.3.1760, dess afsigt är, at med första engagera sig i höglofl: Kungliga BergsCollegio); Kanslianeuvos Georg Lutherin tiedonanto 8.4.2003. — V. Lagus, Studentmatrikel II (1892–95) s. 61 (C); J. R. Aspelin (utg.), Förteckning [1752]. HArk 13:1 (1894) s. 211 (närwarande.). — J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #797G, 815G (1755, suom.), 816G, 1063R, 1203G, 1901R, s. 584 #815, 584 #1901; T. Miettinen ja U. Koskinen, Rusthollista akanalatoon. Pälkäneen Kirvun Knaapila-Ekorren suku. SSV 47 (2006) s. 27.

Sydän-Hämeen Lehti: nro 71 - Sivu 11 – Digipaper
http://mooxe.com/lvs/read/digipaper.php?publicationID=374&pgnumb=11

”...Haikasta on louhittu aikanaan myös kalkkia. Ensimmäinen tutkimusraportin tieto tästä toiminnasta lienee vuodelta 1756, jolloin hauholainen ylioppilas Christopher Herkepaeus julkaisi opinnäytteenä pitäjänkuvauksen Hauhosta Turun akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla. Ohimennen voi todeta, että Herkepaeus puolusti neljä vuotta myöhemmin toista opinnäytettään, jonka hän oli laatinut professori Pehr Gaddin johdolla ja jossa annettin käytännöllisiä ohjeita amerikkalaisten mulperipuiden kasvattamisesta ja silkkiäistoukkien hoidosta silkinviljelyn käynnistämiseksi. Hauhon pitäjänkuvauksessa Herkepaeus kertoo Haikanvuoren kalkista, että se oli erinomaista muuraukseen ja että sitä myytiin tuolloin 1700-luvun puolimaissa tarvitseville. Hän mainitsi Haikan kalkkialueen tuolloisten omistajien kuulleen vanhemmiltaan, että Hämeen linnan rakentamiseen oli käytetty yksinomaan tätä kalkkia ja että Birger Jarl olisi aikanaan löytänyt tämän kalkkipaikan. Viimeksi mainittu tieto on kulkenut historioissa ja muissa tutkimuksessa. Sen todenperäisyyttä ei ole pyritty varmistamaan. Nykytietolla ja taidolla asiaan saataisiin ilmeisestikin suurempi varmuus, kun vertailtaisiin linnan vanhimpien muurilaastien koostumusta ja Haikan kalkkikiven rakennetta...”

Lisätietoja Herkepaeuksen tuotannosta löytyy ainakin Helsingin yliopistollisten kirjastojen HELKA-tietokannasta
Ks. http://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=herkepaeus&SL=None&Search_Code=NAME_&PID=FdbkRipkd8I01crGSn4-fpZuLCmH&SEQ=20080217121643&CNT=50&HIST=1


Tuon ensimmäisen lähteen mukaan Kristoffer Herkepaeus on siis ollut hengissä Hauholla ainakin vuonna 1786. Onkohan sitten muuttanut jonnekin? Lapsia on HISKIn mukaan 1769-1781 syntynyt ainakin seitsemän, joista nuorin on siis äidin kuollessa (2.7.1784) ollut vasta kolmevuotias. Olisiko mennyt uusiin naimisiin, muuttanut, vaihtanut jopa sukunimeä (talon mukaan)?

Varsinaista kuolinaikaa en löytänyt HISKIstä enkä SSHYn kirkonkirjoista. Eräät lähteet (esim. historiallinen sanomalehtikirjasto) ovat mielestäni vielä kokeilemisen arvoisia, mutta niihin en nyt päässyt huoltokatkoksen vuoksi.

PS. Ilmeisesti olet jo tutustunut Tampereen kaupunginarkistoissa säilytettävään Jalmari Finnen kokoelmaan ja siitä löytyvään Herkepaeus-selvitykseen ”HERKEPAEUS Andreas Christophori Herkepaeuksen (Hauhon kirkkoherra 1643 – 60) jälkeläisiä 1600- ja 1700-luvulla” Ks. http://wirmaila.pp.fi/willmar/arkisto/finne/finnesukututk.htm


Eipä muuta
[email protected]