Itse olen ennen raskautta nostanut ehkä n. 15 kg painoisia paketteja, jos saan niistä hyvän otteen. Viimeistään 20 kg:ssa pyydän apua, oli paketti minkä kokoinen tahansa. (Itse olen puolentoista metrin hukkapätkä, erityisen siro en ole kylläkään..)
Nyt pari viikkoa (vkot 17 5) on tuntunut, että raja kulkee n. 8 kg:ssa, vaikka paketti olisi sopivan kokoinenkin. Heti tuntuu mahassa, pahimmassa tapauksessa kramppaa monta tuntia, jopa puoli vuorokautta.
Neuvolatäti sanoi, että mihin on tottunut, sitä voisi tehdä raskaanakin. Ainakin tämä asia nyt tuntuu olevan toisin, ei onnaa.
Onko kellään muulla vastaavaa? Tiedättekö kuinka vaarallista nostelu on? Mitä teille on sanottu asiasta?
Tää on vähän hankalaakin töissä (ei jatkuvaa nostelua, onneksi, mutta välillä tarttis) ja muutenkin, kun ei itse aina muista varoa, ja sitten ei toisaalta joka asiassa viitsisi ruikuttaa apuakaan. Pakkohan se on, vaikkei viitsisikään.
En ole vielä kertonut raskaudesta "laajalle yleisölle" töissä, ja ei tätä vielä ulospäin näekään.
No, parin viikon päästä (rakenneultra) todennäköisesti kerron (kun kaikki hyvin), ja sittenhän voi heittäytyä hyvällä syyllä avuttomaksi.. :D
Vaikka ei tätä kaikki miehet taida sittenkään käsittää... Luulin, että pieni nainen, raskaana tai ei, herättäisi jotain auttamishaluja, mutta olin väärässä, huomasin. Aika pettymys, sinänsä.
Nyt pari viikkoa (vkot 17 5) on tuntunut, että raja kulkee n. 8 kg:ssa, vaikka paketti olisi sopivan kokoinenkin. Heti tuntuu mahassa, pahimmassa tapauksessa kramppaa monta tuntia, jopa puoli vuorokautta.
Neuvolatäti sanoi, että mihin on tottunut, sitä voisi tehdä raskaanakin. Ainakin tämä asia nyt tuntuu olevan toisin, ei onnaa.
Onko kellään muulla vastaavaa? Tiedättekö kuinka vaarallista nostelu on? Mitä teille on sanottu asiasta?
Tää on vähän hankalaakin töissä (ei jatkuvaa nostelua, onneksi, mutta välillä tarttis) ja muutenkin, kun ei itse aina muista varoa, ja sitten ei toisaalta joka asiassa viitsisi ruikuttaa apuakaan. Pakkohan se on, vaikkei viitsisikään.
En ole vielä kertonut raskaudesta "laajalle yleisölle" töissä, ja ei tätä vielä ulospäin näekään.
No, parin viikon päästä (rakenneultra) todennäköisesti kerron (kun kaikki hyvin), ja sittenhän voi heittäytyä hyvällä syyllä avuttomaksi.. :D
Vaikka ei tätä kaikki miehet taida sittenkään käsittää... Luulin, että pieni nainen, raskaana tai ei, herättäisi jotain auttamishaluja, mutta olin väärässä, huomasin. Aika pettymys, sinänsä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minulla on se käsitys, että sillä mitä olet ennen raskautta tehnyt on suuri merkitys, lihaskuntosi tasosta.
Elikkä itse kun olen kuntosalilla nostanut suuria painoja pystyin todella pitkälle jatkamaan kohtuullisten painojen nostelua. Jotkut ihmetellen katsoivat nosteluani sillä ne määrät olisivat sellaiselle joka aiemmin ei painoja ole nostellut olleet normaalistikin liikaa.
Mutta kuuntelin todella tarkkaan omaa kroppaani ja heti kun alkoi tuntua huonolta lopetin.
Nyt kun raskaus on ihan loppusuoralla en enää voi käydä salilla. (Käsi ja rintalihaksia
tietenkin voisi tehdä vieläkin)
Neuvolassa minulle sanottiin, että kuuntele omaa jaksamista ja niin teinkin.
Ensin jätin jalkaprässin koska se alkoi tuntumaan huonolta.
Eli oma kroppasi kertoo sinulle sen voitko nostaa vai et. Pulssi ei saisi nousta liaan korkealle.
Vaaranahan on istukan irtoaminen jos liikaa rehkii. Tuo kramppaaminen on kyllä taattu merkki, että et voi nostaa niin painavia laatikoita.
Onnea raskauteen ja kuuntele kehosi viestejä ja nostele rauhallisesti.
Maastavedossa muuten siirryin heti todella pieniin painohin sillä siinä tehdään juuri alaselän lihaksia ja painetta tulee juuri kriittiseen kohtaan.
Ymmärtäisin näin, että noiden pakettien nosto vastaa hiukan maastavetoa. Elikkä vaikka muilla lihasryhmillä töitä voisi tehdä saattaa juuri tuossa paine kohdistua vaarallisesti.
Elikkä itse yrittäisin kohdistaa rasituksen mahdollisimman paljon jalkalihaksille.
Jos nostaminen saa "otsasuonen" pullistumaan niin ehdottomasti en nostaisi.
Itse nostan sellaisia painoja, joita jaksan nostaa suht helposti käsi- tai jalkalihaksilla. Jos nosto käy selkään tai pitää kantaa pitkän matkaa, kieltäydyn. Raja kulkee varmaan siinä 15-20 kg. Sekin on joskus liikaa jos kannettava on hankalan mallinen. Kyllä meillä miehet auttaa ja asiakkaatkin kun huomaavat mahani :) Se helpottaa sitten kun se oikeesti kasvaa ja näkyy..
no teen ruumiillisesti raskasta työtä, nostot saattaa hyvinkin olla 40kg. Viikkoja on kasassa 22. Kaikki töissä tietää et odotan, silti äijät kattelee kädet taskussa vieressä kun mä nostelen tälläsiä painoja. Lihaskunto on hyvä juuri tämän raskaan työn takia ja nyt olen jo kuukauden verran purkanut laatikoita sen verran että saatan nostaa ne ilman kipua. Mihinkää ei le kyllä vielä sattunut ja jatkossa aion heittäytyä avuttomaksi, en aio enää nostella ja sanon sen pomollekin kyllä. Saa miettiä jonkun muun niihin hommiin. Tosin meillä muutenki vajausta henkilökunnassa, joten saattaa olla hankalaa. Siinäpähän ihmetttelevät miks mulla kestää ja teen hitaasti, mut eka purkaa laatikko ja siirtää se ja sit taas koota se:) Mut taakat vaihtelee 15-30 kg:n välillä edelleen. Ton 15 nostan helposti, ei tunnu pahalta eikä tarvi ponnistella sen kanssa, joten se kai on kuitenki ihan turvallista =)
Omien tuntemusten mukaan kannattaa toimia. Jos tuntuu pahalta, niin älä tee sitä enää. Varsinkin kun maha kasvaa, niin painoa ei saa enää tarpeeksi lähelle kroppaa ja se on erittäin epäergonimista.
Varmaan se neuvolantätikin tarkoitti, että sitä mihin on tottunut voi tehdä raskaanakin, JOS se tuntuu olevan ok. Älä ota turhia riskejä turhaan.
Itse nostelen tasan sen verran kuin tuntuu, että suosiolla pystyy. Omien kokemusten mukaan kyllä ne miehet ei anna nostaa enää yhtään mitään, kun huomaavat raskauden. Ärsyttävää sekin, kun omasta mielestäni pystyisin. Kai meillä on sitten täälläpäin erilaisia miehiä.
Nyt menossa rv 27 ja alkaa olla toi 20 kg ihan maksimi, etenkin jos joudun pinoamaan vyötäröäni korkeammalle. Pääasiassa nostelen 1-5kg tavaroita ja sitten väliin noita raskaampiakin. Kokemusta hommasta on pari vuotta.
Osan kuormasta joudun purkaa, jotta jaksan pienemmissä osissa pinota. Jos yritän nostaa reisillä, niin mahaan ottaa enemmän, kuin pelkällä selällä kiskoen. Jatkuva kyykistely nopeasti kasvavan mahan kanssa tekee myös kramppeja ilman kuormaakin.
Terkkari sanoi, että jos olen työhön tottunut, niin ei pitäisi olla ongemia. Olen pikkuhiljaa tullut toisiin aatoksiin....
Tukivyötä olen käyttänyt kohta jo kuukauden. Se auttaa ainakin siihen, ettei seisominen heti ala särkemään alamasussa. Yöaikaankin on jo hetkittäin kipuja, joten ehkä joudun hakeutumaan saikulle oman ja lapsen terveyden vuoksi. Muita töitä kun ei työnantajalla ole tarjolla!