meillä on pienpystykorva, ikää 6 kk. jo ihan pienestä asti koiramme on haukkunut lenkillä ohikulkeville ihmisille ja etenkin koirille. olemme kieltäneet, yrittäneet olla huomioimatta haukkumista ja vaihtaneet kulkusuuntaa. mikään ei tunnu auttavan. nyt mietinkin, että miten on; jos komennan ja kiellän koiraani haukkumasta ohikulkijoille lenkillä, niin seuraako siitä, että koirani kokee ko. tilanteen entistä uhkaavampana, kun kerran omistajakin "rähisee" (näin olen kuullut jonkun tilannetta analysoineen). vai onko ohikulkijoiden haukkumisessa sittenkin kyse siitä, että koirani nuoresta iästään huolimatta kokee olevansa tilanteen "pomo", jonka on puolustettava haukkumisellaan omistajaansa, ja haukkusen kieltäminen on oikein, koska samalla osoitan koiralleni olevani itse se "pomo"?(näinkin olen kuullut jonkun väittäneen). hoh-hoijaa... toivottavasti tästä sepustuksestani saa jotain tolkkua... kyseessä ei ole ensimmäinen koirani, mutta moiseen ohikulkijoille näin sitkeästi kielloista huolimatta räkyttävään yksilöön en ole ennen törmännyt. tiedän mitä on lauman johtajuus, ja kuinka sitä vahvistetaan päivittäisissä toimissa. ko. koira on kahdesta koirastamme nuorempi, jota todella kohdellaan rakastettuna, mutta lauman nuorimpana jäsenenä.
haukkuvainen
lenkkikaveri
2269
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielestäni olette tehneet ihan oikein, eli olleet huomioimatta ja vaihtaneet suuntaa. Koiran iästäkin voisi päätellä että se alkaa testailla ja olisikin hyvä että johtajuusasiat on kunnossa :) Kokemusta ei ole pystykorvista mutta olettaisin sen oleva haukkuherkkä rotu?
"jos komennan ja kiellän koiraani haukkumasta ohikulkijoille lenkillä, niin seuraako siitä, että koirani kokee ko. tilanteen entistä uhkaavampana, kun kerran omistajakin "rähisee" (näin olen kuullut jonkun tilannetta analysoineen)"
Tätä mieltä olen itse. Monesti näen ihmisiä lenkkireissuilla, joiden koirat kovasti rähisee ja omistaja siihen päälle huutaa kieltosanoja. Epävarma koira ei tee muuta kuin yltyy enemmän rähisemään.
"vai onko ohikulkijoiden haukkumisessa sittenkin kyse siitä, että koirani nuoresta iästään huolimatta kokee olevansa tilanteen "pomo", jonka on puolustettava haukkumisellaan omistajaansa, ja haukkusen kieltäminen on oikein, koska samalla osoitan koiralleni olevani itse se "pomo"?(näinkin olen kuullut jonkun väittäneen)."
Tässä olen osittain samaa mieltä. Koira puolustaa teitä haukkumalla, kun ei ole varma pystyttekö te tilannetta hoitamaan siten ettei koiran tarvitse olla huolissaan.
Kieltäminen toimii mielestäni vasta siinä vaiheessa kun koira teitä kuuntelee, eli luottaa johtajankykyihinne näissä tilanteissa :)
Omat koirani ei yleensä vastaantulijoille hauku, joskus tosin saattavat yltyä jos vastaantulijat haukkuu. Meillä oli lieviä johtajuusongelmia toisen kanssa nuorempana, olin varmasti tosi epäluotettava laumanjohtaja koirani mielestä..
Näissä tilanteissa, ja yleensäkin sellaisissa joissa on kova "häslinki" päällä, en ole omien koirien kohdalla kokenut toimivaksi tapaa huutaa ja kieltää toistuvasti, koska tiedän ettei ne kuuntele tippakaan :D Ja myös senkin takia, että näin oma epävarmuuteni tulisi esille lenkkitilanteissa. Koiran huomion saadakseni juuri vaihdan suuntaa, tai jos ei ole mahdollista sitä tehdä, vedän koiran sivuun ja nipistän korvasta tms. jotta varmasti huomion saan ja koira minuun katsoo, pidän koiran paikallaan niin kauan kun vastaantulija mennyt, sitten hurjasti kehuja ja matka jatkuu:)
ota kolinapurkki mukaan lenkille ja tarkkaile koiraasi vastaantulotilanteessa.Purkkia pitäis kolisuttaa kovasi ja rohkeasti koiran pään vieressä silloin kun se näyttää alkavan haukkua vastaantulijalle.Sen pitäisi siis alkaa yhdistää haukkuaikomus/pelottava ääni.Kun koira sitten oppii(toivottavasti)kulkeen ohituksessa hiljaa se pitää palkita namilla.
Mun mielestä tuo suunnanvaihto ei ole lainkaan toimiva tapa opettaa uutta käytösmallia.