vaimo tarvitsee tukea? Missä on perhe, jota yhdessä rakennettiin? Missä on haaveet joita ydessä teimme?
Missä on isä, kun lapset ovat pieniä
missä on mies, kun
8585
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos haaveita "tehdään" yhdessä isän/miehen kanssa, hän varmasti on naisensa vierellä.
Jos taas kyse on äidin/naisen omassa päässään kehittelemistä haaveista, miestä ei voisi vähempää kiinnostaa. Tässä tapauksessa mies usein ottaa jalat alle.
Nainen yllättävän usein jää lapsellisiin naistenlehtiunelmiinsa.
minun ex-mieheni asian ilmaisi.. haluaa elää perhe-elämää ja muuta elämää.. hänellä jäi tosin muu elämä päälle.. kaikki miehet ei vaan ole niin vahvoja, että jaksaisivat vastuunsa kantaa.
uuden perheen kanssa, jota se rakentaa, kunnes tulee uusi perhe jota rakentaa.
Juu, mies toteuttaa niitä muualla, ei sun kanssa yhdessä, vaikka on samat haaveet.
aina silloin kun itse tarvitsee jotain.
Juuri niin lähellä kuin se ainoa järkevä aikuinen eli sinä pystyt hänet ottamaan sen jälkeen kun eron kivusta on selvitty.
Särkyneet unelmat sattuvat. Vaikka ne ovat jotain menetettyä, jota vielä ei oltu todeksi elettykään. Miten niin kipeästi voi siis sattua sen menettäminen, mitä ei koskaan ollutkaan? Se on surtava pois, se on uskottava menetetyksi, sen itku on itkettävä, jotta paino rinnan päältä vihdoin putoaa. Ikävää millaisia vastauksia olet saanut. Se mies ei vain ollut sitä mitä antoi ymmärtää tai mitä halusit ymmärtää. Tietenkin halusit. Minkä varaan sitä muuten voi ikinä rakentaa, paitsi luottamuksen toiseen.
Sure se pois, itke ja käy läpi yhteiset muistonne. Sulje ne sitten laatikkoon ja pois silmistä. Mitä sinä hänellä olisit tehnytkään, ei hän ollut sinun arvoisesi. Parempi elämä odottaa vielä sinua, älä anna kenenkään kohdella sinua väärin.
Jotain hyvää jäikin. Lapsi/lapset. Sinä olet heidän perheensä ja he sinun. Se on kaunista ja ainutkertaista. Jotain mitä hän joka lähtee ei koskaan saa kokea heidän kanssaan. Ei samalla tavoin. Mutta sinä voit tehdä teidän elämästänne kaunista ja välittävää. Nauttia siitä miten ainutlaatuista on lapsen tapa elää elämää. Nauttia siitä, että sitä sinä et menetä.
Kaikki on vielä mahdollista, sinun on vain surtava pois surusi ensin. Voimia sinulle!
Meidän ex isä teki sellainen tempun,että sitä on vaikea antaa anteeksi.Taustoja:yhteishuoltajuus,mutta ei ole juurikaan osallistunut mihinkää eli ei tapaa lapsiaan,ei maksa heistä mitään,mutta pakotti tähän "yhteishuoltajuuteen"
Toinen lapseni sairastui eron jälkeen "henkisesti",kaipasi isän tukea tuolloin,samaten ehkä minäkin,olin niin yksin asian kanssa.
No mitä teki isukki,soitti kaikille tutuille,sukulaisille ja mm.lapsen kouluun,että minun takiani lapsemme on sairastunut,olen niin huono äiti..
Eli tämä "puukotus" oli ainoa,mitä hän teki.Lapsi on mm.joutunut tämän teon jälkeen kärsimään kyseisessä koulussa.Onneksi tänä vuonna opinahjo muuttui.
Hän käy jatkuvasti avoterapiassa.
eipä tee mieli enää toistamiseen kyseiseltä henkilöltä,jota mieheksi ja isäksi kutsutaan pyytää apua.Haluan unohtaa koko ihmisen ja aika ajoin olen jopa pystynyt siihen.
Kyllä oli kova paikka.
ilman mitään tukea sen toisen vanhemman puolelta. Valitettavasti hän ei siihen kykene.
Toivottavasti elämänne jo alkaa selkiytymään ja muodostumaan teidän perheenne näköiseksi. Ihan ilman selkäänpuukottajia.
Koita koskaan olla laskematta mitään tuollaisen isän varaan. Tulet muutoin pettymään kerta toisensa jälkeen ja katkeroitumaan. Sinulta vaaditaan paljon vahvuutta, mutta sinä voit tehdä teidän perheestänne onnellisen ja hyvän. Ihan itse. Huomattavasti helpommin kuin tuollaisen exän kanssa.
Lasta auttaa aika ja sinun rakkautesi. Kunhan erosta on muutama vuosi (3-6 v.) kulunut, tilanne varmasti paranee ja lapsen erokipuilu laantuu.
On kaikkein tärkeintä, että lapsella on rakastava ja tasapainoinen äiti. Kyllä silloin myös lapsi löytää tasapainon ja turvallisuuden ajan kanssa, vaikka ero olisikin vaikuttanut negatiivisesti häneen. Tsemppiä sinulle!