Viime kesänä mokasin aika pahasti kun menin haukkumaan paria ikäistäni nuorta.. Ja tämän seurauksena on tapahtunut kaikenlaista. Ei mitään vakavaa, mutta esim. nimittelyä jne.. Ja aina kun menen johonkin niin nää jotkut kattoo silleen "tossa se nyt menee.." ellei huutele jotain. Yritin vähän aikaa sitten korjata tilanteen juttelemalla ircissä toiselle näistä henkilöistä joita olin haukkunut, ja hän oli vähän silleen wtf? ja käytti hymiöitäkin ja ei haukkunutkaan minua.. Mutta sitten hän kutsui tämän toisen henkilön jota olin haukkunut, keskusteluun, ja tämän jälkeen tämä joka oltiin kutsuttu keskusteluun rupesi haukkumaan minua ja ensimmäinenkin yhtyi siihen. Vastasin vain hymynaamoilla tms..
Nyt mietityttää pahensinko tilannetta vai mitä..
Jotenkin tuntuu että minulla on nyt idiootin maine täällä.. Siis että kaikki pitävät minua aivan pellenä. Nämä joita menin haukkumaan ovat varmasti kertoneet pilkallisesti eteenpäin mitä olin tehnyt.. Ja tarinoita on muunneltu jne.
Ja minulla ja eräillä muilla henkilöillä oli vielä vähän aikaa sitten porukka joka piti aina hauskaa jne ja joiden kanssa oltiin aina eri bileissä jne.. Ja nyt jotenkin porukka on hajaantunut. Nyt tuntuu siltä etten kuuluisi oikein mihinkään porukkaan täällä ja minusta puhutaan vain paskaa ja minua pidetään aivan pellenä.
Miten saan edes tämän porukan takaisin..? Inhottavaa miten asiat muuttuvat.. Ja jos voisin pyyhkiä yhden päivän elämästäni pyyhkisin varmasti sen kun menin haukkumaan näitä ihmisiä.. Silloin minulla tuntui olevan hyvä syy. Olen vain äkkipikainen luonne..
Ärsyttävää... ;( Miten saan asiat ennalleen?
Jotenkin aina kun palaan esim. lomalta takaisin tänne, niin rupeaa ahdistamaan jne.. Niiden joidenkin ihmisten takia.
Mitä teen?? Inhottavaa..
Olen poika.
Nyt mietityttää pahensinko tilannetta vai mitä..
Jotenkin tuntuu että minulla on nyt idiootin maine täällä.. Siis että kaikki pitävät minua aivan pellenä. Nämä joita menin haukkumaan ovat varmasti kertoneet pilkallisesti eteenpäin mitä olin tehnyt.. Ja tarinoita on muunneltu jne.
Ja minulla ja eräillä muilla henkilöillä oli vielä vähän aikaa sitten porukka joka piti aina hauskaa jne ja joiden kanssa oltiin aina eri bileissä jne.. Ja nyt jotenkin porukka on hajaantunut. Nyt tuntuu siltä etten kuuluisi oikein mihinkään porukkaan täällä ja minusta puhutaan vain paskaa ja minua pidetään aivan pellenä.
Miten saan edes tämän porukan takaisin..? Inhottavaa miten asiat muuttuvat.. Ja jos voisin pyyhkiä yhden päivän elämästäni pyyhkisin varmasti sen kun menin haukkumaan näitä ihmisiä.. Silloin minulla tuntui olevan hyvä syy. Olen vain äkkipikainen luonne..
Ärsyttävää... ;( Miten saan asiat ennalleen?
Jotenkin aina kun palaan esim. lomalta takaisin tänne, niin rupeaa ahdistamaan jne.. Niiden joidenkin ihmisten takia.
Mitä teen?? Inhottavaa..
Olen poika.
Vastaukset 2
Vanhimmat
haluaisin kertoa, että oikeastihan sillä, mitä muut teistä ajattelevat, ei ole merkitystä. Kaikkia ei tarvitse miellyttää, ja on normaalia että kaikkien ihmisten kanssa ei vaan synkkaa. Minä elin omaa nuoruuttani niin, että halusin kaikkien pitävän minusta. Pyrin seuraan kuin seuraan ja kun huomasin, etten sulautunut sinne, yritin väkisin. Yritin muuttaa itseäni ja mielipiteitäni, olla kaikkien kanssa samaa mieltä joka asiasta. Ja kaikkihan sen ymmärtää että sehän on silkka mahdottomuus. Olen joskus miettinyt, että jos saisin palata sinne reilun 15 vuoden taakse, tekisin monen asian toisin. Siis näillä tiedoilla ja opetuksilla mitä minulle on elämän varrella kertynyt. MInulla on 10 vuotta nuorempia ystäviä, jotka painivat samojen ongelmien kanssa kuin itse parikymppisenä. Olisi ihanaa, jos voisi pelastaa ystävät kaikelta kärsimykseltä. Mutta monet asiat on koettava ja nähtävä itse, jotta niistä voi oppia. Minä antaisin sinulle tällaisen neuvon: elä elämääsi OIKEIDEN ystäviesi kanssa, viis veisaa siitä, mitä nämä kaksi kaverusta puuhavat. OIKEAT ystäväsi tietävät, mikä on totta ja mikä ei. Tehtyjä asioita ei saa tekemättömäksi. Joskus huomaa, että pienkin asia voi paljastaa ihmisistä pelottavia piirteitä. Opettele erottelemaan "jyvät akanoista". Ystävät eivät puhu pahaa sinusta selän takana, ne eivät haistattele eivätkä tee pilaa kustannuksellasi. Menneitä ei voi muuttaa, tulevaa kyllä. Vietä toisinaan pieniä hetkiä miettien sitä, mitä sinä OIKEASTI haluat. Millaisia ystäviä, millaista elämää. Mikä tekee sinut onnelliseksi. Tässä maailmassa on paljon asioita ja ihmisiä, osa niistä tekee sinut onnelliseksi osa saa sinut surulliseksi. Kun pahoitat mielesi, mieti mitä haluat, haluatko olla onneton. Haluatko elämääsi ihmisiä/asioita, jotka saavat sinut tuntemaan olosi ikäväksi. Sinä olet oman elämäsi herra. Voit itse valita sen, mihin suuntaan elämäsi menee. Muista että olet ainutlaatuinen ihminen ja jos joku ei sinua arvosta, hän menettää jotain, et sinä. Tavallaan tämä elämä on kuin palapeli. Voit koota siitä juuri sellaisen kuin haluat. Kun löydät itsesi, löydät myös sellaisia asioita ympärillesi, joita juuri SINÄ tarvitset. Älä kuitenkaan pidä kiirettä sen itsesi "etsimisen" kanssa. Se tulee elämän myötä etsimättäkin. Ikävätkin asiat kasvattavat. Ja minä uskon, että sinun ympärilläsi on ihan varmasti ihmisiä jotka oikeasti välittävät sinusta ja haluavat olla ystäviäsi, älä kohdenna energiaasi väärään suuntaan. Pask*n jauhajille kannattaa vain kääntää selkänsä, eivät ne sitä kauaa jaksa. Toivon todellista onnea elämääsi ja nuoruuteesi. :)
T. Nainen vm 76.
Itse antaisin sellaisen vinkin, että kannattaa pyytää anteeksi (jollet sitä ole jo tehnyt) ja yrittää ainakin selittää, miksi haukuit noita tyyppejä. Keskustelu asioista helpottaa usein monia tilanteita, olen huomannut. Tosin se, että lumipallo on laitettu vierimään viime kesänä, saattaa olla aika vaikeaa näinkin pitkän ajan jälkeen koirraa ommella haavoja enää umpeen... muttayrittänyttä ei laiteta, vai miten se meni.
Tällaisia ihme tyttökuvioita olen kyllä itse ollut myös sotkemassa, mutta olen jotenkin ajatellut aina, että pojat ovat suoraviivaisempia eivätkä harrasta selän takana puhumista ym vastaavaa O_o (Olen siis elänyt tynnyrissä.)
En ihan ymmärtänyt, onko siis tyyliin koko koulusi/ luokkasi sinua vastaan vai vain muutama ihminen? Jos kyse on pienestä porukasta, niin suosittelisin etsimään parempaa seuraa, kuten tuo toinen nimimerkkikin kehotti. (Siis siinä tilanteessa, jos keskustelukaan ei auta enää.) Jos taas kyse on isommasta ihmisverkostosta, niin en valitettavasti osa auttaa.
Sitten tuosta kveripiirin hajoamisesta. En saanut aivan varmaa tuntumaa siitä, liittyykö tuo nyt tähän kuvattuun riitaan. Sekin nimittäin on tavallista nuoruudessa. Itselläni kävi ysiluokalla niin, että vanha kaveriporukkani hajosi, ja lukion myötä myös omat kaverikuvioni ovat muuttuneet vielä kertaalleen. En oikein osaa selittää, mistä se johtuu, mutta siihen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin riidat. Ihan elämäkin voi riepottaa eri suuntiin: erilaiset mielenkiinnonkohteet, eri usko(nto), seurustelukumppanit, uudet kaverit eri porukoista jne.
Toivottavasti tämä nyt ei vain pahentanut mieltäsi lisää, mutta "suoraan sanottuna suurin piirtein, sellaista elämä on" vai miten se meni.
-Jenni