Kiltit tytöt, MUUTTUKAA!

En todellakaan aio muuttua. En aio mennä baariin vaan jatkan perjantai-illan viettämistä kotona kirjan kanssa. Pukeudun epämuodikkaisiin, mutta mukaviin vaatteisiin. Käyn ulkona ja syön hyvää ruokaa. Vetäydyn omiin oloihini tai olen korkeintaan poikaystäväni kanssa. Nautin siitä.
Ei elämä siitä oikeastaan muutu vaikka itse muuttuisikin. Elämä on suurimmaksi osaksi arkea, jossa sama toistuu. Jokaisen ihmisen elämässä on erilaisia hetkiä ja ne tekevät siitä elämisen arvoista.
Mietitkö, että oikeasti tahdot olla sellainen, joksi olet muuttunut? Jos näin on, niin hyvä, mutta toivottavasti et kuitenkaan muutu väkisin joksikin, mitä et tahdo olla. Tässäkin iässä, vieläkin, on helppo ajautua olemaan jotain, mitä muutkin ovat. On vaikea kulkea omia polkuja, edes löytää ne.
Mitä on kiltteys? Sekin on erilaista riippuen kontekstista. Sen määrä vaihtelee. Voi olla kiltti vaikka pukeutuisi kuin punkkari ja auttaisi silti mummon kadun yli tai se voi myös olla sitä, että antaa oman itsensä kadota toisten ihmisten painostuksesta. Sitten voit huonosti etkä välttämättä ole kiltti edes omalle itsellesi.
Noh. Hyviä jatkoja Sinulle. Toivottavasti voit hyvin.

Mutta mä muutuin liian aikaisin, luulisin. Kasin keväällä rupes keitot maittaan, mutta join todella harvoin.
Kesän lopulla kaikki muuttui, sain varsinaisen hakijan, ja paikan missä juoda. Nyt on kiltin tytön maine mennyt koulussa. Suurin osa vkl kuluu juodessa, muutaman uuden kaverin kanssa. Pidän yhteyttä myös "vanhoihin kavereihin", mutta suhteemme on muuttunut ihan toiseksi.

Nyt en enää tiedä, miten voisin muuttua taas kiltiksi tytöksi..

Olen huomannut, (olen nyt siis ysillä, että muuttumiseni tapahtui noin vuosi sitten..) että
opettajat kohtelevat minua ihan erilailla nyt, kuin vuosi sitten..

Ja luottamus vanhempiin on mennyt. :/


Jos haluatte oikeasti muuttua, niin muuttukaa myöhemmin, ei vielä yläasteella, vasta toisen asteen koulutuksen aikana!!

tosi jännää

Ei se kiltin tytön rooli ole mikään pyhä velvoite jos itse ei sitä tunne omakseen mutta ei pidä lähteä hakemaan sellaista elämää mitä kadehtii ja ihailee kun toisaalta jokaiseen elämäntyyliin kuuluvat omat varjopuolensakin.

Se, että tarvitsee itsetuntoa kohottaakseen iskuyrityksiä miehiltä, on hieman erikoista. Baareista haetut kehut ulkonäölle ovat varsinkin enemmänkin viittaus siihen suuntaan että kelpaisit yhden yön suhteeseen mutta siinä se. Voit olla myös varma että tuohonkin "ihanuuteen" ehdit kyllästyä moneen kertaan kun pääset noiden aina-niin-mukavien känniläisten lähestymisten torjunnassa kolminumeroisiin lukuihin.

Kauniisti pukeutuminen ei ole paha asia eikä baareissa käyminenkään sinänsä mutta kannattaa muistaa että ei anna itsensä addiktoitua alkoholiin ja pitää otteen kunnossa työ/opiskeluelämään.

Itsekin olin aina kiltti tyttö, pyörin aina niiden syrjittyjen ja ns. nolompien luokkalaisten kanssa, toisinaan kyllä niiden suosittujenkin kanssa mutta ne vaikutti aina turhan pinnallisilta.
Jostain syystä peruskoulun loppuessa aloin liikkua ns. paremmissa piireissä ryypäten yms..
Niistä porukoista olikin vain yksi niitä aitoja rehellisiä ihmisiä joiden kanssa olen vieläkin tekemisis.
Kaduttaa että luovuin kiltin tytön roolista koska nyt on muutaman vuoden jälkeen elämässä keskivaikeat masennukset, alkoholismi, huumeet, väkivalta yms...
Olisin voinut pysyä TERVEHENKISIMMISSÄ piireissä niin olis EHKÄ asiat toisin.
Ympäristö muokkaa ja siinä täytyy ITSE tarpeeksi nuorena miettiä MIKÄ KANNATTAA ja MIKÄ EI.

Ei tehdä nuoret vääriä päätöksiä ja ajatellaan omalla järjellä eikä mennä muiden mukaan.

Siis muutuit kräkkihuoraks???

olen 19 kanssa . . ja tuon rellestämisen eli miesten ja alkoholin hyvät pilet havainnu jo joskus yläasteelle mennessä . . . . xD noo jotkut kypsyy hitaammin !!!!! xD

Miks muka meidän pitäisi muuttua miellyttämään muita ihmisiä kun voi oll kiltti tyttö jos haluaa??siksi on olemassa kilttejä poikia :D