Miten päätitte "tehdä lapsen"? Siihen ei kai koskaan ole täysin valmis ja onhan siihen vauvan tuloon 9 kk aikaa valmistautua sitten... mutta hirvittikö teitä se "lapsen teon aloitus"? Siis ne ekat yritykset?
Mieheni ja minä päätimme että olisi aika tehdä lapsia mutta kauhistus: kun on 10 v. käyttänyt ehkäisyä niin hirvittää nyt jättää se pois ja oikeasti tehdä sitä vauvaa. Taloudellinen tilanne ja työtilanne olisivat nyt hyvät lapsentekoa varten mutta jostain syystä alkaa aivot jarruttelemaan. Mitä ihmettä tämä nyt on? Kun tulee se rakastelutilanne, ei vaan pysty, lähtee halut samantien. Enkö vain ole valmis tekemään sitä vauvaa... Olisipa tullut vahinko niin ei olisi tarvinnut tekemällä ryhtyä tekemään. Samalla pelkää että jos sitä vauvaa ei kuulukaan ja saa alkaa ihan urakalla yrittämään.
Kertokaa kokemuksianne! Olenkohan ihan lahopää... vai onko muitakin ;) ?
Mieheni ja minä päätimme että olisi aika tehdä lapsia mutta kauhistus: kun on 10 v. käyttänyt ehkäisyä niin hirvittää nyt jättää se pois ja oikeasti tehdä sitä vauvaa. Taloudellinen tilanne ja työtilanne olisivat nyt hyvät lapsentekoa varten mutta jostain syystä alkaa aivot jarruttelemaan. Mitä ihmettä tämä nyt on? Kun tulee se rakastelutilanne, ei vaan pysty, lähtee halut samantien. Enkö vain ole valmis tekemään sitä vauvaa... Olisipa tullut vahinko niin ei olisi tarvinnut tekemällä ryhtyä tekemään. Samalla pelkää että jos sitä vauvaa ei kuulukaan ja saa alkaa ihan urakalla yrittämään.
Kertokaa kokemuksianne! Olenkohan ihan lahopää... vai onko muitakin ;) ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Moi!
Ehkä teillä on liikaa mielessä se, et "nyt tehdään vauvaa" ja et homman on onnistuttava. Vähemmästäkin tulee suorituspaineita ja stressiä=)! Itselläni aikanaan pikkusen mahanpohjasta kouraisi ajatus, että yritettäisiin lasta. Olin vuosia syönyt pillereitä ja mies sitten ehdotti että jättäisin ne pois. Itse olin ennen sitä jossain vaiheessa haaveillut ääneen vauvasta. Ei siinä mitään, keskusteltiin asiasta ja jätin pillerit pois ja vasta kolmas raskaus meni loppuun asti. Aikaa meni vajaa pari vuotta. Mielestäni kannattaa jatkaa petipuuhia samalla ajatuksella kuin ennenkin ja tärppää sitten kun on sen aika. Monesti saattaa tärpätä kun sitä vähiten odottaa:)!
Oltiin jo jonkin aikaa puhuttu miehen kanssa, että voisi hankkia lapsia. Vähän aikaa sitten alettiin oikein toden teolla yrittää. :) Ei se sinänsä pelota, enemmän pelottaa se, etten tulekaan raskaaksi. Kun on sairauksia, jotka vaikuttaa siihen raskaaksi tuloon. Mutta silti yritetään. :)Meillä ei taloudellinen tilanne ole mikään mahtava, mutta suhde on niin hyvä ja muutenkin kaikki asiat kunnossa, että lapsi olisi erittäin tervetullut. Tässä nyt jännitetään, että alkaako ne menkat viikon päästä vaiko eikö. Toivoisin kovasti, että ei alkaisi.