Kunnat valittavat rahapulaa... mutta sitten, saatkin kuulla että, sosiaalitoimelta on niin ja niin paljon käyttämättömiä varoja, joita olisi pitänyt vuoden aikana käyttää. Seuraavana vuonna taas saavat valtiolta tukirahaa lisää ja sosiaalitoimi säästävät taas... kierre jatkuu..." varoja? Kun näillä ylijäämillä juuri sosiaalitoimi olisi voinnut auttaa perheiden köyhyys tilannetta ja usein nämä ns. köyhyys tilanteet ovat väliaikaisia! Niin, sen sijaan että sosiaalitoimi olisi auttanut perheitä, niin sosiaalitoimi ottaa kuitenkin asian ratkaisuksi huostaanoton, joka ei auta perheen köyhyys tilannetta vaan pahentaa ja sitten se että se ei auta lasten elämää lainkaan vaan, pahentaa! Nyt saa lukea kuinka suuri määrä ihmisiä on ylivelkaantuneita.... Ja kunnat köyhtyvät.... Verot nousevat....ym. Sosiaalitoimenhan piti ennalta ehkäistä velkaantumista ja auttaa asiakkaita toipumaan omasta köyhyydestä, tukemaan lasten harrastuksissa... ym. Mutta näin ei tapahdu vaan toimivat aivan päin vastoin kuin heidän pitäisi ja sen mitä nimenomaan laki vaatii sosiaalitoimen tehtävän... Sosiaalitoimi ei ole enään se paikka jossa ihmiset voisivat pahimpaan hätään hakea apua... Vaan se on paikka jossa pahennetaan lisää ihmisten hätää...ja mielenterveyttä! Eli menet sosiaalitoimeen sisään terveenä, varattomana ja lastesi kanssa,..ja sitten tulet ulos sairaana ja entistä köyhempänä ja ilman lapsia!
Tämän päivän totuus.....
kipinä.......
451734
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Eiköhän olisi aika vähentää tukitoimia, ihmisen
oma pärjääminen ja valintojen teko vaikeutuu
kun eletään toivossa et jostain luukulta voi
saada apua, ja sitten ei oikein saakkaan. Siinä
odotellessa on hukattu paljon energiaa ja passivoitu ihminen .
sattus tuleenkin sinunkin kohdalle joskus... Joten älä hauku ihmisiä! Niin, et sitä varmaan tänne tule kertomaan sitten... Kun nimen omaan sossun takia täällä monet tuhannet jo kärsivät.... Et taida olla ihan ajan tasalla.....
sivistynyttä ja hyvinvointiyhteiskuntaa niin sen edellytyksenä on
että kansalainen saa esimerkiksi
terveydenhuoltoa, koulutusta, opastusta ja ohjausta elämässään (työvoimatoimistot), sivistystä verovaroilla (kirjastot, oopperat, teatterit), puhdasta vettä ja ilmaa, jne
sekä tarvittaessa,
vielä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti,
erilaisia sosiaalihuollon, vammaishuollon, vanhuuden, sairauden ajan palveluita (toimeentulotuki, sotilasavustus, äityispäiväraha, vanhempainraha, kotipalvelu, kotisairaanhoito, kuntoutus, jne).
Ihminen passivoituu ja taantuu,
kun on voimassaoleva lainsäädäntö,
jota ei sitten esimerkiksi kuntatasolla noudateta (=rikotaan lakia).
Mistä tuesta sinä olisit valmis luopumaan ensimmäisenä?
Minä olin töissä n.20 vuotta kun sit työntekijöitä irtisanottiin. Ei myö kauaa sillä rahalla pärjätty mitä käteen saatiin oli niin pirusti laskuja. Sitten
jouduimme lähtemään sosiaalitoimistoon kysymään rahaa elämiseen.Kun kaikki meni viimeistä myöten laskuihin. Mikä vastaan otto kuin oltais oltu rikollisia meitä niin tentattiin. No ei sieltä paljoo saanu mut elettiinhän me väkisinkin! Lapset onneksi jo aikuisia. Ei ollu sitä pelkoa että sosiaalitoimisto meidän lapset oisivat vieneet. Mutta ku aattelee että tänä päivänä jos vielä nuoria oltas niin sama tilanne niin olis varmaan lapset nyt sitten viety. Ei se ihmisen omaa syytä aina ole joutua menemään sosiaalitoimistoon. Mutta niin se on että sosiaalitoimisto on aivan erillainen toimisto jonka minä olen luullut sen olevan. Että siellä autetaan vähävaraisia ihmisiä jotka ilman omaa tahtomattaan joutuneet varattomiksi. Joo ei ihmisiä saa syyttää noin vaan. Ei kaikki rahassa ui. Eikä kaikki hannu hanheja ole.Ihmisiä ne köyhät kuin rikkaatkin. Toisilla asiat hyvin toisilla asiat huonosti. Ei aina eletä samalla lailla.
Kerrankin tuli kunnon asiaa! Hyvä nostan sinulle hattua!Omani ja muidenkin puolesta! ;)
kolikolla on aina kaksi puolta.
Noiden tukien jakamisessa on pahimmassa tapauksessa myös se passivoittava haittapuolensa.
Ihmisillä on mahdollisuus venkoilla eri tukien varassa, eikä ole aivan pakko edes yrittää itse omillaan pärjätä.
Vertaan vain aikaa siihen, kun itse olin nuori.Silloin ei näitä tukia juuri ollut.
Oli pakko pärjätäkseen ottaa sitä työtä vastaan mitä sattui saamaan, ei ollut varaa ylenkatsoa mitään työtä. Jotain työttömyyskorvauksia kai silloinkin jo jotkut saivat, mutta yleinen asenne oli, ettei työttömyyskorvausten varaan kukaan elämäänsä halunnutkaan perustaa, saati muiden tukien, joita ei ollut lähellekään niin paljon, kuin nykyisin.
Sanoisin, että moraali oli nuorilla korkeampi, nykyisiin verrattuna, yleisesti kautta linjan.
En väitä, etteikö nykynuorissakin olisi aivan terveellä pohjalla ajattelivia, mutta näyttäis olevan aivan liika myös niitä, jotka ajattelevat, ettei itse tarvi mitään yrittää, että yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia heistä ja heidän jälkikasvustaan.
Lapsia tehdään, eikä ole toimeentuloa taattu edes itselle.
Mielestäni yhteiskunnalta saatavat tuet ei saisi olla automaatteja, vaan tarkoitettu todella hädässä oleville, sellaisille, jotka ovat kaikkensa yrittäneet, mutta eivät pärjää ilman yhteiskunnan apua.
on itse aiheutettu.
Vähemmän viinaa ja muuta vähemmän tärkeetä niin rahat riittää vuokraan ja ruokaakin
vaikkei käytä lainkaan viinaa eikä edes polta
niin rahat eivät riitä kun pienet tulot.
Sinun nuoruudessasi maanviljelijöiden vaimot ja lapset menivät työttömyyskortistoon ja ottivat sieltä päivärahat ja tekivät töitä kotitilallaan. Mitään tosiasiallista meininkiäkään ollut vieraan palvelukseen. Nytkin maaniviljelijät saavat kotihoidon tuen ja ovat kotona töissään, eivät jää työtä pois hoitamaan lapsiaan, kuten palkansaaja. Ja joku toinen pääsee palkansaajan paikalle ja saa tietysti myös palkan. Maaniviljelijäpariskunnan mummot samassa pihapiirissä tai tulevat kirkolta nuoren parin lapsia katsomaan. Se se vasta yhteiskunnan rahojen keinottelua on. Vai tiedätkö maanviljelijä perheen, jossa lapset viedään kunnalliseen päiväkotiin ja vanhemmat tekee sillä aikaa navettatyöt.
Vanhemapaan aikaan mennessä, kun perheillä oli kunnan aravalainaa ja ei ollut rahaa maksaa, niin tekivät uuden lapsen ja saivat aina siltä vuodelta aravamaksut kuitatuksi kuntaan uudella perheenjäsenellä. Kun rahaa ei ollut, tehtiin lapsi.
kun maksoin kaikki laskuni ja 110 € jäi tilille eikä yhtään enempää myöskään tule tälle kuulle! Tuossa on meidän kaikki rahamme ruokaan,puhtauteen,kissan ruokiin ja terveyssiteisiin 2 aikuiselle ja kahdelle kissalle kuukaudeksi ruokaan! Niin kerroppa mitä ruokaa me mahdollisesti voistaisiin tehdä,että saamme rahan riittämään niin ettei aina tarvis olla pelkkää makaroonia ja kaurapuuroo? Olisiko sinulla ehdotuksia? Ottaisin niin mielelläni ne vastaan! Emme käytä alkoholia!
Työttömyys korvaus 380,00€ vuokra 482,00€ niin ei sitä työttömyyskorvauksilla paljoa juua! Sossusta et saa mitään kun tuo työttömyyskorvaus jää itelles ja ne maksaa vain tuon vuokran! Niin ei pelkällä asunnolla ja ruualla eletä eikä juhlita! Pitäs olla sängyt,ruokapöytä, tuolit, sohva, vaatteet, puhtaus tarpeet,ym.Ja tv:hen digi-pox,kännykkään,lehtiin,ym ei oo varaa! Niin sossujen pitäis ennalta ehkäistä syrjään jäämistä,eli joutua ulos yhteiskunnasta! Töitä olen yrittänut hakee mut,kuulovammani rajoittaa työn saantia ja useet eivät jostain syystä uskalla ottaa kuulovammaist töihin! Ehkä pelkäävät ettei kuulovammaist voi sen takii ottaa töihin että jos jotain sattus niin, mä en sitten kuulisi kun, pitäs varoo tai jotain? Niin sanon vaan et ei tuolla rahalla elä kuukautta!
tai en vain unohtanut, vaan kun ei mulla ole mitään tietoa miten viljelijät kulloinkin ovat menetelleet, en osannut siihen ottaa kantaakaan.
Tarkastelin asioita vain hyvin suppeasta omasta näkökulmastani, minkä itse koin ja tiesin.
On vain sellainen tunne, että yleisesti moraali työnteon ja myös työnjöljen suhteen oli ennen paljon korkeampi kuin nykyisin.
Olen sitä mieltä, että kyllä näistä yhteiskunnan jakamista tukiaisistakin pitää voida keskustella kriittisesti ja tarkastella asioita totuudenmukaisesti, ilman että siitä kukaan vetää herneitä nenäänsä.
Jos ihminen tarvii oikeesti tukea, niin hänen tulee sitä myös saada, mutta kaikki keinottelijat ja laiskiaiset pitäisi kovalla kädellä karsia ja etenkin ihan nuoret, jotka eivät vielä ensimmäisessäkään työpaikassa ole olleet, ja ovat asenteellaa evvvk.
Minusta ihmisiä pitää kannustaa itse yrittämään parhaansa ensin ja jos vielä sen jälkeen tarvii apua, niin tottakai pitää antaa, mutta jos on nuori terve ihminen kyseessä, niin ei saisi liikaa hoosata.
Ei ole mitään tarvetta kasvattaa lapsia elämään siinä maailmassa, missä itse on nuoruutensa elänyt, koska sitä maailmaa ei enää ole. Ei ole myöskään mitään syytä kasvattaa lapsiaan elämään siinä poliitikkojen luomassa utopiassa, jonka poliitikot haluaisivat vallitsevan, koska sitäkään ei oikeesti ole. Lapsille pitää antaa vain niin hyvät eväät itsenäiseen ajatteluun, järjen käyttöön ja omaan luovuuteen, jotta he tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin pärjäisivät siinä maailmassa, heidän maailmassaan, mistä meillä ei ole aavistustakaan.
moraali on olematonta myös poliitikoilla, myös sen työnjäljen suhteen.
Meidän nuorillemme pitäisi kuitenkin pystyä välittämään totuus tulevaisuuden näkymistä.
Ennen sai töitä heti koulusta päästyä, kelpasi vaikka siivoojaksi ilman erityistä koulutusta.
Nykyään ei edes siihen hommaan kouluttamatonta kelpuuteta.
Ennen niin vakaat, isältä pojalle periytyneet työpaikat esim. tehtaissa ja kunnissa jne ovat mennyttä aikaa.
Nykyään pitää yrittää ja yrittää ja olla kekseliäs. Turha kouluttautua alalle, missä työnsaanti on hyvin kyseenalaista.
Myö se pitää kertoa, että näiden tukien saamisen kulta-aika on auttamatta ohi. Tähän asti niitä on voitu parantaa ja lisätä.
Tulevaisuudessa on yhä vähemmän veronmaksajia, kun suuret ikäluokat poistuvat työelämästä.
Tosin työpaikkojakin siten pitäisi vapautua nuorille paljonkin, mutta töitä on tehtävä.
Pitää opettaa, ettei sossula ole mikään tuottava yritys, joka pystyy omasta tuotannostaan jotain maksamaan. Verovaroista kaikki tuet maksetaan ja jos ei enää kukaan viitsi veromarkkoja ansaita, niin rahat loppuu, tai ainakin radikaalisti vähenee ja sitten on jo pakkokin arvioida uudelleen jokaisen todellinen avun tarve ja pakottaa ihmiset töihin.
Se on karu totuus tulevaisuudesta, joka on nuortenn ihmisten hyvä ymmärtää heti alusta lähtien, ettei tule liian suuria pettymyksiä, kun huoleton tulevaisuus muuttuukin itsestä huolehtimisen välttämättömyydeksi.
jos tosiaan asia olisi noin kun kirjoitat, että kunnissa eivät työpaikat enää periytyisi. Vaan kyllä ne tahtoo periytyä, kesätyöt menee kunnan työntekijöiden jälkikasvulle ja päättäjien lapsille. Ensisijaisesti myöskin virat jaetaan päälliköiden puolisoille.
Ja niitä siivoojan paikkojako amalia olet tarjoamassa sijoitetuille. Mitä helkkaria varten ette kouluta sijoitettuja, vaan sijoitteujen tärkein tehtävä tuntuu olevan "äidin" auttaminen keittiössä. Ja jos siitä sijoitettu laistaa, niin johan on maailman kirjat sekaisin ja kauhea ruikutus ja valitus ja arestia sijoitetuille. On teillä sijareilla nyt näytön paikka, kouluttakaa sijoitettunne hyviin valtion ja kuntien virkoihin päteviksi. Pakettiin ruokaa ja rahaa ja muuta, ylöspito sijoitettuopiskelijoillenne sinne 25-vuoteen asti ainakin. Jää valittaminen teiltä vähemmälle kun ryhdytte oikeisiin tekoihin.
taas miten onnistuit väänetelemään asiat.
Koska olen sanonut, että sijoitettujen pitää minua autella keittiössä, saati jostain arestista puhunut.
Nämä on jo lähes kaikki aikuisia, ne tekee mitä haluaa.
Jos ei koulut kiinnosta, niin vaikka tekisin ja puhuisin mitä, niin sitä kiinnostusta en niihin saa.
Ihan itse ovat valinneet alan mihin ovat halunneet kouluttautua, jotta motivaatiota riittäisi, mutta kaikilla ei siltikään.
Älä nyt vääntele asioita ihan oma omituisen mielikuvituksesi mukaan.
Sitä paitsi ei ne kuntienkaan paikat voi siirtyä isiltä pojille, jos ei isälläkään enää sitä työtä ole, eli tarkoitin, että ne työpaikat ovat jo huvenneet kunnissakin minimiin, luulen.
Tuohon kommenttiisi siivoojan paikoista, pyydän sinua lukemaan tekstini ihan ajatuksen kanssa ja pyydä vaikka joku selittämään sulle mitä siinä lukee, jos sulla on itsellä ymmärtämisvaikeuksia.
Ihan liikaa tuhrataan nuorten arvokasta aikaa täysin toisarvoisiin keittiöhommiin, kun nytkin jo koneilla saa hoidettua melkein kaiken, eikä perinteisiä karjalanpiirakoita paisteta monessakaan pirtissä. Lisäksi se siivousvimma, mikä varsinkin sosiaaliviranomaisia vaivaa, on aivan käsittämätön. Kun kaikki paikat desinfioidaan niin lapsille ei edes synny vastustuskykyä normaaleja bakteereita vastaan ja allergiat lisääntyvät entisestään, kuten on jo tapahtunut steriileissä kodeissa. Mitä ihmettä ne nykylapset tekevät vanhan ajan siivoustaidoilla ja perinteisillä keittiötaidoilla, ainakaan kaikki. Moni tärkeämpi asia jää oppimatta ja moni kiva hetki elämättä, kun pitää niitä iänikuisia luterilaisia kasvatusmenetelmiä, raatamista, puurtamista, jatkuvaa liikkeellä olemista harrastaa luovan ja rauhoittavan joutenolon sijaan. Nuorten ja lasten elämä on niin ohjelmoitua ja aikatauluistettua, että uskon siinä olevan syy, miksi heti kun himasta lähtevät, eivät enää eväänsä liikauta itsensä eikä muiden eteen, kun vihdoin on vapaus sotkea ja maata saatu omassa kämpässä eikä ole kukaan pirttihirmu nalkuttamassa.
Minusta nuorille pitää taata mahdollisuudet elää modernissa maailmassa, kasvaa tulevaisuutta varten eikä muinaismuseoon.
tuon yhden vääntelijän innoittamana rupea syyttelemään minua lasten kotitöistä?
En ole missään vaiheessa puhunut sellaisesta, mistä tuo yksi väittää. Jos meillä kotitöiden laiminlyönnistä annettais arestia, niin meidän nuoret ei pääsis koskaan mihinkään, eivätkä olisi päässeet.
Tarkoitan siis, että jos noin pieniin asioihin puuttuttaisi, meillä on huolet aivan toista luokkaa, kuin pölyt.
Kyllä asia kuitenkin on niin, että kun nuori rupeaa lepäilemään laakereillaan, ei jaksa edes lakanoita vaihtaa samaan syssyyn, kun on ottanut edelliset pois, tai laittaa puhtaita vaatteita kaappiin, vaan heittää ne viikattuina seuraavan siivouksen yhteydessä taas pesuun, niin mun mielestä on pohja pois kaikelta jaksamiselta.
Ihmisen pitää huolehtia määrätyistä rutiineista, jotta pysyisi arjessa kiinni.
Ei meistä kukaan voi jäädä lepäämään laakereilleen ja heittäytyä yhteiskunnan elätettäviksi.
Sinäkin Hellu täällä aina paasaat yhteisten varojen väärästä käytöstä, kuinka nyt voisit siis hyväksyä yhteiskunnan loisiksi heittäytyvien nuorten käytöksen?
Nykynuorten pitää yrittää pärjätäkseen paljon enemmän vielä kuin meidän.
Työpaikat hupenee ja vaatimustaso kasvaa koko ajan.
Hyville ammattilaisille kyllä riittäisi töitä vaikka kuin, mutta ei sitä ammattitaitoa saa kotona makaamalla.
Voin kertoa sulle, että myös tulevaisuudessa paikat likaantuu ja pitää siivota, se on aivan varmaa, etenkin sellasten, joilla ei ole niin hyviä tuloja, että voisi palkata siivoojan itselle.
Sellaisen pitää vain itse osata ja huolehtia.
Steriiliä ei tarvi olla, mutta kyllä omaan sänkyyn ja huoneeseen pitää mahtua sisään.
Roskat kuuluu roskikseen, ei huoneessa säilytettäväksi. Siinä tulee jo terveystarkastajat vastaan, jos yrittää jätteiden keskellä asua.
Vaikka on koneet ja laitteet, mutta ei jakseta niitä käyttää, niin ei niistä mitään iloa ole.
Meilläkin on nuorilla oma tiskikone, mutta ei kukaan jaksanut sitä tyhjentää, eikä jälleen täyttää.
Määrätty siisteystaso pitäisi jokaisen omata, sano mitä sanot. Äärimmilleen viety laiskuus ja välinpitämättömyys nuorilla ihmisillä ei hyvää tiedä tulevaisuuden kannalta. Siitä se sitten vain jatkuu ja elämä valuu siinä sivussa läpi sormien.
Niitä ihmisiä sitten kutsutaan hienosti "väliinputoajiksi". Sinne ne putoo ja siellä pysyy, ellei kukaan niitä potki, dämä on dodduus.
En ole syyttänyt sinua, vaan niitä aikuisia, jotka varastavat lapsen aikaa turhanpäiväisyyksillä, kuvitellen, että pitää jotenkin erikseen opetella aikuisen ohjauksessa ja valvonnan alla vuosikaudet esim. petaamaan sänky tai tyhjentämään asitanpesukone tai keittämään teevettä. Ei tartte, jos haluu tämän joskus tehdä, niin kyllä ihan varmasti ihan jokainen osaa.
Ratkaisuna teitin ja muiden laiskojen nuorten kasvattajapolvelle kannattaa motivoida siivousta välttäviä poikia ja miksei tyttöjäkin opiskelemaan itselleen niin hyväpalkkaiset ammatit, että on varaa palkata palvelijat ja siivoojat. Ei jokaisen ole pakko itse kaikkea tehdä, jos äly riittää vaativampaankin itselle enemmän iloa tuottavaan ajankäyttöön.
ääressä tehdyiltä kasvatus menetelmillä.
Ei nuo sinun anatmasi keskustelun aiheet ole edes tavallisen ihmislapsen kasvatukseen soveltuvia.
Kukahan haluaisi kavattaa lapsensa tuolla tavalla mitä olen ymmärtänyt on mielestäsi kaiken antava ohjaava kasvatus aikuisuuteen pelkästään motivoida lapsia opiskelemaan. Siihen sanon että älä unta nää.
etten ole sitäkin porkkanaa käyttänyt. Kun ei mikään kiinnosta, niin ei.
Kaikki tekeminen vaatii liikaa ponnistelua. Siinä on ongelman ydin.
Olen sanonut, että noilla opinnoilla, ei ole kanttia olla tekemättä ja osaamatta omia jälkiään siivota, et käykää kouluja ja hommatkaa hyväpalkkaiset työt, jos ei kotihommat kiinnosta, niin voitte teettää muilla, mutta kun ei.
Kyllä meillä pari noista nuorista välillä ihan vapaaehtoisestikin tekee sellasta mitä huomaavat, et on jäänyt tekemättä, vähän siis ylimääräistäkin putsailemista ja suunnilleen huolehtivat myös koulunsa. Ongelmana onkin lähinnä toi yksi, joka ei jaksa mitään. Kun kysyy tulevaisuuden suunnitelmista, niitä ei ole ollenkaan. Ei tiedä mitä seuraavana päivänä on tekemässä.
Kaverit rytmittää kaikki päivät. Jos on vaikka just laitta massa tyynyliinoja sänkyyn ja kaveri soittaa, niin tyynyliinan laitto jää kesken ja sit mennään. Minusta se on huolestuttavan holtitonta suhtautumista elämään, kun kaikki hoidetaan samalla suurpiirteisyydellä.
Mutta eikös ole hienoa, että lapsi on niin sosiaalinen, että ihminen merkitsee enemmän kuin tyynyliina. Lapsihan on inhimillinen, menee kun kaveri tarvitsee. Sitä sosiaalisuuttahan niin peräänkuulutetaan.
lapsesta kysymys, mutta kun on jo aikuinen mies, siis iältään.
Sosiaalisuus on iloinen asia, enkä siitä sinänsä ole huolissani, mutta jos iso ihminen ei ymmärrä ajatella omaa parastaan, vaan kuvittelee tehtävänään olla kavereiden hauskuttaja, niin ei kovin turvatulta tulevaisuus näytä.
Hetken päästä kaverit ovat kaikonneet töihinsä ja naimisiin ja kuka minnekin. Ei heistä kukaan huolehdi tästä hauskuttajastaan enää, kun alkavat omaa elämäänsä rakentaa.
Kyllä katson, että mun tehtävä on pudotella näitä nuoria maan pinnalle ja pysymään tukevasti jalat maassa ja ymmärtämään tosielämän realiteetit ja säälimättömyys.
Joka ei mitään viitsi, ei mitään koskaan saakaan.
Mä ainakin meinaan tytölleni opettaa ruokaa laittamaan ja myös sen, että omat sotkut pitää itse siivoa ja äiti ei ole ikuisesti sitä heitän puolesta tekemässä.
Nykyajan nuoret lähtee monet pois kotoa, sorry nyt vaan, mutta ihan "tyhminä". Ne ei osaa edes kanamunia keittä, ostettaan valmisruuat kaupasta ja soitetaan kotiin: äiti, anna rahaaaaa! Se ei ole minusta oikein. Miksi ihmeessä pitää ostaa säilytysaineita täynnä oleva tehtään ruokaa kun voi itse tehtä jotain muuta?
Olen ehkä vanhanaikainen, mutta minua hävetäisi päästä likka pois kotoa, ilman että se ymmärtäisi siivomis tärkeyden ja ilman että se osaisi itselleen ruokaa laitta. Sehän on nainen ja mahdollisesti tuleva äiti. Jos se ei osaa itsestään huolehtiä, no mitenkäs sitten lapsistaan?
Tuskin kaikki tulevat rahaa ansaitsemaan niin paljon, että ravintola ruualla elettäis ja siivoja ja lasten hoitajaa palkattais.
Ja tietätkö mitä, mä opin vasta nyt sen ikäisenä tekemään karjalanpiirakkoita, ostin jopa sen konen itselleni. Mä opin leipoamaankin vasta täällä Suomessa ja mä olen oikeesti onnellinen, että opin. Se on kivaa ja ei tartte aina kaupan kautta käytä kun yllätys vieraita tulee.
Ja ehkä en sitten kelpaa sijariksi, mutta olen nyt jo etukädeen ajatellut, että kun sijoitettu olisi tyttö, niin mä kyllä opettaisin sitä ruokaa laittamaan , vaatteita korjamaan ja ihan kaikkea sitä mitä yleensä nainen pitäisi osata. Toki jos sattu olemaan varaa, niin sen kun ostaa kertakäyttö vaatteet ja ostaa ruuat ravintolasta, mutta veikkaan ettei kovin moni sijoitettu tule ihan herräksi elämään.
Ja se että opetta lapsen pyörimään keittiössä ja siivoamaan edes oma huone,( en siis tarkoita että lapsi pitäisi siivota kaiken,) ei see tarkoita ettei hän saa elää normalia nuoren elämää ollenkaan. Saa varmasti, mutta sinne voisi kuulua muutakin kun päivät tietokonen takana tai peilin edessä tai kavereiten kanssa kaupunkilla ollessan.
Vai mitä?
on tarkoitettu elämistä varten eikä pelkän mielijohteiden perässä hömpöttämiseen.
On niin mukava elää kun tietää että osaa arjen askareet ja muut vempeleet hoitaa. Se on sitä turvallisuuden tunnetta ja itsetuntokin kukoistaa kuin kaunein ruusu.
Helppohan sitä on näppäillä koneella juttuja joista ei sitten ole elämän arkeen mitään hyötyä. Kuten tuolla aikaisemmin Helinä keeiju uskoo sen tavan olevan hyvin käypä että kannustaa vain ammattiin jossa tienaa rahaa. Ei niillä kyvyillä edes sijaisvanhemmaksi kelpuuteta on osattava muutakin käytännön asioita.
Et ole mikään vanhanaikainen vaan niin kauasnäkevä että ymmärrät mikä on elämän makeus.
Kyllä on hyvän äidin ja isän huolehdittava myös pojista että pärjäävät itse omin avuin se on vahvuus siinä kuin diploomin tutkinnon suorittaminenkin.
kiinnitin myös huomioni, tasa-arvon aikana, et Merkka puhui vain tytön opettamisesta.
Olen osittain samaa mieltä, että tytön nyt ainakin pitää kodinhoitotaidot hallita, mutta kyllä itse olen opettanut pojille ihan samalla tavalla.
Heidän pitää myös osata itse tehdä kaikki, kun kotoa muuttavat.
Vaikka menisivät naimisiin, tai muuten eläisivät parisuhteessa, niin ei sekään nykyään enää pelasta.
Nykyajan nuoret naiset ei kauaa kattele sellasta, joka ei tasvertaisesti osallistu kotitöihin.
Siinäkin suhteessa on maailma paljon muuttunut.
Olen tavallaan ihan ylpeä siitä, että olen kyllä saanut nää meidän pojat oppimaan kotihommat ihan missä tytötkin, mutta vielä kun saisi sitä viitseliäisyyttä heihin puhallettua.
Pojat siis osaavat aivan samat, kuin tyttökin. Se ketä eniten mikin kiinnostaa, on sitten eri juttu.
Pääasia kuitenkin, että tieto ja taito heillä on kotona opittuna.
Pelkäänpä, että jos todella Merkka ja amalia ja muut, koette tarpeelliseksi painottaa kotitöitä nuorillenne tuossa määrin, niin viette siitä itsenäistymisprosessissa sen oman löytämisen ja sörsseleiden valmistamisen kiehtovuuden pakkopullan osaamisen sijaan.
Sitäpaitsi, mitä pahaa siinä on, jos nuori soittaa äidille ja kysyy, kuinka nää kanamunat keitetään. Päinvastoin, hienoa että soittaa, eikä tarvitse pelätä, että mollataan kun ei osaa itsestään selviä asioita. Asenteessanne ja tärkeysjärjestyksissä on paljon korjaamisen varaa, ja se johtuu siitä, että teidän nuoruudessa noi taidot oli tärkeitä, nyt ei, muuta kuin kuriositeettinä.
No joo-joo, en kirjoitanut pojista, sorry. Kyllä mä tottakai tarkoitan, että pojat pitää osata edes jotain samalla tavalla kun tytötkin. Mutta kun on perustettu perhe, niin yleensä miehet tekee miesten työn ja suurimmakseen osaksi kotihommat, ruuan laitto ja lasten hoitaminen on naisten työ. Siksi kirjoitin epähuomiossa vaan tytöstä, ei pojista. Eri juttu on sinkkuna asuessä.
Tottakai nykyajan naiset haluaa, että miehet tekee kaiken saman mitä naisetkin, siivoa, laittaa ruokaa ja mitä kaikkea.
Mutta meneekö nainen traktorilla pellolle kyntämään ja tekemään jotain ihan miesten hommia? Joku ehkä, mutta suurimmaksen osakseen ei naiset sitä tee. Mä joudun kotona odottamaan ruokaa valmiina ja koti siistinä kun ukko töistä tulee.
Joten jonnekin on kuitenkin rajaa vetettävä, mies tekee miesten työtä ja nainen pitäisi tehtä myös enimmäkseen naisetn työtä, vai onko niin, että mies rehkii koko päivän ties missä ja tule sitten kotiin ja alkaa sivoamaan ja ruokaa laittamaan ja pyykkiä pesemään? Mitävarden minä siis kotona olen?
Tottakai perheitä on erilaisia ja jokainen elää sitä mukaan . Jos kumpikin tekee kotin ulkopuolella yhtä paljon tai on kumpikin kotona, niin tottakai pannaan sitten kotihommat puoliksi, mutta meillä maalla ainakin on työnjako. Ukko tekee ne ukkojen hommat mihin minulla ei ole asiaa ja mä hoitan kotin ja lapset. Ollaan toinentoisen avuksi kun tarvii, mutta ei koko ajan.
Ei tästä tartte herneitä nenään vetää, koska jokainen otta asiaa omasta perheelämästä. Perheelämät on vaan erilaiset ja työjako on jokaisessa perheessä erilainen, ei siitä kannata riiellä.
Mutta tottakai jos poika lähtee kotoa omilleen, sen on ostava itselleen ruokaa laitta ja koti siivota, sehän on ihan selvää juttu. Ei mamma voi lähtee sitä aina passamaan.
Toivotaan, ettei Merkan pojalle ja mahdollisille sijaispojille tule suomalaista feministivaimoa, jonka mielestä miehen pitää oman työnsä lisäksi tehdä kotiin tultuaan ruoka ja pestä pyykit, imuroida puolet asunnosta ja vaihtaa talvi/kesärenkaat autoon, pilkkoa saunapuut, kastella kukat, tyhjentää komposti, eli tehdä tasa-arvon nimissä kaikki mahdollinen vaimon vahtiessa munakello kädessä vieressä, että varmasti kotityöt tulee tasa-arvoisesti jaettua. Jos vaimo sattuu olemaan työssä, niin tietenkin hänen palkkansa on hänen, mutta miehen palkka on koko perheen käyttöön.
Kuten Suomessa on nähtävissä, moni nuorukainen valitsee toisesta kulttuurista vaimon itselleen ja äidin lapsilleen.
olin minäkin nuorena äärettömän laiska enkä käskemälläkään opetellut ruuanlaittoa kotona eikä siivouskaan paljon kiinnostanut.
Se kostautui sitten avomiehelle joka kuitenkin oli sen verran hyväkäytöksinen, ettei haukkunut meikäläisen pöperöitä vaikka aihetta olisi ollut.
Olin siis todella tumpelo ja nyt kun asiaa ajattelee, olisi ehkä sittenkin kannattanut ottaa edes vähän oppia äidistä.
Ettei kaikkea olisi tarvinnut opetella "kantapään kautta".
Olisi säästytty monelta palaneelta kastikkeelta ym ym.
miksi ei kouluissa kunnolla opeteta ruoanlaittoa ja kodinhoidon perusasioita.
Minä opin lähes kaikki perusteet just koulussa, koska oma äiti ei ollut mikään huusholli-ihminen.
Hän osasi kyllä laitta tosi hyvää ruokaa, mutta sillon kun sattu huvittamaan.
Meillä ei siis kotona ollut mitään järjestystä.
Jos meillä oli koulussa ollut joku tosi hyvä resepti, niin tein sitten sitä kotona koko perheelle.
Ihan pienestä pitäen jouduin osallistumaan kotitöihin, mutta suurimmaksi osaksi oma-alotteisesti.
Nyt kun kouissa on kotitaloutta myös pojille, niin heillä olisi mahtava mahdollisuus opastaa kaikkia nuoria todellista arkielämää varten.
Miksi tämä erittäin tärkeä tehtävä on pahasti laiminlyöty?
Koulusta voisi saada kaiken sen opin mitä kodin arjen pyörittämisessä tarvitaan. Kun perusasiat hallitsee, niin sen jälkeen voi ruveta käyttämään omaa luovuuttaan, jos innostuu.
En itsekään juuri noudata mitään valmiita reseptejä. Kokeilemalla ja kehittelemällä on parhaat ruoat valmistuneet.
Siivouksissa ja muissakin voi käyttää omaa suunnittelua ja tehdä asiat siten, miten itsestä hyvältä tuntuu, pääasia, että lopputulos miellyttää.
Syytän suorastaan koulujen kotitalousopetusta tästä nykyisestä uusavuttomuudesta.
Ennen laitettiin tytöt vielä varmuuden vuoksi Talouskouluun lisäoppiin, jos eivät vielä olleet sisäistäneet kaikkea.
Hellu on siinä väärässä, etteikö nykyään tarvittais ihan samoja perusjuttuja kuin aina ennenkin. Pitää osata huolehtia itsestä kodistaan ja laittaa vielä ruokaakin, jos aikoo pysyä hengissä.
ja tytötkään eivät ole tästä maasta kaikonneet eivätkä muuten myöskään vanhatpojat eivätkä -piiatkaan
nykyään vaan toisilla nimillä heitä kutsutaan
(eikä elämä siltikään ole kenenkään kohdalla hukkaan heitettyä,huonoa tai vähempiarvoista kuin toisten).
Mutta jokaisella on oikeus elämäänsä ja tapaansa elää
joskus vaan on yksinkertaisesti irroitettava ja päästettävä menemään ja annettava mennä
vaikka sivusta ja vierestä seuratessa näyttäisi päin mäntyä ja kvikkoa menevänkin.
Pienistä asioista ja tapahtumistahan rakentuu jokaiselle meistä
elämänkokoinen ja varsinkin -makuinen
elämä; välillä multaa ja savea, kiviä ja hiekkaa...
Ikuistahan se ei ole kenenkään kohdalla.
kiva ajatella, että olisin pystynyt luotsaamaan nämä kaikki "lapseni" aikuisuuteen siten, että olisin antanut heille riittävästi eväitä matkaan.
Tietoa ja taitoa elämän hallintaan ja arkielämän pyörittämiseen, että nuoret aikuiset voisivat tuntea varmuutta elämänsä hallinnassa, sen kaikilla aloilla.
Jos edes kotiaskareet jo sujuvat rutiinilla, ilman ylimääräisiä paineita, niin muihin asioihin jää paljon enemmän siten aikaa ja energiaa.
En usko, että kukaan on joutunut katumaan sitä, että on aikanaan kotona opetellut yhtä jos toistakin tulevaa aikuisuutta varten. Päinvastaista katumista kyllä esiintyy useinkin.
Olen lapsilleni opettanut, että aivan kaikki mitä elämässäsi opit, kirjoita lukemalla, tai toisilta mallia ottamalla ja itse tekemällä, kaikki hyödyttävät sinua itseäsi ja vain sinua. Mikään oppi ei elämässä mene hukkaan. Jopa huonoista kokemuksista voi ottaa opikseen, et tietää mitä varoa.
no nyt meni kyllä näin, että toiseksi seurava poikani on justisa kun Salkkareiten Seppo ajemmin. Se tekee justisa kaiken kotityöt tarkkaan tytön kanssa. Ja soittii minulle justisa että miten kaua niitä kanamunia oikein pitäisi keittä. Ne kokeile nyt ruokaakin yhdessä tehtä, että jos menee pieeleen niin se on ainakin porukassa möhlitty.
Olihan pojilla köksä tunnit koulussa ja silloin ne hurjan innokkaina kotona kokeilivät jotain tehtä, mutta nyt ne eivät näytä osavaan mitään. Vein esikoiselle kirjolohen ja varmistin, että osaako se sitä paistaa. Joo-joo, se sanoi. Illalla sit soitti , että ne on porukassa naapurin pojan kanssa sitä kalaa 4 tuntia uunissa paistanut, milloinkas voi otta pois?
Minä itse niin kuin Kaktuskin, nauttisin kotona vaan kaikesta valmiiksi tehtystä. Kun menin naimisiin, en osannut muuta kun korkeintaan perunoita paistaa. Jopa purkin keiton pilasin kun laitoin vettä niin paljon, että keitto oli yhtä littkua. Piti lähtee kaupasta ostamaan toinen purkki lisäksi, että saisi edes jotain keiton näköistä.
Jos pojat möhlii, niin se on jotenkin ymmärrettävä, mutta en haluaisi, että oma tyttöni olisi samalainen kun mä itse aikoina.
Äitinä sitä haluaa jotenkin, että omasta lapsesta tulisi edes vähä fiksumpi kun mitä itse joskus oli.
Mutta se on kyllä totta, että suomalaiset naiset
on sekonut sen tasavertaisuuden kanssa. Ne haluaa jopa ravintolassa itse puolet laskusta maksaa, sen sijaista että antaisi itsensä hemmotella. miehen se kuuluisi maksaa jos kerran herrasmies on.
Ja se on justisa monessa perheessä niin, että mies saa tehtä puolet jos ei enemmänkin kotitöistä, en oikein sitäkään kovin oikeana pitää. Mutta en menee moittimaan, jokainen päättä itse ja se ei ole minulta pois, jos mä hoitan itse kotihommat ja jossain muualla tekee sen mies.
En todellakaan rupea ketään arvostelemään.
että ne sun sijaispojat on onnekkaita, johtuen huumorintajustas ja filosofiastas.
Yleisesti ottaen kuitenkin, sijaislapset, varsinkin pojat, jotka saatetaan sijoittaa jonkun ekakännin vuoksi, kuten telkkarissa näytettäiin, eivät hyödy huostaanotosta pätkääkään, koska kyllä 14-vuotias poika tarvii äitiä, nimenomaan äitiä vielä, vaikka joskus onkin jo 15-vuotisna astuttu rivihin sotaan. Silti niilläkin oli äiti. Minusta on ihan kamalaa, että näillä pojilla ei yhteiskunnan mielestä ole oikeutta omaan äitiin tai äitihahmoon, vaan suurin osa sijoitetaan laitoksiin, nekin joiden äidit itsekin lapsensa hyläten pitävät lapsestaan luopumista ratkaisuna hyvänä (ilmeisesti omalta kannaltaan), eikä ketään äitihahmoa ole alkuperäisen tilalle, vaan 14-vuotias ja nuorempikin joutuu kohtaamaan maailman yksin, ilman äitiä. Kohdellaan kuin rikollista ja kuritetaan ja rajoitetaan näissä kasvatuslaitoksissa tai koulukodeissa tai mitä ne ovat. Mitä muuta sieltä tulee ulos kuin täysin tunnevammaisia, eksyneitä nuoria, joita kukaan ei odota, joista kukaan ei halua kuulla. Tämäkö nyt on näiden 16.000 sijotetun tulevaisuus muutamaa lämminhenkisen sijarin hoteissa kasvanutta lukuunottamatta. Kysyn vaan. Siinä kyllä siivous on täysin toisarvoinen asia, samoin ruuanlaitto, samoin petaus, samoin roskat lattialla tai korissa. Ainoa ulospääsy ympyröistä on opiskelu ja se, että karistaa totalitaarisen valtiomme pölyt jaloistaan saatuaan ammatin ja kielitaidon. Sitä minä näille nuorille kannustaisin, sen verran surkeeta kohtaloa on tää maa heille tarjoomassa, että veks vaan, niin pian kuin rahkeet kestää.
oli kattilassa kuorineen paistetu perunat, kun en tajunnut että vesi haihtuu keitettäessä ja taisin olla puhelimessa tai jotain ja aika vaan vierähti. Mutta hei, hyvältä maistui, tai sanottiin maistuvan.
Tosin, piti ostaa uusi kattila.
monille hyvin vaikeaa, jos ei ole saanut eväitä edes täällä kotomaassa tutuissa ympyröissä pärjäämiseen, niin muualla se on suorastaan mahdotonta.
Vaatii todella suurta itseluottamusta lähteä ihan ulkomaille siipiään kokeilemaan.
Näiltä ilman äitiä tai muuta välittävää aikuista kasvaneilta juuri se terve itsetunto puuttuu ja se on ehkä just se juttu, mikä vie pohjan kaikelta.
samaa mieltä sun kanssa, että naiselle on kunnia-asia, että osaa hoitaa kotityöt, etenkin jos vaimo on kotona ja on siihen mahdollisuus.
Siltikin kannattaa ne omat pojat opettaa kaikkea tekmään kaiken varalta. Ei koskaan tiedä jääkö ne yksinäisiksi, tai menevät naimisiin työssäkäyvän naisen kanssa, jolloin pitää pystyä kotitöitä jakamaan.
Ei ne opit koskaan hukkaan mene. Se on vähän kuin henkivakuutus. Siinähän vakuutetaan kaiken varalta, vaikkei toivota kuitenkaan, että koskaan niitä rahoja tarvis laitta maksuun.
Olen sen verran vanhanaikaisesti ajatteleva, siis osittain samoilla linjoilla sekä Merkan, että Hellun kanssa, että naisen pitää ainakin osata ottaa se vastuu kodista, vaikka mies välillä auttelisikin ja ehdottomasti niin, että se joka on kotona, olkoon mies tai vaimo hoitaa kotityöt valmiiksi, ettei töistä tulevan tarvii enää niillä itseään rasittaa.
syömässä varsinaista näyttelijäainesta tai valehtelijoiden klubilaisia.
Ne kuorineen pohjaan poltetut perunat ei kyllä tosiaan maistu hyvälle.
Sen verran tullut itsekin kokeiltua.
Joskus on perunat ottaneet pohjaan, vaikkei edes vesi ollut kaikki haihtunut.
Tiedosta ei ole ollut mulla kiinni, vaan unohduksesta tai muusta huolimattomuudesta.
Nykyään harrastankin aika paljon uuniruokia, kun laitta folion päälle ja pienelle lämmölle, niin ei mitään katastrofaalista pääse tapahtumaanm vaikka muutamaksi tunniksi unohtuisikin.
Me kolmestaan, Helinä, Kaktus ja mä ollaan palstalle ne epätäydelliset jotka emme heti täydellisiä ollut. Onpa onni, että ollaan tähän ikään asti selvitty!
Meillä onkin mitä muistella, toisin kuin täydellisillä, joilla kaikki sujuu ilman yhtään mieleenpainuvaa kuprua. Täydellinen ei myöskään voi kertoa omista mokistaan jälkeläisilleen, jotta nämä eivät niitä samoja toistaisi, vaan mokaisivat omintakeisesti, jos ja kun pakko on mokata jotenkin, jos elää haluaa.
Jos koti on pidetty siistinä ja on ollut hyvää ruokaa, niin lapset, pojat siinä missä tytötkin kyllä sitten aikuisena itse vaativat saman tason omassa elämässään, vaikkeivat nyt nuorukaisina ja teineinä niin hirveesti siitä perustakkaan. Siksi en olisi yhtään huolissani, vaikkei nuoret käskystä ja velvoitettuna siivoiskaan ja kotitöitä hulluna huhkis. Esimerkin voima, puhtaus ja tunnelma, jota he jäävät kaipaamaan, pois muutettuaan ja oman perheen perustaessaan, kyllä pitää huolen siitä, ettei alaspäin mennä. Samahan se sitten on, millä konstilla he oman kotinsa ja pyykit järjestävät, itse vai siivoojan avulla. Kukin taipumustensa ja kykyjensä mukaan. Kyse on siitä, mihin tähtää ja mitä vaatii ympäristönsä laadusta. Jos on kotona tottunut tiettyyn laatuun, niin harva tyytyy vaatimattomampaan, sitten enää aikuisena. Nuoruus on eri asia.
tuossa olet varmaan aivan oikeassa, tai ainakin toivon niin.
Siinä mielessä ei ole kodin "opit" menneet hukkaan.
Muistan yhden kerran, kun lapset auttoivat minua joulusiivouksissa, usein aivan innoissaan, niin pieni poika pyyhki lattiaa opastuksellani, mutta jätti jalkalistan ja nurkan ottamatta, niin näytin sitten hänelle miten pitää ottaa reunoja myöten ja sanoin, että nurkat on tärkeät, koska niihin aina kaikki pöly kerääntyy.
Olin aivan varma, että hyvin lyhyellä pinnalla varustettu poika heittää räsyn siihen paikkaan, kun ei mulle heti kelvannut ja sanoo, et siivoa ite.
Olin todella hämmästynyt, kun hän otti räsyn käteensä ja teki just kuten olin neuvonut ja totesi vielä, että: "on hyvä äiti, kun sinä neuvot miten pitää siivota, niin sitten me isona osataan". Tämä poika kyllä osaa ja tykkää järjestyksestä, vaikka ajoittain lintsaileekin.
epätäydellisten kerhoon. Sen verran on noita mokia sattunut mullekin. Harvemmin ehkä ruokaa laittaessa, mutta monessa muussa jutussa sitäkin enemmän ja omituisen näköisiä kattilan pohjia on saanut vuosien mittaan putsailla. En ihan vähällä anna periksi, putsaa niin kauan, että jäljet on poissa.
Olen niin pihi, etten raaski heittää pois.
Se on vain niin, että tekevälle sattuu, joka ei mitään tee, ei sille mitään satukkaan.
Juu sieltä ei kannata hakea muuta apua kuin sitä taloudellista hetkelliseen hätäänsä. Kaikki muu keskustelu johtaa liian helposti mainitsemaasi tulokseen. Lisäksi siellä tilanne ei sen jälkeen enää muutukaan; kun kerran saa leiman otsaansa, paperilla todistettuna eli hyvin mahdollisesti myös yksittäistapauksen perusteella liioiteltuna.