Tänään Hesarissa on kirjoitus passiivitalosta, joka ei tarvitse lämmitystä. Hieno keksintö, jos toimii, mutta nämä ikuiset prosentit: "Lämpöenergian kulutus 140 neliön talossa on jäänyt noin 25 prosentiin tavallisesta sähkölämmitteisen talon kulutuksesta." Miksei reilusti kerrota kilowatteja, että tietäisi, mikä näyttäisi säästöltä.
Minulla on 230 neliötä, varaava sähkölämmitys ja varaava takka ja kaikki sähkö 11 000 kWh / vuosi ja n. 6 m3 roskapuuta. Puu ei maksa, muuta kuin kuljetuksen, kun siivoa hakkuiden jälkiä. Takan lämmityksestä en luovu, vaikka pitäisi ostaa puut, siinä on sitä fiilistä, jota ei sähköstä löydy.
Minulla on 230 neliötä, varaava sähkölämmitys ja varaava takka ja kaikki sähkö 11 000 kWh / vuosi ja n. 6 m3 roskapuuta. Puu ei maksa, muuta kuin kuljetuksen, kun siivoa hakkuiden jälkiä. Takan lämmityksestä en luovu, vaikka pitäisi ostaa puut, siinä on sitä fiilistä, jota ei sähköstä löydy.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hommia ;-)
Maksaa aikalailla. Eikä tekniikka ihan vielä ole tiedossa.
Luultavasti lämmitys tapahtuu lämpöpumpulla LTO:n kautta/yhteydessä.
on joka tarvitsee ulkopuolista sähköä. Vai joko markkinoilla on 12voltin pilpit:-)
Termodynamiikan lakien mukaan vaikka kuinka eristäisi niin talo tai mikä tahansa muu kappale jäähtyy suomen ilmastossa.
Jossain Panamassa ikkunaton betonitalo voi olla aito passiivitalo:
http://www.kristiina.kaapeli.fi/panama.htm
Suurta lämmityssähköä tarvitseva talo ei ole valitettavasti talo, mutta keskeneräinen talo se voi olla.
sähkötön.
Tottakai se tarvitsee lämmityksen!
Lämmitys tulee olemaan lämpöpumppupohjainen ja todellakin luultavasti liittyy ilmanvaihtoon.
siinä nimessä tekee kun kyse onkin tavallisesta talosta ja vielä lämpöpumppukin
nimitys....Suomessa.
Keski-euroopassa asia ehkä onnistuukin.
ei kai kukaan luule että Suomessa pärjää lämmittämättä ;-)
Siinä lehtiartikkelissa sanottiin, että lämmönhävikit vähennetään lähelle nollaa lisäämällä eristeitä noin 2-kertaiseksi tavallisiin ja tekemällä tosi pullotiivis, ja ilmanvaihdon talteenotto tietenkin.
Lämpö tulee niistä (viluissaan??) liikkuvista ihmisistä, eli ruokakaupan lasku hyödyksi, ja käyvistä kodinkoneista, eli ei parane sammutella tietokonetta. Lämpölasku tulee sitten taloussähkön kautta.
Ja voihan kodinkoneeksi hankkia ilmalämpöpumpunkin, ja pakkasella sytytellä valkeeta uuniin.
Eli ei tässä taaskaan inttää tarvitse, odotellaan vain lisää kulutustuloksia. Itse jo rupesin arvioimaan seinärakenteita,mitä jos lisäisi 200 mm villaa?
140 neliösen uuden normitalon kulutus voisi jakaantua suunnileen niin, että kokonaiskulutus on 21.000kWh, josta taloussäköä 6.000kWh, lämmin vesi 3.500kWh ja lämmitys 11.500kWh.
Passiivitalossa talousähkön osuus ei laske lainkaan. Käyttövedestä saadaan kilowattitunteja pois jos rakennetaan joku aurinkolämpöjärjestelmä. Lämmityskulut pienenee paremman eristämisen ansiosta.
Jos lämmitysksestä säästetään 25%, niin se on 2.850kWh, eli suoralla sähköllä vajaa 300€/vuosi.
Tuosta 300€:n säästöstä voi alkaa laskemaan, että kuinka suuria ivestointeja sen eteen kannattaa tehdä.
Kulutus on 25% normaalista. Säästö on silloin 75% eli vajaa 900e. Eiköhän myös kotitaloussähkö puristeta paljon alaspäin normaalista. Sen merkitys on kuitenkin huomattava tällaisissa tapauksissa.
Epäilen että vertailukohtana on käytetty rakennusmääräystasoa. Sellaisia taloja ei juurikaan rakenneta. Määräystalossa on esimerkiksi seinissä villaa 17cm katossa, 30cm ja ikkunat ovat u=1,4. Yleensä tavalliset pakettitalot ovat tuosta 20-30% paremmin eristettyjä. Käytännössä säästö voi puolittua kun verrataan käytännön taloihin.
Mielenkiintoista nähdä myöhemmin miten projekti onnistuu.
olevan: www.passiivitalo.net