...elektroniikkaa?
Muinaisilla egyptiläisillä oli tapana esittää murtoluvut ns. yksikkömurtojen summina.
Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Egyptiläinen_murtoluku
Tätä esitystä käyttäen esimerkiksi
29/45=1/3 1/5 1/9.
Tämä tarkoittaa nykyelektroniikan kielellä sanottuna sitä, että haluttaessa vaikkapa toteuttaa 29/45 ohmin vastus yhden ohmin vastuksilla voimme kytkeä kolme vastusta rinnakkain, viisi vastusta rinnakkain ja yhdeksän vastusta rinnakkain ja nämä kaikki rinnankytkennät sarjaan, jolloin saamme halutun resistanssin muodostettua. Kaikkiaan tarvitsemme siis 3 5 9=17 yhden ohmin vastusta. Yksinkertaisimmassa mieleen tulevassa ratkaisussa toteuttaisimme ko. resistanssin kytkemällä 45 kappaletta yhden ohmin vastuksia rinnakkain, jolloin saisimme 1/45 ohmin resistanssin. Tämän jälkeen kytkisimme 29 kappaletta tällaisia rinnankytkentöjä sarjaan, Näin muodostuvan 29/45 ohmin resistanssin muodostamiseen tarvitsisimme siis 29*45 = 1305 yhden ohmin vastusta. Toinen yksinkertainen ratkaisu olisi kytkeä 29 kappaletta yhden ohmin vastuksia sarjaan ja tämän jälkeen 45 kappaletta tällaista kytkentää rinnakkain. Jälleen tarvittaisiin 29*45=1305 kappaletta yhden ohmin vastuksia. Säästö muinaisten egyptiläisten tarjoamassa ratkaisussa on melkoinen!
Harrastivatko siis muinaiset egyptiläiset elektroniikkaa?
Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Baghdad_Battery
[email protected]
Muinaisilla egyptiläisillä oli tapana esittää murtoluvut ns. yksikkömurtojen summina.
Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Egyptiläinen_murtoluku
Tätä esitystä käyttäen esimerkiksi
29/45=1/3 1/5 1/9.
Tämä tarkoittaa nykyelektroniikan kielellä sanottuna sitä, että haluttaessa vaikkapa toteuttaa 29/45 ohmin vastus yhden ohmin vastuksilla voimme kytkeä kolme vastusta rinnakkain, viisi vastusta rinnakkain ja yhdeksän vastusta rinnakkain ja nämä kaikki rinnankytkennät sarjaan, jolloin saamme halutun resistanssin muodostettua. Kaikkiaan tarvitsemme siis 3 5 9=17 yhden ohmin vastusta. Yksinkertaisimmassa mieleen tulevassa ratkaisussa toteuttaisimme ko. resistanssin kytkemällä 45 kappaletta yhden ohmin vastuksia rinnakkain, jolloin saisimme 1/45 ohmin resistanssin. Tämän jälkeen kytkisimme 29 kappaletta tällaisia rinnankytkentöjä sarjaan, Näin muodostuvan 29/45 ohmin resistanssin muodostamiseen tarvitsisimme siis 29*45 = 1305 yhden ohmin vastusta. Toinen yksinkertainen ratkaisu olisi kytkeä 29 kappaletta yhden ohmin vastuksia sarjaan ja tämän jälkeen 45 kappaletta tällaista kytkentää rinnakkain. Jälleen tarvittaisiin 29*45=1305 kappaletta yhden ohmin vastuksia. Säästö muinaisten egyptiläisten tarjoamassa ratkaisussa on melkoinen!
Harrastivatko siis muinaiset egyptiläiset elektroniikkaa?
Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Baghdad_Battery
[email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
olen kuullut että egyptiläisillä olisi ollut mm. sähkölamppuja. Ei ole tullut ikinä itse tutkittua aihetta.
Googlella löytyy aiheesta. En jaksa juuri nyt itse lukea kauheasti, mutta esim. tuollainen sivu tuli heti vastaan:
http://ancientx.com/nm/anmviewer.asp?a=72
www.leedskalnin.com/
www.coralcastle.com
... yms...
Epyktiläisillä oli varmaan vastuksien ylituotantoa jos he tuolla lailla sarja- ja rinnankytkentöjä laskivat. Tämän esimerkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=4000000000000029&posting=22000000032723430
ratkaisemiseen kuluisi ekyptiläisittäin peräti 74 yhden ohmin vastusta kun pulman esittäjän mielestä ehdotettu 9 kappalettakin on liikaa.
Kun kytketään vastuksia pitää toleranssit ottaa huomioon siis korkeintaan 3numeroa.
Varmasti murtoluvuilla on matemaatikon kiva elvistellä mutta electroniikkaa se ei ole.
Kai ne 1 ohmin vastuksia on viittä teholuokkaa kun kuormittuvat kovin ristiriitaisesti.
Teoriassa voidaan normaali laskimella laskea 8 numeroa ja 2 exponenttia mutta vain teoriassa.
varsin mielenkiintoiseen kysymykseen.
Nämä ovat tehonkulutuksen ja toleranssien huomioiminen suunnittelun yhteydessä. Näihin minulla toki itsellänikin on työkaluja.
Mielestäni asioita ei kuitenkaan pidä komplisoida liikaa varsinkaan liian aikaisessa vaiheessa.
Tarkoitukseni olikin herättää palstan lukijoita huomaamaan, että varsin yksinkertaisistakin peruslähtökohdista voidaan päästä pohdiskelemaan ainakin omasta mielestäni hyvin mielenkiintoisia kysymyksiä.
Näitä kysymyksiä pohdiskelemalla aloitteleva elektroniikan harrastaja voi päästä hyvinkin syvälle oman ammattitaitonsa kehittämisessä.
Itse asiassa nerous on sitä, että osaa ajatella yksinkertaisesti. Ongelman ratkaisua etsittäessä pitää osata karsia ongelman asettelusta kaikki ylimääräinen, erityisesti kaikki tarpeettomat ja epäoleelliset ns. 'implisiittioletukset', asiat, joita monet ihmiset pitävät itsestäänselvyyksinä. Esimerkki tällaisesta ajattelijasta oli Albert Einstein. Hänenkin isänsä oli tietääkseni pienen sähköalan yrityksen omistaja.
[email protected]
ällii riittää vaik muille jakaa
iha kiinnostava kysymmys hywi mahollista et on jos ois teknologia riittäny tietokoneisii sillo nii ne ois ollu edelläkävijöitä