Olen hakenut ok-taloa tässä jonkin aikaa ja olen tehnyt seuraavanlaisen havainnon. Tampereen ympäristössä on vähän taloja tarjolla, uudehkoja lapsiperheelle sopivia yli 150m2 ei oikeastaan laisinkaan. Hinnat ovat myös melko suolaisia.
Sen sijaan esim. Pori, Rauma, Turku ympäristöineen, Oulu ympäristöineen, Jyväskylä jne. ovat "täynnä" hienoa, isoa, uutta mutta halpaa taloa!!!
Tampere ja etenkin Nokia ovat mielestäni hieman ylihintaisia ja mikä hulluinta, ne harvat "kunnolliset" talot joita tulee myyntiin menevät kaupaksi melkeinpä juuri sillä hinnalla mitä niistä pyydetään.
Tuntuuko minusta vaan tältä vai mahdanko jopa olla oikeassa? Ja olisiko odotettavissa että keväällä tulisi hieman enemmän tarjontaa?
Sen sijaan esim. Pori, Rauma, Turku ympäristöineen, Oulu ympäristöineen, Jyväskylä jne. ovat "täynnä" hienoa, isoa, uutta mutta halpaa taloa!!!
Tampere ja etenkin Nokia ovat mielestäni hieman ylihintaisia ja mikä hulluinta, ne harvat "kunnolliset" talot joita tulee myyntiin menevät kaupaksi melkeinpä juuri sillä hinnalla mitä niistä pyydetään.
Tuntuuko minusta vaan tältä vai mahdanko jopa olla oikeassa? Ja olisiko odotettavissa että keväällä tulisi hieman enemmän tarjontaa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pirkanmaalla omakotitalotonttien kaavoitus on ollut kuin Speden rautakauppias sketsin katsomista. Vuoreksesta ja monista muistakin omakotivaltaisista alueista on puhuttu vuosikymmeniä ja mitään ei tapahdu. Usein myös käy niin, että aluksi jollekin uudelle alueelle on ollut tulossa esim. 250 kpl pientaloja.. Jipii, kerrankin tarpeeksi tontteja omakotitaloja varten.. Sitten selviää, että Tampereen kaupungin määritelmä pientalolle jakautuu seuraavasti: omakotitalo (20kpl), paritalo (20 huon.), rivitalo (100 huon.), sekä lopuksi _pien_kerrostalo (110 huon.). Noista 20 kappaleesta puolet sitten menee valtuustossa istuvien kavereille ja loput pistetään arpajaisiin, joissa on suunnilleen sama voittoprosentti kuin lotossa.. Ei siis kannata ihmetellä miksi omakotitalossa roikutaan niinkin tiukasti kiinni. Uutta on mahdoton tehdä, kun ei saa tonttia järkipaikalta, järkihintaan.
Täällä Treen lähikunnissa tosiaan karannut täysin mopo käsistä hinnoittelussa niin myynti- kuin vuokarahinnoissa. Pieniä paikkakuntia ja matkaa Treelle useampi kymmenen kilometriä ja hinnat lähes purkukuntoisista/täysrempattavistakin järjenvastaisia. Ja uudemmista (80-90 luvun) taloista pyydetään samassa suhteessa älyttömiä summia. Ei ne uudet talot niin paljoa maksa, katso vaikka Helmitalojen hinnoittelu. Minulla ei ole ainakaan halua rahoittaa kiskureiden henkilökohtaista lottovoittoa vanhan talon myynnissä, ennemmin rakennan itse kun sopiva tontti löytyy...Jopa rakennuttaen tulee halvemmaksi kuin ostaa vanha talo näillä hinnoilla. Käytetään sitä maalaisjärkeä, ostajan markkinat.
Meillä oli ensimmäinen koti 80m2 3h k s paritalo. Seuraava 119m2 rivari.
Miksi nuoret perheet haluatte 150-200m2 omakotitaloja isoilla tonteilla ja kolmenauton talleilla? Kymmenien kilometrien päässä keskustoista?
Öljy loppuu tai ainakin vähenee reilusti tällä vuosisadalla. Asunto läheltä raiteita on paras, sopivan kokoinen, kaukolämmitetty ja energiapihi.
Räkä,
Hyvä kommentti. Tuntuu että talojen kokovaatimukset on karanneet täysin käsistä. Uskosin että käänne tähän "mikään koko ei riitä mulle" -ajatusmalliin tulee energian hinnan kallistuessa 3-5 kertaiseksi. Tähän ei välttämättä edes mene kauon.
Asunnoille tulee käymään sama kuin autojen urbaanimaasturibuumin kanssa. Aluksi lähes kaikilla pitää olla suurinta ja vihoin huomataan että onko tässä sittenkään järkeä. Ei.
Tosiaankin, energiapihi ja järkevänkokoinen kaukolämmitty koti raiteen tai muuten hyvien julkisten yhteyksien varrelta tulee vielä arvoonsa.
Öljy loppuu sitten kun loppuu mutta yksityisautoilu ei lopu koskaan! Sitten mennään kaasulla, sähköllä, etanolilla, vedyllä tai millä lie ekotöhnällä. Julkiset kulkupelit eivät sovi työmatkaani eivätkä muutenkaan työhöni ja vielä vähemmän muuhun elämääni.
En ole muuttamassa kymmenien kilometrien päähän keskustasta. Nyt haen taloa max 5km nokian keskustasta. Työmatkaa kylläkin on sitten 50km mutta työpaikka on sellaisessa tuppukylässä ettei sinne voi muuttaa kuin työtön ja alkoholisoitunut vasemmistoliiton äänestäjä.
Talleja tai katospaikkoja riittää kyllä ihan kaksi kunhan on hyvä varasto lisäksi.
Tontin ei tarvitse olla iso. Talo saa olla reilu ihan jo siksikin että kun on pari lasta jotka ovat koulussa ja molemmilla koulun jälkeen yksi tai kaksi kaveria meillä jotka mälyävät ja haisevat sukkamehulle! Rentoudu siinä sitten työpäivän jälkee siinä pienessä luukussa! Ei kiitos.
Minulle tila, rauhallisuus ja liikkumisen helppous ovat elämänlaatua parantavia tekijöitä. Jos jollekin muulle niitä ovat ahtaus, rivitalon 20m2 takapiha, kilometrien kävelyt räntäsateessa ja tuiskussa bussipysäkille, taloyhtiön pihatalkoot tai vaikkapa hissittömän kerrostalon rappujen kiipeäminen kahden kauppakassin ja kiukuttelevien lasten kanssa niin siitä sitten vaan nauttimaan!
Pihiä minulla ei ole muuta kuin appiukko!
Suomi on iso ja harvaanasuttu maan jossa yksityisautoilu tulee aina olemaan merkittävä ja välttämätönkin liikkumismuoto. Jos asut vaikkapa Hesassa tai ns. kehä kolmosen sisäpuolella niin julkisilla liikkuminen on helppoa. Ei muuta kun kotiovelta 100m ratikkäpysäkille ja taas pysäkiltä 100m työpaikalle ja kotiin tullessa kotitalon kivijalan lähikaupasta jauhelihapitsat kainaloon. Siinä on helppo ihmetellä yksityisautoilua ja vaahdota julkisen liikenteen puolesta.
Jos haluaisin mennä 16km työmatkani bussilla se tietäisi yhteensä 15km kävelyä päivässä. Ensin kotoa 2,5km bussiasemalle ja siitä pikavuorolla pysäkille joka on 5km päässä työpaikasta. Ja työpäivän jälkeen sama juttu. PAITSI KUN AUKATAULUT EI SOVI TYÖAIKAANI! Ja mitäs sitten kun kesken työpäivän pitää päästä käymään pankissa tai kirjanpitäjällä? Pankkiin 5-6km ja kirjanpitäjälle 15km. Taksillako menisin? Entäs sitten työpäivän jälkeen ruokaostokset tai lasten harrastukset? Minulle tulisi noin 80km kävelyä joka päivä. Ei roppa kestä moista!
Suomalaisista jotain 4,5 miljoonaa asuu muualla kuin ratikkakiskojen ja metron lähellä. Suuri osa kilometrien päässä jopa siitä lähimmistä bussipysäkistä mistä bussi veisi haluttuun kohteeseen tai edes sinnepäin! Kaikki suomalaiset eivät mahdu Helsinkiin tai Tampereelle tai Turkuun.
Kuitenkin myös me "maalaiset" maksamme kovia veroja joilla rahoitetaan mm. julkisia ja taloudellisesti kannattamattomia liikkumismuotoja.
Pois, jos minun ensiasunnossani on 270 neliötä? Miksi siis nähdä vaivaa?
Joskus kannattaisi ehkä hiukan pohtia myös taustoja, minkä takia monet hankkivat ensiasunnoksi riittävän suuren talon. Itse olimme opiskelujen päätyttyä noin 30-vuotiaita, ei pahemmin enään tuon ikäisenä mikään yksiö nappaa.
ps. Vain yhden asunnon voi hankkia ilman varainsiirtoveroa.
Uusimmasta Suomen Kuvalehdestä Ode Soininvaaran kolumni, samaa kirjoittelee Isokallio Iltalehdessä tänään.
Oletko miettinyt elämistä muuten kuin auton ehdoilla. Kun muistelen parikymppisenä kavereiden suunnitelmia asumisen suhteen ensimmäinen kohta oli että on auto, auto tarvitsee hyvän säilytys/huolto -paikan. Sellainen ei järjesty läheltä keskustaa vaan on muutettava maalle niin naapureistakaan ei ole haittaa.
Tästä se alkaa. Suomessa on pinta-alaa 20-50 miljoonalle. Meitä on kuitenkin vain 5 miljoonaa. Tämä väki mahtuisi hyvin pääkaupungin kehyskuntiin Tampere, turku, kuopio ja Oulu -talousalueille. Ei tarvittaisi henkilöautoja kuin puolet nykyisestä jos asuminen olisi tiivistä ja työpaikkoja voi vaihtaa asumisensuhteen paremmille paikoille.
Vero on 1.6% (pari vuotta sitten). Jos pariskunta ostaa asunnon 51-49 pienempi omistaja saa vielä käyttää varainsiirtoveroa. Sitäpaitsi, loppulaskussa vero ei tunnu missään!
Oletko ajatellut mitä talollesi tapahtuu myöhemmin? Asutteko kuolemaan saakka? Miten perikunta pääsee eroon siitä? Kaverin vanhemmat rakensivat 180m2 omakotitalon kun nuorin lapsi lähti omaan. Nyt hän miettii sisarusten kanssa miten päästä eroon isosta kahdelle ihmiselle suunnitellusta talosta.
Ensimmäisen talon ostin omiin nimiini ja nyt toisen talon ostan vaimolle. Ei siis mene laisinkaan tuota lisäveroa...
Kaikki oikeasti omassa talossaan asuvat tietävät, että kiinteistön varainsiirtovero on 4%. Vain homekuutioista joutuu maksamaan matalampaa veroa. Kerrankin valtion tulee köyhiä vastaan. Toki itse maksa mitään veroa, koska olen asunut vain itse rakennuttamissani taloissa. Muiden gryndaamin halpishomepommeihin en suostu nenääni pistämään.
Pirkanmaalla on sellainen tilanne minkä oletkin jo huomannut.Itsekin etsiskelimme asuntoa pari vuotta mutta ei oikein sopivaan hintaan löytynyt järkeviä ratkaisuja(joukkoon mahtui kyllä ylihinnoiteltuja lahovauriotaloja jotka sitten jäänet myymättä ja myyjät asuvat edelleenkin niissä)kuin myös huonosti ja pikaisesti pintarempattuja kohteita pienellä pihalla tai jotain muuta.Aina oli jotain vikaa:liian pieni,liian iso,liian kallis,liikaa remonttia.Jos vain enää löytyisi sopivaa ja isoa tonttia niin rakentaa kannattaisi jos tuntuu että hermot kestää sen rakennusajan.
Bytheway,ostettiin sitten kesämökki kun sopivaa taloa ei meidän kriteereillämme löytynyt =)
Ja niitä on vähän tarjolla ja hinnat huitelee korkeammalla kuin esimerkiksi Vantaalla. Vuosi on etsitty, taloa ei vain ole löytynyt järkevään hintaan. Edessä onkin talon rakentaminen... tontti sentään löytyi.
Ja mitä tähän päivittelyyn ison talon tarpeesta tulee niin meillä kyseessä ei ole ensiasunto. Ja haluamme jokaiselle lapselle koirankoppia suuremmat huoneet. Olemme kuulemma suurperhe, joten 4 h k ei meille riitä.
Homma näyttä selvästi siltä, että kriteerit on asetettu liiaan korkealle maksuvalmiuteen nähden. Tämän saman havainnon oon tehnyht myös kaveripiireissäni.
Budjetti on max 330t euroa. Tuo pysyy vielä kohtuuden rajoissa. Saisi vähän ylikin mennä jos löytyisi oikein superherkku.
Nyt vain on se tilanne että vaikka rahaa olisi 600t eskoa niin taloa ei löydy koska niitä ei ole myynnissä!!!!!!!