Avieron jälkeen nyt olisi tarkoitus tehdä ositus joka oikeastaan koskee pelkästään taloa. Vaimoni mielipide asiaan on että talo myytäisiin pois. Itselläni olisi halu ja tarloitus pitää talo itselläni ja maksaa hänet "ulos" omasta osuudestaan. Talon myyminen ei tällä hetkellä ole järkevää eikä oikein perusteltua koska, talossa olevat remontit ovat kesken ja myynnistä saadut rahat eivät riitä lainojen pois maksuun.Vaimollani on tällä hetkellä 2 osaketta, joista toinen kuuluu avio-oikeuden piiriin ja toisen osakkeen lainan takaajana olen itse. Tämän toisen osakkeen hän on ostanut itselleen.
Myyntiaikeessa ei ole mitään järkeä ja osituksessa tapahtuva omaisuuden jako olisi muutenkin reilua häntä kohtaan koska, normaalikaavalla laskettuna hän ei saisi juuri mitään osituksessa. Tässä olenkin kuitenkin tarjoamassa tiettyä summaa hänen osuudestaan yhteisesti omistamastamme talosta, ja näin ollen hänen oma taloudellinen tila kohenisi. Mutta tällaiset tarjoukset eivät vain mene häneen läpi.
ositusta varten olen ottanut lakimiehen avuksi ja jos "järkipuheella" sovittava jako ei onnistu, olen valmis määräämään pesänjakajan suorittamaan tätä tehtävää. Kuinka kauan tällaista asiaa toinen osapuoli voi venyttää ja onko pesänjakajalle mahdollisuus "tuomita" hieman nopeammin asia ettei turhaa asia venyisi.
Myyntiaikeessa ei ole mitään järkeä ja osituksessa tapahtuva omaisuuden jako olisi muutenkin reilua häntä kohtaan koska, normaalikaavalla laskettuna hän ei saisi juuri mitään osituksessa. Tässä olenkin kuitenkin tarjoamassa tiettyä summaa hänen osuudestaan yhteisesti omistamastamme talosta, ja näin ollen hänen oma taloudellinen tila kohenisi. Mutta tällaiset tarjoukset eivät vain mene häneen läpi.
ositusta varten olen ottanut lakimiehen avuksi ja jos "järkipuheella" sovittava jako ei onnistu, olen valmis määräämään pesänjakajan suorittamaan tätä tehtävää. Kuinka kauan tällaista asiaa toinen osapuoli voi venyttää ja onko pesänjakajalle mahdollisuus "tuomita" hieman nopeammin asia ettei turhaa asia venyisi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olet siis tehnyt ex-puolisollesi tarjouksen, jota tämä pitää liian alhaisena. Ymmärsinkö oikein? Jos ette pysty tekemään sopimusositusta, on edessä pesänjakajan määrääminen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kyselyn perusteella riidattomat ositukset vievät keskimäärin puoli vuotta ja riitaisat vuoden. Yli kaksi vuotta kestävät ositukset ovat harvinaisia. Suht riidattomien ositusten hinta on tonnista kolmeen. Riitaisten ositusten hinta on kahdesta kymppitonniin.
Se, kuinka paljon te häviätte jos joudutte myymään keskeneräisen asunnon, ei tietenkään ole pesänjakajan ongelma vaan teidän oma valintanne.
Mitäs jos kehottaisit vaimoasi ottamaan ositusehdotuspaperisi mukaan ja kipittämään OMALLE juristilleen sitä näyttämään. Jos tarjouksesi on niin höveli, kun annat ymmärtää, niin johan se juristi kykenee sitä järkeä hänen päähänsä takomaan... ... eikä tarvitse kalliiseen pesänjakaja-prosessiin ryhtyä.
Itselläni on ihan sama tilanne. Ex-vaimolle ei kelpaa mikään ja vääntää kaikessa vastaan. Veikkaan että tässäkin tapauksessa on kysymys vain naisen ei-järjellisestä reaktiosta avioerotilanteessa. Ei yksinkertaisesti pysty ajattelemaan loogisesti ja järjellä kuten mies vaan tunteilee ja ei edes tajua omaa parastaan. Näitä tarinoita riittää.
Avioero sinänsä on erittäin paljon tuhoa tuottava toimenpide niin taloudellisesti kuin henkisesti.
Vaikutat kuitenkin tilatneesta huolimatta järkevältä ja ajattelevalta, mikä avioerotilanteessa ei ole itsestäänselvyys, niin lähellä ns. pientä kuolemaa monesti ollaan.
Tarvitsette nyt, mikäli aiotte tehdä sopujaon, puolueettoman arvioijan, joka osaa tehdä selkeän ja ymmärrettävän laskelman omaisuudestanne. On kohtullista katsoa, mitä vaikutuksia jaettavalla omaisuudella on lähitulevaisuudessa, jälleen puolueettoman arvioijan silmin.
On olemassa auktorisoituja arvioijia, varokaa kiinteistövälittäjiä, on olemassa tavarantarkastajia - keskuskauppakamarin luettelot. On olemassa myös rehellisiä, selkärankaisia ihmisiä, joihin voi luottaa.
Toivottavasti saatte asianne kuntoon ilman oikeudenkäyntejä - tuomarit osaavat lain, mutta käytännön asioista eivät välttämättä ymmärrä yhtään mitään.