Miten pitkään todella jaksan katsoa noita mieheni menoja, jotka tuppaavat menemään nyt jo lasten edelle? Minun jaksaminen ei ole häntä ikinä oikeastaan liikuttanut, ja sen olen niellyt, mutta lapset säälittää.. :( Näetkö tähän tilanteeseemme? Kannattaako tässä miten pitkään "rimpuilla" minun, tulisiko jotakin parempaa toisaalla?
Katsotko?
Uupunut kodinpyörittäjä
175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
itse en ole moiseen koskaan uskonut eikä pidä uskoa Sinunkaan! Sinä itse olet tärkeä ja Sinun on pidettävä huolta itsestäsi ja jaksamisestasi! Lapsesi tarvitsevat Sinua, juuri Sinua!
Anna miehesi mennä menojaan ja kun hän vonkuaa takaisin, niin anna tukeva kuvitteeellinen potku ahteriin ja nauti siitä tunteesta.
Et ole niin heikko kuin ajattelet itsestäsi - kotitaustasi ja miehesi ovat ruokkineet tuota heikkouttasi koko ikäsi, mutta nyt on Sinun aika rohkaistua - älä etsi uudesta miehestä apua - Sinun on ensin löydettävä sisäinen rohkeutesi ja muutettava se vahvuudeksesi. Ota vastuu nyt itsestäsi ja lapsistasi - tee rohkeita ratkaisuja ja yllätyt, kun energisoinnut ja muutut naarasleijonaksi. Ja vasta silloin olet valmis kohtaamaan uuden onnesi!