Kuntaliitosilta 27.3. kello 18
Hollolan kunta järjestää....
11395
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oho, kysykääs mitä mieltä hollolan neuvottelijat ovat äänestyksestä, jos vaikka annettaisiin kuntalaisten päättää liitytäänkö lahteen vai ei. Eräs näistä neuvottelijoista sanoi eräässä tilaisuudessa: että ei missään nimessä voida kysyä kuntalaisilta, sillä he eivät tiedä mikä on hollolalle hyväksi. Miettikääs tätä lausumaa?
ole poliitikoille mieleen, joutsenolaistenkin äänestystuloksella pyyhittiin ahteria.
Ilman muuta kansanäänestys kuntaliitoksesta. Sanokoon tyhmyyksissään jokin nevottelioista mitä tahansa.Neuvotteliat ei kaikki siellä- järkevämmästäpäästä, meinaan Tuliainen ja meniäinen...Kuntalaiset äänestys samaan aikaan ,kun on kunnallisvaalit, pöytään lappu erillisenä kuka haluaa liitosta ja kuka ei!43;me valtuutettua ei yksin sitä päätä, kuntalaisia on kuultava mitä he haluavat vveronmaksajana!
"Eräs näistä neuvottelijoista sanoi eräässä tilaisuudessa: että ei missään nimessä voida kysyä kuntalaisilta, sillä he eivät tiedä mikä on hollolalle hyväksi. Miettikääs tätä lausumaa?"
Kenen kunnanvaltuutetun äänestäjät ovat olleen noin vastuuttomia ja arvostelukyvyttömiä äänestääkseen kyseisen valtuutetun valtuustoon?
koska Aimo Ryynänen ja kumppanit eli kuntademokratian asiantuntijat lienevät saaneet taotuksi valmistelijoiden kalloon edes sen verran ymmärrystä tai pelkoa, että he tajuavat rikkovansa yhä pahemmin ainakin kuntalakia, jos eivät ala kiireen vilkkaa osallistaa kuntalaisia valmisteluun. Asukasäänestyksen kuntaliitoksesta pitäisi olla itsestään selviö, josta ei tarvitse edes keskustella. Asukkaat ovat kunnan ylimpiä vallanpitäjiä, eivät heidän valitsemansa poliitikot tai virkamiehistö. Tämäkin itsestään selvyys on vissiin päässyt yleisen passivoitumisen myötä kuntalaisilta unohtumaan. Mitä valmistelijoiden lausumiin tulee, niin nehän vain noudattelevat yleisempiä aatteellisia linjauksia, vieläpä puoluepoliittisesti: ei ole salaisuus, että asukkaiden osallistumista vastustavat eniten kokoomuslaiset poliitikot ja virkamiehet, sekä heidän taustaryhmänsä. Toisaalta, Hollolassa tuskin tarvitsee pelätä mainittavampaa metakkaa äänestyksen puolesta kunnan porvarillisuuden huomioon ottaen.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900656
Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä 16.7.1990/656
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § (22.12.1995/1649)
Tämä laki koskee menettelyä, jota noudatetaan kuntalain (365/95) 30 §:ssä tarkoitetuissa neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä.
2 §
Kansanäänestys toimitetaan kunnanvaltuuston määräämänä sunnuntaina. Äänestystä ei kuitenkaan voida määrätä toimitettavaksi uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntaipäivänä, itsenäisyyspäivänä taikka jouluaattona tai ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä. Äänestystä ei saa määrätä toimitettavaksi myöskään kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä.
Äänestys toimitetaan äänestysalueittain noudattaen vaalilain (714/1998) 8 §:n nojalla viimeksi määrättyä äänestysaluejakoa. Valtuusto voi kuitenkin päättää, että useammalla äänestysalueella on yhteinen äänestyspaikka. (2.10.1998/716)
Äänestykseen voidaan osallistua myös ennakolta kirjeitse (kirjeäänestys) sen mukaisesti kuin jäljempänä säädetään.
3 §
Kunnanvaltuuston on päätettävä kansanäänestyksen toimittamisesta viimeistään 60. päivänä ennen äänestyspäivää.
Päättäessään kansanäänestyksen toimittamisesta kunnanvaltuuston on samalla päätettävä äänestyksen aiheesta ja ajankohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Vaihtoehdot voivat sisältyä samaan äänestyslippuun tai kutakin vaihtoehtoa varten voi olla oma äänestyslippu. Äänestäjällä tulee kuitenkin aina olla mahdollisuus ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista. Kunnanvaltuuston on päätöksessään määrättävä äänestyslippujen lukumäärä, sisältö ja ulkomuoto.
4 § (22.12.1995/1649)
Kuntalain 31 §:ssä tarkoitetussa kansanäänestyksen toimittamista tarkoittavassa kunnan asukkaiden aloitteessa on yksilöitävä asia, josta kansanäänestys halutaan toimitettavaksi. Aloitteen tekijöiden on aloitteessa vakuutettava, että he ovat äänestysoikeutettuja kunnan asukkaita. Aloitteen tekijöiden omakätisten allekirjoitusten alle on selvästi merkittävä heidän nimensä, ammattinsa tai toimensa ja osoitteensa.
5 § (2.10.1998/716)
Äänestysviranomaisina kansanäänestyksessä ovat vaalilain 13 §:ssä tarkoitettu kunnan keskusvaalilautakunta sekä äänestyslautakunnat. Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen äänestystä asetettava kutakin 2 §:ssä tarkoitettua äänestysaluetta tai, jos useammalla äänestysalueella on yhteinen äänestyspaikka, kutakin tällaista useamman äänestysalueen äänestyspaikkaa varten äänestyslautakunta noudattaen soveltuvin osin, mitä vaalilain 15 §:ssä säädetään vaalilautakuntien asettamisesta.
6 §
Kunnan keskusvaalilautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta viimeistään kuukautta ennen äänestyspäivää, 20. päivänä ennen äänestyspäivää, äänestyspäivää edeltävänä perjantaina, äänestyspäivänä ja äänestyspäivän jälkeisenä päivänä sekä muulloinkin, milloin asian käsittely sitä vaatii.
7 § (2.10.1998/716)
Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatettava kansanäänestyksen aihe ja ajankohta, äänestysalueiden äänestyspaikat, äänestyksessä noudatettava menettely sekä äänestyksen kohteena olevat vaihtoehdot hyvissä ajoin ennen äänestystä yleisesti tiedoksi sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Kunnanhallituksen on viivytyksettä ilmoitettava oikeusministeriölle kansanäänestyksen toimittamisesta. Muutoin on kansanäänestykseen liittyvästä tiedottamisesta voimassa, mitä kuntalain 29 §:n 1 momentissa säädetään.
8 § (2.10.1998/716)
Kansanäänestystä varten kunnan keskusvaalilautakunta perustaa äänestysoikeutetuista henkilöistä äänestysoikeusrekisterin, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä vaalilain 18 §:ssä säädetään äänioikeusrekisteristä.
Kunnanhallituksen on viimeistään 55. päivänä ennen äänestyspäivää ilmoitettava Väestörekisterikeskukselle kansanäänestyksen toimittamisesta ja siitä, haluaako se äänestysoikeusrekisteriin otettavat tiedot käyttöönsä konekielisinä vai paperitulosteina. Paperitulosteista on soveltuvin osin voimassa, mitä vaalilain 71 §:ssä säädetään vaaliluetteloista.
Väestörekisterikeskuksen on viimeistään 30. päivänä ennen äänestyspäivää toimitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle äänestysoikeusrekisteriin otettavat tiedot.
9 §
Kirjeäänestystä varten kunnan keskusvaalilautakunta lähettää viimeistään 19. päivänä ennen äänestyspäivää jokaiselle äänestysoikeutetulle, jonka osoite on tiedossa, 3 §:ssä tarkoitetussa päätöksessä käytettäväksi määrätyt äänestysliput, vaalikuoren, lähetekirjeen, lähetekuoren ja laatimansa äänestysohjeet (kirjeäänestysasiakirjat).
Äänestysoikeutetulle, joka ei ole postitse saanut 1 momentissa tarkoitettuja kirjeäänestysasiakirjoja tai jolta ne jostakin muusta syystä puuttuvat, tulee varata mahdollisuus saada ne kunnan keskusvaalilautakunnalta tai sen ilmoittamasta paikasta. Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että mahdollisuus saada kirjeäänestysasiakirjoja ja menettely niiden saamiseksi saatetaan yleisesti tiedoksi 7 §:ssä säädetyin tavoin.
10 §
Kirjeäänestyksessä on käytettävä 9 §:n 1 momentissa mainittuja kirjeäänestysasiakirjoja.
Tehtyään äänestysmerkinnän äänestysoikeutetun tulee sulkea äänestyslippu tai, jos niitä on käytettävissä useampia, valitsemansa äänestyslippu vaalikuoreen, täyttää ja omakätisesti allekirjoittaa lähetekirje, sulkea vaalikuori ja lähetekirje lähetekuoreen ja lähettää lähetekuori postitse kunnan keskusvaalilautakunnalle siten, että se saapuu sille viimeistään äänestyspäivää edeltävänä perjantaina kello 19.
Postitse lähettämisen sijasta äänestysoikeutettu voi palauttaa kirjeäänestysasiakirjat 2 momentissa säädetyssä määräajassa myös muulla tavalla kunnan keskusvaalilautakunnan ilmoittamaan osoitteeseen. Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että palauttamispaikasta on ilmoitus 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa äänestysohjeissa.
11 § (2.10.1998/716)
Kunnan keskusvaalilautakunnan kokouksessa, jossa kirjeäänestyksessä annettuja ääniä lasketaan, on vaalikuorista otetut äänestysliput leimattava vaalileimasimella.
12 §
Äänestyslippu on mitätön:
1) jos vaalikuoressa on useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu;
2) jos vaalikuoressa on sellainen puutteellisuus tai merkintä, että äänestys olisi vaalilain 63 §:n 2 momentin 1–3 kohdan mukaan ollut jätettävä huomioon ottamatta; (2.10.1998/716)
3) jos äänestyslippuna on käytetty muuta kuin kunnan painattamaa äänestyslippua;
4) jos äänestyslippu on leimaamaton;
5) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä;
6) jos äänestysmerkintä on tehty useamman kuin yhden äänestyslipussa olevan vaihtoehdon kohdalle; tai
7) jos äänestysmerkintä on niin epäselvä, ettei voida tietää, mitä vaihtoehtoa on tarkoitettu.
Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna asiattomana merkintänä ei ole pidettävä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, mitä äänestäjä on tarkoittanut.
13 §
Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa kansanäänestyksen tuloksen. Tuloksen vahvistamista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
14 §
Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatettava kansanäänestyksen tulos tiedoksi sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
15 §
Kunnan keskusvaalilautakunnan on säilytettävä äänestysliput viisi vuotta kansanäänestyksen tuloksen vahvistamisesta.
16 §
Kansanäänestyksessä käytetyt äänestysliput painattaa sekä kirjeäänestysasiakirjat valmistuttaa kunta. Äänestyslipusta on käytävä ilmi, miten se taitetaan kokoon, ja sen on turvattava äänestyssalaisuuden säilyminen.
Kunnan keskusvaalilautakunta määrää tavan, jolla vaalilautakunnissa sinetöidään kunnan keskusvaalilautakunnalle toimitettavat lähetykset ja hankkii tarvittavat sinetöimisvälineet. (2.10.1998/716)
17 § (2.10.1998/716)
Kunnallisesta kansanäänestyksestä aiheutuneet kustannukset suoritetaan kunnan varoista.
18 § (2.10.1998/716)
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, kansanäänestyksessä noudatetaan soveltuvin osin vaalilakia. Mitä vaalilain 189 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan koske määräaikaa, joka 10 §:n 2 momentissa säädetään kirjeäänestysasiakirjojen palauttamiselle.
19 §
Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta.
20 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990.
HE 136/89, l-tvk.miet. 10/90, svk.miet. 50/90, HE 29/93, PeVM 2/93
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
11.6.1993/501:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993.
22.12.1995/1649:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
Jos kansanäänestys toimitetaan ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voi maantulosta, on kuitenkin sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 175/95, PeVM 4/95, EV 161/95
2.10.1998/716:
Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä lokakuuta 1998.
Jos kansanäänestys toimitetaan ennen kuin 90 päivää on kulunut lain voimaantulosta, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 48/1998, PeVM 5/1998, EV 89/1998
koske!
Tulkaa arvoisat kuntalaiset nyt keskustelemaan kuntaliitos asiasta ja sanomaan omat painavat mielipiteennen.Tilaisuus on tärkeä ja teidän mielipide ratkaiseva mitä te kuntalaiset haluatte.OLLAANKO HOLLOLAISIA jatkossakin, mitään pakkotarvetta ei liitokselle ole.Terv. SEIJA
Hei
Tämä suurkunta ajattelu on nyt niin pop joka puolella,mutta olisi hyvä jos pantaisiin jäitä
hattuun.Kyllä ihan oman kunnan pitäminen kannattaa
paljon paremmin ja asioiden hoito ihmisille viranomaisten ja kunnan viranhaltioiden kanssa
toimii parhaiten ja on helpompaa.Säästöjä ei tällaisesta suurkunnasta synny.
Terv.Hannu
Kuntaliitosilta ,osoitti ,että mitä mieltä kun-
talaiset ovat Hollolassa suurkunta hankkeesta.
Se ei saanut kannatusta!
Päivi Rahkonen: Hollolan keskustelutilaisuuden antia
Hollolan kunnanhallitus päätti pitää kuntalaisille kaksi keskustelu- ja kuulemistilaisuutta koskien käynnistynyttä Lahden alueen seitsemän kunnan kuntarakenteen esiselvitystä. Ensimmäinen keskustelu- ja kuulemistilaisuus pidettiin yläasteen auditoriossa 27.3.2008.
Epäusko tulevaisuuden näkymistä
Tilaisuudessa kävi selkeästi esille se, että uhkakuvia on vaikea uskoa, vaikka ne ovat niin kansallisesti kuin eri alueiden ja tutkimustenkin osalta täysin samansuuntaisia: jos jatketaan nykyistä mallia (tulot/tuottavuus ei oleellisesti kasva nykyisestä) työvoimaa ei kyetä palkkaamaan tarvittavaa määrää ja kunnallisveroaste uhkaa nousta 30-40 % haarukkaan (vuosittaiset veronkorotukset). Palvelujen kustannukset kun nousevat verotuloja nopeammin jo nyt ja kehitys nopeutuu ikääntymisen myötä.
Toki, voidaan ajatella itsekkäästi, että asia koskee kaikkia muita Suomen kuntia, mutta ei Hollolaa tai Päijät-Hämettä tai että asia koskettaa meitä viimeisimpänä johtuen edullisesta ikärakenteesta. Hollola on kuitenkin osa Päijät-Hämettä ja osa Suomea. Valtakunnallinen kunnallispalvelujen kriisiytyminen vaikuttaa kaikkiin kuntiin; Onnelaa ei voida muurein erottaa eikä eristää. Kun ”löysät” on 90-luvulla jo veistetty pois kunnallispalveluista, helppoja ratkaisuja ei ole olemassa. Edessä on pitkä ja kivulias tie yksin tai yhdessä.
Keskustelutilaisuuden tärkeä anti = vastauksia tarvitaan
Keskustelutilaisuudessa viestiksi ainakin itselleni jäi kolme keskeistä kysymystä koskien tulevaa suurkuntaa:
* Miten se voisi paremmin vastata työvoiman saatavuuteen liittyviin ongelmiin?
* Miten se kykenisi alentamaan/hillitsemään kuntapalvelukustannuksia nykyisiä kuntia paremmin ?
* Miten ihmisten vaikuttamismahdollisuudet voitaisiin taata niin, että myös kylien ääni kuuluisi ja asioita osattaisiin katsoa myös esimerkiksi Tennilän näkökulmasta?
Kysymykset ovat samoja, joita kuntien edustajat johtoryhmässä ovat jo esille tuoneet. Keskustelu myös varmisti sen, että esiselvitykselle on todella tilausta. Muulla tavoin siihen oleelliseen kysymykseen: millä tavoin suurempi kunta voisi paremmin turvata kansalaisten palvelut, ei ole saatavissa vastausta. Vasta tämän esiselvityksen pohjalta voidaan tehdä paremmin johtopäätöksiä siitä, onko suurkunta todella tavoittelemisen arvoinen.
Luottamusta rakennetaan ennen kaikkea teoin
Keskustelussa tuli esiin selkeästi myös Lahden palvelujen heikompi imago; jokapäiväiset kirjoitukset lehtien palstoilla terveyspalvelujen saatavuudesta ovat omiaan heikentämään kuntalaisten luottamusta siihen, että suurempi kykenisi pitämään paremmin huolta kuntalaisistaan. Jos kansalaisten viesti on se, ettei palveluja voida turvata parempina aikoinakaan Lahdessa, on kansalaisen vaikea luottaa puheisiin; teot ovat kuitenkin ne, joita arjessa arvioidaan.