No onpa vilkasta keskustelua

mitä heille on kollektivisoidun koululaitoksen ja tampereen tiedotusopin laitoksen toimittajien toimesta jo kolmekymmentä vuotta pakkosyötetty.

Heillä ei ole omaa näkemystä eikä objektiivista tietoa.

Arvoliberalismi-käsitteellä voi pyyhkiä persettä. Se on luotu hämärtämään ihmisten ymmärrystä liberalismista ja tuomaan jonkinlaista romantiikkaa konservatiivien arvoihin. Arvoliberalismi ei ole nimestään huolimatta muuta kuin arvokonservatismia. Sen nimeen politiikkaa tekevät rajoittavat yksilön sosiaalisia vapauksia kuten ennenkin.

Todellinen liberalismi ei rajoita prostituutiota, huumeita, alkoholia, tupakkaa, eutanasiaa jne. Kenelläkään muulla ei ole oikeutta päättää yksilön asioista, ei terveydellisistä, sosiaalisista eikä moraalisista. Yksilöllä on siis täydellinen vapaus päättää omasta kehostaan ja käyttäytymisestään, kunhan se ei loukkaa toisten yksilöiden vastaavia vapauksia.

Mitä taas markkinaliberalismiin tulee, niin se ei ole Thacherismiä. Sen sijaan Thatcherismi on jossain määrin markkinaliberalismia.

korjaus kirjoitti:

Arvoliberalismi-käsitteellä voi pyyhkiä persettä. Se on luotu hämärtämään ihmisten ymmärrystä liberalismista ja tuomaan jonkinlaista romantiikkaa konservatiivien arvoihin. Arvoliberalismi ei ole nimestään huolimatta muuta kuin arvokonservatismia. Sen nimeen politiikkaa tekevät rajoittavat yksilön sosiaalisia vapauksia kuten ennenkin.

Todellinen liberalismi ei rajoita prostituutiota, huumeita, alkoholia, tupakkaa, eutanasiaa jne. Kenelläkään muulla ei ole oikeutta päättää yksilön asioista, ei terveydellisistä, sosiaalisista eikä moraalisista. Yksilöllä on siis täydellinen vapaus päättää omasta kehostaan ja käyttäytymisestään, kunhan se ei loukkaa toisten yksilöiden vastaavia vapauksia.

Mitä taas markkinaliberalismiin tulee, niin se ei ole Thacherismiä. Sen sijaan Thatcherismi on jossain määrin markkinaliberalismia.

Lue lisää

Hmm, eli arvoliberalismi käsitteenä koetaan jopa sumutukseksi. Olen pitänyt sitä suht positiivisena terminä itse. Myönnän etten ole tätä keskustelua niin laajasti seurannut.

Eroja kai voi hakea vaikkapa suhtautumisesta tupakointiin. En haluaisi että kukaan tupakoisi lähelläni, mutta muualla tehkööt mitä lystäävät. Toisaalta tupakoitsija voi vähät välittää miltä minusta tuntuu. Puuttuu kommunikointi siitä kumpi on oikeassa vaatiessaan vapautta, tilalle voi tulla vaikka kunnon riita. Loppujen lopuksi tarvitaan ylempi taho ratkaisemaan asia.

Voisinpa kyynisesti väittää että todellinen liberalismi vaatisi ihmiskunnalta samanlaisen mielenmuutoksen mikä mahdollistaisi kommunismin, eli yleisen ymmärryksen lisääntymisen ja lähimmäisen arvostamisen. Eli hieman utopiaan päin. Siihen mennessä sosiaaliliberalismi on lähinnä liberalismia mihin voisin yhtyä.

Toisaalta matka on määränpäätä tärkeämpi monessakin asiassa. Liberaalipuolue on mielestäni hyvä liike mutta äänestän muuta.

Koepa kirjoitti:

Hmm, eli arvoliberalismi käsitteenä koetaan jopa sumutukseksi. Olen pitänyt sitä suht positiivisena terminä itse. Myönnän etten ole tätä keskustelua niin laajasti seurannut.

Eroja kai voi hakea vaikkapa suhtautumisesta tupakointiin. En haluaisi että kukaan tupakoisi lähelläni, mutta muualla tehkööt mitä lystäävät. Toisaalta tupakoitsija voi vähät välittää miltä minusta tuntuu. Puuttuu kommunikointi siitä kumpi on oikeassa vaatiessaan vapautta, tilalle voi tulla vaikka kunnon riita. Loppujen lopuksi tarvitaan ylempi taho ratkaisemaan asia.

Voisinpa kyynisesti väittää että todellinen liberalismi vaatisi ihmiskunnalta samanlaisen mielenmuutoksen mikä mahdollistaisi kommunismin, eli yleisen ymmärryksen lisääntymisen ja lähimmäisen arvostamisen. Eli hieman utopiaan päin. Siihen mennessä sosiaaliliberalismi on lähinnä liberalismia mihin voisin yhtyä.

Toisaalta matka on määränpäätä tärkeämpi monessakin asiassa. Liberaalipuolue on mielestäni hyvä liike mutta äänestän muuta.

Lue lisää

Äärimmillään liberalismi on täydelistä vapautta pakkovallasta ja väkivallasta. Toinen yksilö tai niiden muodostama ryhmä, mukaanlukien valtio, ei voi aloittaa väkivaltaa tai pakkovaltaa yksilöä (eikä tämän omaisuutta) kohtaan. Väkivaltaa ja pakkovaltaa saa käyttää ainoastaan puollustauduttaessa toisten aloittamalta väkivallalta. Yksilöllä on siis oikeus tehdä mitä tahansa kunhan se ei loukkaa jonkun toisen yksilön vapautta. Toisin sanoen, yksilön vapaus määrittää tarkan rajan yksilön oikeuksille.

Edellisen johdosta, sosiaalisia ja taloudellisia vapauksia ei voi erottaa toisistaan. Jos toista ryhdytään rajoittamaan, niin kyseessä ei enää ole liberalismi.

Esim. parveketupakointiin soveltaen se tarkoittaa sitä, että parveketupakoitsijalla ja naapurilla on omat oikeutensa, jotka ovat toistensa vapauksien rajaamat. Tupakoitsijalla on oikeus tupakoida omistamallaan parvekkeella ja naapurilla on oikeus pitää omistamansa asunto savuttomana. Tupakoitsijalla on oikeus tupakoida vain jos se ei loukkaa naapurin vapautta. Naapurilla taas on oikeus puollustautua, jos tupakoija aloittaa tupakoimisellaan väkivallan tämän kehoa tai omaisuutta kohtaan. Tupakansavun tunkeutuminen naapuriin on siis hyökkäys vapautta kohtaan.

Väkivallan aloittanut tupakoitsija voidaan siten pakottaa lopettamaan tupakointi tai johtamaan savu niin, ettei se kulkeudu naapurin asuntoon. Kyse onkin lähinnä siitä, milloin naapurin kannattaa väkivalloin puollustautua vapautensa loukkaukselta. Käytännössä naapuri joutuu ensin miettimään, mikä on tupakoinnin estämisen hinta eli onko savuttomuus arvokkaampaa, kuin naapurisopu. Naapurukset joutuvat sietämään muitakin toistensa aiheuttamia haittoja, kuten ääniä, ruuantuoksua, autonromuja jne. Järkevät naapurukset ymmärtävät, että haitat menevät jokseenkin tasan ja että sopu on aina parempi kuin riita.

Mitä taas tulee ravintolatupakointiin, niin omistajalla on oikeus päättää omasta omaisuudestaan eli tässä tapauksessa tupakoinnista ravintolassaan. Jos tupakansavu ei häiritse naapureita, niin se on täysin omistajan oma asia. Jos joku muu estää sen, niin se on väkivaltainen hyökkäys omistajan vapautta ja tämän omaisuutta kohtaan. Ravintolaan menijät luopuvat vapaaehtoisella sopimuksella omasta oikeudestaan savuttomuuteen.

Liberalismissa on siis myös sopimusvapaus, jonka nojalla yksilö voi luopua vapaaehtoisella sopimuksella vapaudestaan.

Olet turvassa tupakoinnilta vain omassa tilassasi. Kaikkien muiden tiloissa olet heidän ehdoillansa, joihin sinä tietysti voit vaikuttaa tekemällä vapaaehtoisia sopimuksia. Voit tehdä lähikuppilasi kanssa sopimuksen, joka muuttaa lähikuppilan savuttomaksi, mutta siitä sopimuksesta joudut luultavasti maksamaan enemmän, kuin mitä tupakoitsijat ovat valmiita maksavat oikeudestaan tupakoida.

Täydellisen liberaali yhteiskunta mahdollistaa myös vapaaehtoisen kommunistisen yhteisön. Siinä yhteisön jäsenet luopuvat vapaaehtoisilla sopimuksilla vapauksistaan yhteisön hyväksi.

Kaikissa muissa liberalismin muodoissa, paitsi anarkokapitalismissa, on ylempi taho eli valtio, jonka tehtävänä on turvata vapaus (pakkovallasta ja väkivallasta). Minimissään valtio on minarkistinen yövartiavaltio. Mitä enemmän valtiolle määritellään tehtäviä, sitä enemmän joudutaan tinkimään yksilön vapaudesta valtion hyväksi.

Anarkokapitalismissakin on taho, joka toimii vapauksien turvaajana. Se koostuu yksityisistä oikeuslaitoksista (vrt. välimiesoikeudet), rauhantuomareista ja turvallisuuspalveluista.

vapaudesta kirjoitti:

Äärimmillään liberalismi on täydelistä vapautta pakkovallasta ja väkivallasta. Toinen yksilö tai niiden muodostama ryhmä, mukaanlukien valtio, ei voi aloittaa väkivaltaa tai pakkovaltaa yksilöä (eikä tämän omaisuutta) kohtaan. Väkivaltaa ja pakkovaltaa saa käyttää ainoastaan puollustauduttaessa toisten aloittamalta väkivallalta. Yksilöllä on siis oikeus tehdä mitä tahansa kunhan se ei loukkaa jonkun toisen yksilön vapautta. Toisin sanoen, yksilön vapaus määrittää tarkan rajan yksilön oikeuksille.

Edellisen johdosta, sosiaalisia ja taloudellisia vapauksia ei voi erottaa toisistaan. Jos toista ryhdytään rajoittamaan, niin kyseessä ei enää ole liberalismi.

Esim. parveketupakointiin soveltaen se tarkoittaa sitä, että parveketupakoitsijalla ja naapurilla on omat oikeutensa, jotka ovat toistensa vapauksien rajaamat. Tupakoitsijalla on oikeus tupakoida omistamallaan parvekkeella ja naapurilla on oikeus pitää omistamansa asunto savuttomana. Tupakoitsijalla on oikeus tupakoida vain jos se ei loukkaa naapurin vapautta. Naapurilla taas on oikeus puollustautua, jos tupakoija aloittaa tupakoimisellaan väkivallan tämän kehoa tai omaisuutta kohtaan. Tupakansavun tunkeutuminen naapuriin on siis hyökkäys vapautta kohtaan.

Väkivallan aloittanut tupakoitsija voidaan siten pakottaa lopettamaan tupakointi tai johtamaan savu niin, ettei se kulkeudu naapurin asuntoon. Kyse onkin lähinnä siitä, milloin naapurin kannattaa väkivalloin puollustautua vapautensa loukkaukselta. Käytännössä naapuri joutuu ensin miettimään, mikä on tupakoinnin estämisen hinta eli onko savuttomuus arvokkaampaa, kuin naapurisopu. Naapurukset joutuvat sietämään muitakin toistensa aiheuttamia haittoja, kuten ääniä, ruuantuoksua, autonromuja jne. Järkevät naapurukset ymmärtävät, että haitat menevät jokseenkin tasan ja että sopu on aina parempi kuin riita.

Mitä taas tulee ravintolatupakointiin, niin omistajalla on oikeus päättää omasta omaisuudestaan eli tässä tapauksessa tupakoinnista ravintolassaan. Jos tupakansavu ei häiritse naapureita, niin se on täysin omistajan oma asia. Jos joku muu estää sen, niin se on väkivaltainen hyökkäys omistajan vapautta ja tämän omaisuutta kohtaan. Ravintolaan menijät luopuvat vapaaehtoisella sopimuksella omasta oikeudestaan savuttomuuteen.

Liberalismissa on siis myös sopimusvapaus, jonka nojalla yksilö voi luopua vapaaehtoisella sopimuksella vapaudestaan.

Olet turvassa tupakoinnilta vain omassa tilassasi. Kaikkien muiden tiloissa olet heidän ehdoillansa, joihin sinä tietysti voit vaikuttaa tekemällä vapaaehtoisia sopimuksia. Voit tehdä lähikuppilasi kanssa sopimuksen, joka muuttaa lähikuppilan savuttomaksi, mutta siitä sopimuksesta joudut luultavasti maksamaan enemmän, kuin mitä tupakoitsijat ovat valmiita maksavat oikeudestaan tupakoida.

Täydellisen liberaali yhteiskunta mahdollistaa myös vapaaehtoisen kommunistisen yhteisön. Siinä yhteisön jäsenet luopuvat vapaaehtoisilla sopimuksilla vapauksistaan yhteisön hyväksi.

Kaikissa muissa liberalismin muodoissa, paitsi anarkokapitalismissa, on ylempi taho eli valtio, jonka tehtävänä on turvata vapaus (pakkovallasta ja väkivallasta). Minimissään valtio on minarkistinen yövartiavaltio. Mitä enemmän valtiolle määritellään tehtäviä, sitä enemmän joudutaan tinkimään yksilön vapaudesta valtion hyväksi.

Anarkokapitalismissakin on taho, joka toimii vapauksien turvaajana. Se koostuu yksityisistä oikeuslaitoksista (vrt. välimiesoikeudet), rauhantuomareista ja turvallisuuspalveluista.

Lue lisää

"Täydellisen liberaali yhteiskunta mahdollistaa myös vapaaehtoisen kommunistisen yhteisön. Siinä yhteisön jäsenet luopuvat vapaaehtoisilla sopimuksilla vapauksistaan yhteisön hyväksi. "


Kommunismi ei koskaan ole ollut vapaaehtoista. Mikään sosialismin muoto ei kannata vapaaehtoisuutta, vaan kommunismissa "yhteis"omistaminen perustuu aina verottamiseen joka puolestaan perustuu väkivallalla pakottamiseen.

Henkilö joka väittää että olisi olemassa vapaaehtoisuuteen perustuvaa kommunismia ei ole käsittänyt kommunismin ideologista ydintä oikein.

tärkeä seikka kirjoitti:

"Täydellisen liberaali yhteiskunta mahdollistaa myös vapaaehtoisen kommunistisen yhteisön. Siinä yhteisön jäsenet luopuvat vapaaehtoisilla sopimuksilla vapauksistaan yhteisön hyväksi. "


Kommunismi ei koskaan ole ollut vapaaehtoista. Mikään sosialismin muoto ei kannata vapaaehtoisuutta, vaan kommunismissa "yhteis"omistaminen perustuu aina verottamiseen joka puolestaan perustuu väkivallalla pakottamiseen.

Henkilö joka väittää että olisi olemassa vapaaehtoisuuteen perustuvaa kommunismia ei ole käsittänyt kommunismin ideologista ydintä oikein.

Lue lisää

Sekoitit yhteiskunnan ja yhteisön keskenään. Kommunistinen yhteisö on aivan eri asia kuin kommunistinen yhteiskunta. Kommunistinen yhteiskunta on totalitarismia, kun taas kommunistinen yhteisö eli kommuuni voi esiintyä vapaaehtoisena eri yhteiskuntamuotojen sisällä. Aivan kuin uskonnollisetkin yhteisöt. Monet uskonnolliset yhteisöt toteuttavat yhteisomistusta, eivätkä eroa kommunistisista muutoin, kuin uskonnollisessa mielessä.

Tunnetuimpeja kommuuneja ovat Israelin Kibbutzit, kristianian vapaakaupunki ja lukemattomat hippikommuunit ympäri maailman. Mikään niistä ei ole yrittänyt vallankaappausta tai kommuuninsa laajentamista väkivalloin.

Kommunismissakin on useita suuntauksia, eivätkä kaikki niistä pyri vallankumouksella proletaarin diktatuuriin ja sitä kautta kommunismiin kuten Marxilainen kommunismi.

Kommunismissa ei myöskään tarvita veroja, vaan kaikki hoituu yhteisomistuksella, jonka seurauksena kaikki tuotettu lisäarvo on yhteistä.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että naapurini liittyy kommuuniin. Naapurillani on täysi vapaus luopua yksityisomistuksestaan yhteisönsä hyväksi. Ei hetkauta vaikka luopuisivat yksiavoisuudestaankin. Minulla ei ole oikeutta sanella sitä mitä naapurini tekee omalla kehollaan tai omaisuudellaan. Konflikti syntyy vasta sitten, jos naapurini toiminta loukkaa minun vapauttani.

omenat ja päärynät kirjoitti:

Sekoitit yhteiskunnan ja yhteisön keskenään. Kommunistinen yhteisö on aivan eri asia kuin kommunistinen yhteiskunta. Kommunistinen yhteiskunta on totalitarismia, kun taas kommunistinen yhteisö eli kommuuni voi esiintyä vapaaehtoisena eri yhteiskuntamuotojen sisällä. Aivan kuin uskonnollisetkin yhteisöt. Monet uskonnolliset yhteisöt toteuttavat yhteisomistusta, eivätkä eroa kommunistisista muutoin, kuin uskonnollisessa mielessä.

Tunnetuimpeja kommuuneja ovat Israelin Kibbutzit, kristianian vapaakaupunki ja lukemattomat hippikommuunit ympäri maailman. Mikään niistä ei ole yrittänyt vallankaappausta tai kommuuninsa laajentamista väkivalloin.

Kommunismissakin on useita suuntauksia, eivätkä kaikki niistä pyri vallankumouksella proletaarin diktatuuriin ja sitä kautta kommunismiin kuten Marxilainen kommunismi.

Kommunismissa ei myöskään tarvita veroja, vaan kaikki hoituu yhteisomistuksella, jonka seurauksena kaikki tuotettu lisäarvo on yhteistä.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että naapurini liittyy kommuuniin. Naapurillani on täysi vapaus luopua yksityisomistuksestaan yhteisönsä hyväksi. Ei hetkauta vaikka luopuisivat yksiavoisuudestaankin. Minulla ei ole oikeutta sanella sitä mitä naapurini tekee omalla kehollaan tai omaisuudellaan. Konflikti syntyy vasta sitten, jos naapurini toiminta loukkaa minun vapauttani.

Lue lisää

Hippikommuunit eivät edusta kommunismin yhteiskunnallisia tavoitteita, vaan ovat näpertelijöiden kerhoja ja niitä leimaa se että hipit ovat jo alunalkaen KÖYHIEN ihmisten muodostamia. Niissä kaikki omaisuus ei välttämättä ole yhteistä. Hipit eivät useinmiten ole antaneet paljoa kommuunilleen. He eivät siis ole menettäneet mitään koska heillä ei ole ollutkaan mitään. Harvoinpa rikkaat liittyvät hippikommuuniin ja antavat rahansa ventovieraille kannabiksen polttajille. Hippikommuunit on näpertelyä eivätkä edusta käytännön kommunismia.


Kommunismin yhteiskunnallinen tavoite on kollektivimismi joka perustuu aina pakkoon ja väkivaltaan. Verotus perustuu väkivallan käyttöön, eli ulosottoon menee jos ei halua maksaa.

näpertelyä kirjoitti:

Hippikommuunit eivät edusta kommunismin yhteiskunnallisia tavoitteita, vaan ovat näpertelijöiden kerhoja ja niitä leimaa se että hipit ovat jo alunalkaen KÖYHIEN ihmisten muodostamia. Niissä kaikki omaisuus ei välttämättä ole yhteistä. Hipit eivät useinmiten ole antaneet paljoa kommuunilleen. He eivät siis ole menettäneet mitään koska heillä ei ole ollutkaan mitään. Harvoinpa rikkaat liittyvät hippikommuuniin ja antavat rahansa ventovieraille kannabiksen polttajille. Hippikommuunit on näpertelyä eivätkä edusta käytännön kommunismia.


Kommunismin yhteiskunnallinen tavoite on kollektivimismi joka perustuu aina pakkoon ja väkivaltaan. Verotus perustuu väkivallan käyttöön, eli ulosottoon menee jos ei halua maksaa.

Lue lisää

Huomaa että oikeistoliberalistit voivat elää kommuuneissa (yhteisasuntola) ja olla silti oikeistolaisia. Liberalismihan on idealistinen rakkausliike joka pyrkii parempaan yhteiskuntaan jossa kaikkien oikeuksia kunnioitetaan. Siksi liberalistien välillä vallitsee ystävyys ja veljeys.


liberalisti hipit eivät hyväksy kommunismia.

liberalistit voivat kirjoitti:

Huomaa että oikeistoliberalistit voivat elää kommuuneissa (yhteisasuntola) ja olla silti oikeistolaisia. Liberalismihan on idealistinen rakkausliike joka pyrkii parempaan yhteiskuntaan jossa kaikkien oikeuksia kunnioitetaan. Siksi liberalistien välillä vallitsee ystävyys ja veljeys.


liberalisti hipit eivät hyväksy kommunismia.

Lue lisää

Kommuuni on huono termi kuvaamaan pelkkää yhteisasumista. Kommuunissa suurin osa kaikista taloudellisista resursseista on yhteistä ja henkilökohtaista omaisuutta on vain vähän tai ei ollenkaan.

Hippiliikettä ei kannata sekoittaa liberalismiin vaikka hipit kannattavat samoja sosiaalisia vapauksia kuin liberalistit. Hipit ovat kaikkein lähimpänä anarkokommunisteja. Kommunistit ovat kutsuneet hippien poliittista siipeä eli "Yippies"ejä "Groucho Marxist"eiksi.

ellei sitten patriisien osuus ole ollut yli 90 % väestöstä. Aika pieni väestö on siinä tapauksessa saanut olla.

....mutta se järki ei ole lipposen järki !

Katukampanja Helsingissä
Helsingissä kannattajakortin voi käydä allekirjoittamassa puolueen teltalla joko Kolmensepän aukiolla tai Asema-aukiolla 14.04-16.04.

liberaalitfi kirjoitti:

Katukampanja Helsingissä
Helsingissä kannattajakortin voi käydä allekirjoittamassa puolueen teltalla joko Kolmensepän aukiolla tai Asema-aukiolla 14.04-16.04.

Ma 14.04 klo 12-20 -Kolmen sepän aukio
Ti 15.04 klo 16-20 -Kolmen sepän aukio
Ke 16.04 klo 10-20 -Asema-aukio, aseman postitalon puoleinen pääty.
La 19.04 klo 10-20 -Kolmen sepän aukio

liberaalitfi kirjoitti:

Ma 14.04 klo 12-20 -Kolmen sepän aukio
Ti 15.04 klo 16-20 -Kolmen sepän aukio
Ke 16.04 klo 10-20 -Asema-aukio, aseman postitalon puoleinen pääty.
La 19.04 klo 10-20 -Kolmen sepän aukio

Lue lisää

La 26.04 klo 10-20 -Asema-aukio

liberaalitfi kirjoitti:

La 26.04 klo 10-20 -Asema-aukio

Keski-Suomen Liberaalit ja Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestö ovat tehneet aiesopimuksen vaaliliitosta Jyväskylässä syksyn kunnallisvaaleissa. Kokoomus hyväksyi sopimuksen kevätkokouksessaan 24. huhtikuuta, ja Liberaalien kevätkokous omalta osaltaan 30. huhtikuuta. Vaaliliitto toteutuu, mikäli Liberaalit ehtivät syyskuun alkuun mennessä kerätä puoluerekisteriin kirjaamiseen vaadittavan määrän kannattajakortteja.
“Vaaliliitto liberaalien kanssa sopii hyvin Kokoomukselle, joka on vahva ja aito kaupunkipuolue”, kommentoi Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestö.

liberaalitfi kirjoitti:

Keski-Suomen Liberaalit ja Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestö ovat tehneet aiesopimuksen vaaliliitosta Jyväskylässä syksyn kunnallisvaaleissa. Kokoomus hyväksyi sopimuksen kevätkokouksessaan 24. huhtikuuta, ja Liberaalien kevätkokous omalta osaltaan 30. huhtikuuta. Vaaliliitto toteutuu, mikäli Liberaalit ehtivät syyskuun alkuun mennessä kerätä puoluerekisteriin kirjaamiseen vaadittavan määrän kannattajakortteja.
“Vaaliliitto liberaalien kanssa sopii hyvin Kokoomukselle, joka on vahva ja aito kaupunkipuolue”, kommentoi Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestö.

Lue lisää

Kokoomus on vaaliliittosopimuksessa sitoutunut varaamaan liberaalien ehdokkaille 3-4 paikkaa listalle, jolla tulee olemaan yhteensä 112 ehdokasta. Vaaliliiton nimeksi on sovittu “Kansallisen Kokoomuksen ja Liberaalien vaaliliitto”.

liberaalitfi kirjoitti:

La 26.04 klo 10-20 -Asema-aukio

Liberaalit keräävät kannattajakortteja Helsingin keskustassa, Asema-aukiolla lauantaina 31.5. klo 12-18. Tervetuloa!