Paikkaansa pitävyydestä ei tietoa mutta mielenkiintoista kuitenkin, nähdä miten najad ja hr ottavat hintaa kiinni varusteltaessa.
http://www.melfarmarine.com/pdfer/Prissammenligning 10x34 fods baade.pdf
http://www.melfarmarine.com/pdfer/Prissammenligning 10x34 fods baade.pdf
Vastaukset 74
Vanhimmat
Lukijat sitten maksavat.
Tarviko tuota varten käyttää oikeen työaikaa, itsestäänselviä asioita.
Olisin voinut kertoa tuon ihan ilmaiseksi.
Kun ostaa Fiat Unon, tai MB600 on ihan sama tilanne.
Fiatin hinta nousee melko lailla reilummin, kuin MB:n
Mutta mitä kertovat prosentit, ei yhtään mitään.
Hr ja Najad on varustelunkin jäkeen 200% kalliimpia kuin halpikset.
Onni onnettomuudessa etteivät prosentit kerro sinulle mitään, kun et osaa niitä laskeakaan!
"Täysin varusteltujen" Bavarian ja Najadin hintaero on 1866065kr-1200173kr=665892kr. Najad on siis 665892:1200173*100% = 55.5% kalliimpi kuin Bavaria, ei 200% kalliimpi. Ja jos ajatellaan niin päin että paljonko Bavaria on Najadia halvempi, saadaan 665892:1866065*100% = 35.7%. Bavarian ostajan näkökulmasta Najad on siis kalliimpi kuin Najadin ostajan näkökulmasta Bavariaan tyytymisestä saatava kustannussäästö, mikä varmaan käytännössäkin pitää paikkansa.
Bavaria on huomattavasti halvempi.
Nuo prosentit saa niin kivasti muutettua vaikka millaiseksi.
Vertailussa tulee käyttää ihan perusveneen hintaa, et voi vertailla eroa varusteltuna.
Eli Bava maksaa 751600 ja najad 1600000.
eli najad on 113% kalliimpi kuin bava.
Muutenhan prosentit voidaan muuttaa vaikka näin:
Ostetaan bavaria, ja varustellaan sitä 1 milj. eurolla.
Ostetaan Najad, ja varustellaan sitäkin 1 milj. eurolla. Eli
Loppupelissä hintaero enää 8% luokkaa.
Eli eihän se bavaria juuri halvempi ollutkaan?
Kyllähän myyntimiehet keksivät tavan laskea, veikkaampa että kun tarpeeksi ynnää ja miettii, saadaan bavaria kalliimmaksi.
Kyllä sitten ottaa pannuun kun tsiikaat
tilipussiin eikä siellä oo yhtään prosenttia.
Olet ilmeisesti hyvin hyvin katkeroitunut
tai muutoin rannalla ruikuttaja varsinkin kun muut
kohtaa taas seilaa kukin omalla merkillään
jolla ei väliä kunhan mennään ja nautitaan.
Vi***taako kun jäi messuilla veneet myymättä ja taas
on aika katsoa peiliin mutta katso sitä jo
ihmeessä oikealta puolelta.
enkä ostanutkaan mitään, eikä minulla ole Bavariaa eikä Najadia. Mutta jos on Najadiin varaa, tuskin kolmanneksen hintaero Bavariaan on merkittävä tai edes kiinnostava, mutta Bavarian ostoon varautunut joutuisi maksamaan yli puolet lisää saadakseen Najadin. Sen nuo prosentit minulle kertovat, mutta sinut ne siis ohjasivat peilin ääreen irvistelemään :)
Minun mielestäni veneen hinta jota voi verrata on se mikä on lopullinen summa kun vene on varusteltu, kunkin tarpeiden mukaisesti.
Sehän on se hinta mitä siitä joutuu maksamaan. Aivan sama onko perusvene 113% kalliimpi kuin toinen.
Jos minä haluan vesikeskuslämmityksen ja tiikkikannen on ne "ilmaisia" najadissa Halppiksissa maksaa pikku omaisuuden päälle.
Tietysti jos joku haluaa bavarian missä ei ole pohjaa maalattuna ja makaa saksassa rikaamattomana paketissa niin saa sen varmasti tuolla 751600, mutta kenelle tämä riittää?
Eli vertaat paketissa olevaa venettä joka on tehtaalla veneeseen jossa sinulle ojennetaan avaimet käteen ja sanotaan hyvää matkaa kaikki on mukana?
Olla mersu miehiä :D etuistuimen tavaransäilytyspussi 1399€...
Koneet kun ei kestä ja ruostuu käsiin.
Olen ihan Volvo-mies.
Eli lehti on iotse päätellyt mitä veneessä pitää olla että se on täysin varusteltu.
Hr:ssä on vakiona lyijyköli, eikö teräskölillä varustettu vene ole täysin varusteltu?
Eli laitetaan sitten lisähintaa 5 veneelle joihin sitä ei edes saa 30000 SEK.
Tai saksalainen isoskuutti, lisätään hinta vaikka ei ole valinnainen varuste.
Miksi ei määritellä että täysinvarustellussa veneessä on teräsköli, ja olisi lisätty hr:n ja najadin, sekä dehlerin ja fingulfin hintaan 30000SEK.
Kuinka olennainen on tiikkireelinki jotta vene on täysin valmis?
Vähän sama kun olisi laskettu kaikkiin veneisiin puuosat oceanis logolla, ja kaikille muille se olisi ollut 120000 SEK lisähintaa, paitsi oceanikselle:) Miksi täysin valmiiseen veneeseen ei riitä vakiokone?, miksi sen pitää olla isompi?
Mikä on Prestandasegel?
Miksi täysin valmiissa veneessä pitää olla rattiohjaus?
Koko tämä juttu on ihan totaalista paskaa.
Mutta ruotsalaisilta tuollaista puusilmäisyyttä voikin odottaa, kukas se kuolleen kissan häntää nostaa, kun ei kuollut kissakaan siihen kykene, no ne saunotetut lehtimiehet.
Mikä on pointisi, ettei erilaisia näkökulmia kannata luoda? Onko joku lopputulos johon ei saisi päästä jos vaikka hullujakin lisävarusteluasioita joku lisää exel taulukkoon? Sää taidat tietää aikalailla monista asioista paljon?
Että tulee vertailla perusvenettä, ja jos varusteita vertaa, niin kaikkiin vertailuveneisiin samat varusteet.
Sama kuin vertailisi teritaloa ja lammi kivitaloa.
Molempiin lisävarusteeksi täyskivisinät.
Ja hups, teritalosta tulikin tuplasti lammi-talon hintainen.
Kaikki ihmiset eivät tajua että tällaiset tekaistut vertailut vääristävät tilannetta, jossa täysvalmiiksi veneeksi saattaminen edellyttäis jonkun hyvion toimivan materiaalin vaihtamista toiseksi, siksi vaan, kun toimittaja on saanut sellaista päähänsä.
Pitääkö teräsköli tosiaan vaihtaa lyijyköliin jotta vene on purjehdusvalmis, ja pinna rattiin?
Olisivat ottaneet yhdeksi vertailukohdaksi jonkin teräsveneen.
Ja jos totta puhutaan, niin venehän on täysin purjehdusvalmis, kun se on tehty teräksestä.
Paljonko olisi saanut laskea kuvitteellista lisähintaa kaikille muille veneille teräsrungosta asennettuna?
Asioita on hyvä vertailla, mutta on sairasta vertailla asioita joilla sitä ei voi tehdä.
Voi vertailla perusveneitä, jokainen sitten varustelee veneensä kuin haluaa.
Se tiikkireelinki täysin varustellussa on vähän hakemalla haettu, kaikki muut kohdat ovat hyvinkin perusteltuja. Siis sellaisia, joita mieluiten omassakin veneessäni näkisin, rattiohjaus tietysti varauksin venetyypistä riippuen. Paremmat purjeetkin voi perustella jopa taloudellisin syin.
Sitä paitsi varustelutasoja oli laskettu muitakin kuin se kallein. Vertailu antoi kuitenkin selvän kuvan siitä, millä kaikilla asioilla halvan veneen halpa hinta tehdään.
On vaihtaa teräsköli lyijyköliin?
Minulla on ollut teräsköli 24 vuotta, ja hyvin tuo on toiminut.
Totta kai toimii, eikä edes kovin usein putoile. Lyijyköli vain on parempi, ei niissä sen suurempaa eroa ole.
Jos vaikka kertoisit minulle miksi se lyijyköli on parempi.
Itse en vain ole vielä tullut sellaista kaivanneeksi.
Olisinpa luullut, että noin pitkällä purjehduskokemuksella jo tietäisi, mikä ero on valurauta- ja lyijykölillä. Mutta kun ei, niin kerrataan sitten. Oleellisimmat jo tuotiin tuolla alempana esiin, alempana oleva painopiste ja pienempi tilavuus. Molemmat tietysti suoraan suuremmasta ominaispainosta johtuen.
Hyvällä pohjatyöllä rautaköli pysyy muutamia vuosia puhtaana, mutta joka tapauksessa se vaatii ylläpitoa aivan toisella tavalla kuin lyijy, jossa korroosiota ei merivedessä esiinny. Kun vielä lisätään lyijyn pehmeys näillä vesillä ennen pitkää liki väistämättömässä kohtaamisessa kiven kanssa, niin siinä ne edut ovat.
Joitakin veneitä on tehty betoniköleilläkin ja nekin toimivat. Toimisi moni muukin materiaali, eivät vain ole yhtä hyviä kuin lyijy, eivätkä siksi suosiossa. Valurautaa käytetään lyijyn tilalla vain edullisemman kilohintansa takia.
Ettäkö lyijykölin kanssa veneen painopiste olisi alempana kuin saman painoisella valurautakölillä?
Nykyään valurautakölin painosta valtaosa on alimpana olevassa isossa bulb'issa ja kölin varsiosa on melko ohut ja keveä. Ylhäällä on kaulus mutta ei sekään kovin painava. Lyijykölin rakenne on usein perinteisempi. Melko luontevalta tuntuisi, että noista kahdesta rautakölin painopiste on alempana.
Ei tuossa tapauksessa enää puhutakaan valurautakölistä. Vakiintunutta nimeä ei vielä ole muodostunutkaan, mutta jotain sen tapaista kuin bulbiköli teräsevällä...ehkä.
Ja tässä taas paremmissa veneissä on nimenomaan teräs, ei valurautaevä. Hyvä ratkaisu, kunhan ei anneta kaiken maailman hitsareiden muuttaa suunniteltua rakennetta, kuten Max Funien kohdalla kävi onnettomin seurauksin.
pannaan nykyään teräskehikko ja aivan samalla tavalla bulbi kuin rautaköleissä. Lyijykölillä veneeseen saadaan parempi suorituskyky, siksi nykyaikaisissa racer/cruiser-veneissä käytetään lyijyköliä hinnasta huolimatta.
Ei saa kirjoitella tai julkaista tällaisia viestejä, joissa ei kehuta tai ainakin jätetä mainitsematta Bavariaa!!!
kun katsoo esim sen täysvarustelun hintaa:
Bavaria: vene 448.000 kr
Maxi 1050: vene 576.000 kr
Hanse: vene 481.000 kr
Dufour: vene 498.000 kr
Minusta Bava pärjää vertailussa ainakin noiden kilpailijoittensa kanssa ihan mukavasti. Ei sen perusvarustelua voi kilpailijoitaan huonommaksi sanoa.
Koko jutun ideahan on todistaa ruotsalaisten omat Najad ja HR oikeastaan aika edullisiksi. Ja todistaa vaikka vähän vilpillisin keinoin, kun muu ei auta.
Ihmetyttää vain kovasti miksi bavariaa pidetään halpana veneenä? eihän se eroa miteenkään huomattavasti muihin "halppiksiin"
Aloin venemessujen jälkeen suhtautumaan vähän eri tavoin näihin laatupursiin, keskusteltuani hetken najadin edustajan kanssa. Mitä tahansa keksin kysyä oli se vakiovaruste. Halppisveneiden esitteliät pistivät aina jonkin lähes pilviä hipovan lisähinnan jos halusi jotain lisää. Kalliitahan nuo najadit ovat mutta olisihan siinä vähän enemmän venettäkin?
antaa hieman väärän kuvan, kun puhutaan proseneista. Etusivun käyrästö olisi selvästi erilainen, jos akselilla olisi kruunut (tai eurot). Niillähän veneet maksetaan, ei prosenteilla.
Ihmettelit, miksi Bavariaa pidetään halpana veneenä. Totta, ei se juuri eroa esim. ranskalaisista hinnaltaan, varustukseltaan tai laadultaan. Paitsi tällä palstalla joidenkin fanaatikkojen mielessä.
Vielä se mainostamasi Najadin yms hyvä varustelu. Tuon taulukon mukaan "täysvarustelussa" ero eteläeurooppalaisiin on noin 20 t€, ei enempää. Sitäpaitsi, harva noin hyvin venettään varustelee. Ja esim. nyt venenäyttelyn aikaan useilla noilla "halvoilla" veneillä oli tuon hintainen varustelun messutarjous ilmaiseksi venettä ostaessa.
Ne palstan virtuaalipurjehtijoiden "halpisvene"-jutut on hiukan omituisia. Keskikokoinen Bavaria maksaa saman kuin keskikokoinen asunto. Asunnoista valitetaan, että ovat kalliita. Samanhintainen vene on näille tosipurjehtijoille "halpis" :)
Eroista sen verran, että "täysvarustellusaa" ero bavalla ja navadilla on 600 tuhatta kruunua, ja oseaniksella 400 tuhatta kurnua.
Eli aika kaukana 20 tuhannesta eurosta.
Ja mielestäni se on aika paljon tuon kokoluokan veneissä.
Ja tuo kölinavaihto ja teakreelingit toki nostaa halpisveneiden hintaa sopivasti:)
hintoja. Taidat puhua veneen ja varustelun yhteishintojen eroista, mutta niistä ei ollut puhe vaan varustuksen hintaeroista.
Oikeastaan tosiostajalle tuo varustuksen hintaerokin = 0, koska eteläeurooppalaiset yleensä antavat reilut varustelun messutarjoukset.
Lähes 100% varmasti niissäkin on vielä 20% lisävarusteita. Joten kannattaa laskea 20% alkaen hintojen päälle vaikka siinä on joitain varusteita jo vakiona. Asiakasräätälöintiä ym. varuste valintoja, ovat kalliita ja listat ovat pitkiä ;)
Eli tosiaan messuilla kävin najadissa pyörähtämässä, en ole ostamassa koska rahaa ei ole tarvittavaa määrää. Mutta tosiasia oli kun kyselin, että mitä kuuluu vakiovarusteisiin niin kuulemma tämä vene oli vakiovarustein. Tutka, Plotteri, Tiikkikansi, Lämppäri, Kylmäkoneet, Purjeet, Ankkurit, Fendarit, Kuljetukset, Pohjankäsittely... Enpä minä ainakaan keksi mitään mitä tarvitsisin lisää? ehkä spinnu? tuota en tosiaan huomannut kysyä saattaa sekin kuulua. Enkä tiedä oliko "messu versio" mutta epäilen.
siinä oli 3sivu lisävarusteluetteloa hintoineen :) huh, mikä loppuhinta optioilla.
Onko paljonkin sellaisia ihmisiä, jotka tuijottavat pelkästään alkaen hintaa, uutta venettä hankkiessaan? Ellei ehdoin tahdoin halua itseään pettää, kannattaa aina laskea veneen hinta lopullisilla varusteilla vesillä. Siihen kai tuokin vertailu kehotti. Yleensä kannattaa pyytää tarjoukset usealta venemyyjältä vaikka valinta olisi omasta mielestä sinettiä vailla. Tällöin saa kaikkien lisävarustelistat ja voi tehdä itselleen omia tarpeita vastaavat mahdollisimman täydelliset (kartiotappeineen) excel-taulukot. Ruotsalaiset yrittivät näköjään vertailussaan pitää omiensa puolta. Rassya ja Bavariaa on turha verrata, koska Rassyn ostaja ei ole kiinnostunut Bavariasta. Kaikkiin veneisiin tulee huomattavia lisähankintoja. Rassyn ostaja valitsee yleensä parempaa laatua ja siten kalliimman hintaluokan lisävarusteita, jotka saavat alkaen hinnan näyttämään melko pieneltä lopullisen hinnan rinnalla. Niin, että kyllä niissäkin prosentteja piisaa.
varustelun messutarjoukset eikä maksa virtuaalisesta lyijykölistä, reelingistä yms. Näin tosiostajan näkökulmasta Bavarian ja monien ranskisten varusteluhinta putoaa esitetystä 40-80 % veneestä ja varustelusta riippuen. Näin tosiostajan itse laskema taulukko on aivan toisen näköinen. Ja sen mukaan vene ostetaan.
Katsele najadia.
Vähän niinkuin vertailisi fiatia ja ferraria.
Harva bavarian ostaja haluaa vaihtaa köliä:)
Kun vene on halpa, siihen saa varusteetkin hurjan paljon suuremmilla alennuksilla. Uskokoon ken tahtoo 80 %:in alennuksiin, messuilla tai muuhun aikaan.
Tosiostaja tietää senkin ettei Bavarian pohja kestä lyijykölin lisäpainoa eikä tiikkikantena myytävä viilutus pysy kiinni, joten se niistäkin virtuaalisista lisävarusteista.
Bavariaan.
Tuota lyijyköliä en ymmärrä, mutta eipä kukaan ole sitä selittänytkään, eli ei taida lyijykölin kannattajatkaan sitä itsekkään ymmärtää.
ja märkäpinta pienempi. Kyllä se pysyy Bavariankin pohjassa kiinni siinä missä valurautakin.
Laadultaan ja varustelutasoltaan heikko...
Lyijyköli on painavampi, joten se parantaa vakavuutta. Se ei myöskään ruostu, kuten rautaköli. Kiinntiyspultit ovat tavallisesti erittäin pitkiä, joten liitos on teknisesti hyvä. Törmäystilanteessa lyijy joustaa terästä enemmän ja vähentää rungon vaurioita. Joissain veneissä kölin etukulma ja jättöreuna on tosin teräsvahvisteisia.
Joo nousihan se venelehden testiveneenkin köli veneen mukana, mutta nimenomaan ei ollut veneen pohjassa kiinni, vaan välissä oli parin sentin rako.
Lyijy on raskaampaa ja pehmeämpää kuin valurauta, eikä se ruostu. Raskaampaa ainetta tarvitaan vastapainona vähemmän, joten veden vastus on pienempi ja veneestä tulee suorituskykyisempi. Pehmeä aine pehmentää osaltaan karilleajoa ja suojelee näin veneen rakenteita. Ruosteen kanssa ei tarvitse askarrella.
Tuo teräsköli, ei pahemmin ruostu. Painaa ihan tarpeeksi, ainakin vene on vakaa, ja jos ei ominaispaino ole niin kova kuin lyijyllä, niin saapas samaan massaan syvemmän kölin, ei sorra hetkään.
Ja niille jotk pstavat lyijykölin, koska kestää törmäyksiä, vaihdatteko uuteen autoonkin vanhan volvon kumipuskurit, ihan sen takia että tulette törmäämään.
Hankkikaa kumiköli, jos ette osaa olla kolhimatta.
Nautorilla tippui raksista vene maahan, siinä irtos koko köli.
Bavariassa se oli vielä haverin jälkeen paikalla, ja pystyi vielä purjehtimaankin.
Kyseessähän oli vaurio, joka myöhemmin korjattiin.
En tiedä etkö tiennyt, vai jätitkö muuten vain kertomatta?
Mutta ei ladasta tule mersua vaikka siihen laittais jalopuu-rattia...
HR:ssä tai Najadissa on oikeasti vielä enemmän lisävaruste optioita kun halvemmissa merkeissä ei olekaan niin korkea vakiovarustelutaso.
Tämä auttaa käytettyä venettä harkitsevien hahmottamaan uusien veneiden lopullista hintaa.
Taivashan on kattona venettä varusteltaessa eikä
omiaan tietenkään saa kokonaan pois taas uuteen vaihtaessa.
Mutta moni on täällä ihmetellyt miksi esim. 6 vuotta käytetty maksaa paljon enemmän, kuin silloinen listahinta !
Merkkiin katsomatta.
"Elanit ja ranskikset tosin halpenevat muita nopeammin.
Elanit huonon laadun takia ja ranskikset heppoisuuden ja olemattoman kysynnän takia."
"Vironsuomalaiset porskuttavat nostamalla hintoja 10 % joka vuosi"
"Swedut vanhalla maineellaan"
" Mitäs vielä jäi yleistämättä ? "
";-)"
Todellakin hyvä vertailu, vaikka edelliset uikuttajat sanoisivat mitä. Vielä kun saisi tuon taulukon semmoisessa muodossa, että taipuisi ekseliin. Voisi lisätä yhden sarakkeen, johon laittaisi prosentteja 0-100 sen mukaan, tarvitseeko kyseistä varustetta vai ei. Taulukko laskisi vertailuhinnan automaattisesti sen mukaan, mitkä varusteet on itselle tärkeitä. Jos olisin oikeasti ostamassa, tekisin tuollaisen.
oma taulukko tuon mallin mukaan. Hanki Suomen hinnat, jos aiot hankkia veneen tänne. Taulukon luvuissa oli kummallisuuksia. Katso esim. hintoja vhf, tuuli, loki kaiku. Hintaeroista päätellen ovat ihan erilaatuisia laitteita.
...on ihan oma omituinen tieteenalansa, johon eivät päde mitkään normaaleissa oppilaitoksissa opetetut matematiikan säännöt. Ilmeisesti normaalihinta kerrotaan piillä tai jollain muulla salaperäisellä luonnonvakiolla, ennenkuin se kelpuutetaan venevalmistajan- tai maahantuojan lisävarustelistaan. Esimerkiksi lämppäreistä näkyy sellainen 4-5 000 euroa olevan aika tavallinen pyyntö lisävarustelistoilla. Kun saman lämppärin pystyy tavallinen tallaajakin ostamaan alle puolentoista tonnin ja siinä on jo vähittäiskauppiaan kate mukana, niin melkoinen on marginaali. Ei kai ammattilainen viikkoa takkua asennuksen kanssa, kysyy nimim. yhden lämppärin päivässä asentanut amatööri... Ja jos 3000 eurolla (ALV:n kanssakin) ei saa ostettua enempää kuin pari päivää asentajan työaikaa, niin onpa sitten mm. melkoinen joukko tämän maan tietotekniikka-ammattilaisia erehtynyt valitsemaan itselleen varsinaisen matalapalkka-jobin.
Että miksi ihmiset maksavat noita hintoja.
Itse ostin lisävarusteet suoraan saksasta, SVB;ltä tilasin.
Asentelin niitä siinä viikon illat.
Sitten vein perheen Thaimaahan (6 henk.) Ja vieläkin jäi rahaa mukavasti.
Lämmpärin lisävarustehinnassa on tosiaan useinmiten ~1500 € enemmän kuin osien hinta.
Pari tuttua on säästänyt ja asentanut reilut 30-jalkaiseen purkkariin itse lämppärin. Molemmat sanoivat, että seuraavalla kerralla maksavat lisähinnan, koska asennus oli työläs ja ikävä homma.
Ehkä jonkun satasen saisi säästettyä palkkaamalla asentajan itse?
Paljon tietysti riippuu siitä, millaiset on asennuspaikat ja kuinka moneen paikkaan haluaa laittaa puhalluksen.
Millainen käsi on tekijä, ja vielä enemmän, millaiset ovat työkalut.
Ilman kunnon vehkeitä on turha es aloittaa.
Itselleni ei lämmärin asennus ollut juurikaan mikään homma, toisille se on tuskien taival.
Eipä ole rahalla enää arvoa.
Tuolla rahalla palkkaa amiksesta tulleen venerakentajan 100 tunniksi hääräämään veneen kimppuun.
Jos ei siinä ajassa lisävarusteet ole paikoillaan niin saunan taakse vaan.
Tuohan on normihemmon 2 viikon palkka.
On se aika paljon vaan rahaa.
Pimeenä kun teettää niin halvempaahan se on, sitten kun huomaat että tuo amis kaveri on tehnyt kaiken päin vi**ua niin mitä se sitten maksaa?
Mutta myönnetään että nuo asennushinnat ovat aivan älyttömiä. Jos ajatellaan että asennat samanlaisiin veneisiin samanlaisia lämppäreitä tavarat ja työkalut hyllyssä. Ei tohon oikeasti mene kun 2h
....Sitäkin kun jo suunnittelussa on otettu huomioon tilavaraus lisävarusteille, asennus on nopeaa.
Kun lämppäri (ja muutkin härpäkkeet) asennetaan siinä vaiheessa, kun vene on vielä on "viimeistelyä vaille valmis", on asentaminen paljon helpompaa. Jälkiasennus on huomattavasti työläämpää ja vaatii enemmän myös ajattelua. Itse olen tehnyt kahteen veneeseen lämppärin asennuksen (vaihtanut vanhat uusiin, jolloin myös paikka ja putkien vedot ovat menneet kokonaan uusiksi). Kyllä molemmilla kerroilla homma hoitui vähin kirosanoin viikonlopun aikana, leppoisalla aikataululla.
En ole koskaan joutunut ketään venehommiin palkkaamaan, mutta luulisin, että hintataso on 50-100 euroa/tunti eikä 15 euroa/tunti. Tekeekö kukaan tänäpäivänä edes pimeänä 15 €/tunti?
Tietysti 1500 € on paljon, mutta laillisesti teettynä en usko tuota vastaavaan tasoon saavaan teettyä montaa satasta halvemmalla.
Itse tehden tietysti säästää, mutta keskiverto tee-se-itse-mieheltä mennee 2-3 kertaa enemmän aikaa kuin jatkuvasti vastaavia asennuksia tekevältä, joten omaksi tuntipalkaksi jää sitten se ~20 €/tunti.
Viellä kun vähennät alvin verot vakuutuksen koneet ja tellit ja lellit...
Niin 50-100€ muuttuu 20-40€ / h "palkkaa"
Jos on varaa ostaa uusi vene on varaa maksaa parin äijän päivän palkka tämä on minun mielipie, pihillä kun on usein paskanen loppu.
...jonkin homman teettämisen hämärästä muistikuvasta, että n. 60,- saattaisi olla aika liki tavanomaista tuntiveloitusta. Jos jokin firma pyytää satasen tuon tason hommista, niin se on jo röyhkeyttä. Mietitäänpä ensin ihan sitä tekijän palkkaa: 20,-/h merkitsee yli 3100 euron kuukausipalkkaa, mikä on reilusti yli suomalaisen keskipalkan. Sillä saa jo insinöörin töihin eikä edes kitise.
Näissä tuntiveloituksella muille tehtävissä hommissa on yleensä tapana laskea, että isännän pitää saada veloitettua tunnista n. 1,8-2 -kertainen summa tekijälle maksettuun bruttopalkkaan nähden, jotta "läskikauppa" kannattaa. Siihen sisältyy jo ALV:kin. Jos veloitus on 50,-/h, niin kate on jo melko kova.
Sitten se aikapuoli: olen tosiaan yhden lämppärin asentanut itse. Aikaa meni muistaakseni n. kaksi iltaa eli yhteensä ehkä yhden työpäivän tunnit, leppoisasti tehden. Oikeastaan ainoa työläs asia oli tehdä polttoainetankkiin läpivientireikä (parimillistä rosteria eikä omat työkalut olleet tietenkään ihan priimat siihen hommaan jne.) Ammattilainen olisi varmasti selvinnyt nopeammin, vaikka olisi ollut työläämmät putkivedotkin. Sitäpaitsi: olisin saanut noita työkseen asentavan kaverin tekemänä homman "avaimet käteen" -hengessä ihan kuittien kanssa ja laillisesti n. kahdella tonnilla, josta työn osuus olisi jäänyt alle tuhannen euron. (Kolmisen vuotta sitten.) Väitän siis edelleen, että maahantuojien hinnoissa on vähintään parintuhannen euron edestä ilmaa. No okei, arvaan, että siinä on sitten myös tinkivaraa, yleensä.
Juuri nuoria venenikkareita.
Palkka on 9,5€/tunti.
Haluan nähdä sen duunarin bellalla joka tienaa 50-100 euroa tunti?
Työppäri on täynnä työttömiä jos jonku alan työntekijöitä, kyllä heitä saa yksityinenkin palkata.
Tuohon kun lyö sossukulut päälle niin olla melko lähellä 15€/h.
Aloitetaan lisävarustehinnoista: 2006 keräsin hinnat n. kymmenestä ~33 jalkaisesta purkkarista. Silloin lämppäri asennettuna maksoi 2400-4100 euroa tyypillisen hinnan ollessa ~3000 €. Tuo kallein 4100 oli paketti, jossa tuli mukaan myös imutyhjennys septille.
Lämppäri noissa oli useinmiten Webasto 3500 tai Eberin vastaava.
Vastaavan lämppärin saa veneasennussarjalla 1400 € ja päälle tulee ilmaputkistot osineen ja ehkä jotain pientä sälää, joten aika helposti lähennellään 2000 € hintaa.
33-jalkaisessa purkkarissa lienee tyypillisesti 3 tai 4 lämminilmaventtiiliä (kaikissa hyteissä vessassa). Aika paljon ja ikävissä paikoissa saa putkea vetää. Tietysti on kovin venekohtaista mihin putket mahtuvat ja miten hyvin laipiohion pääsee reikiä tekemään.
Vaikea uskoa, että firmalle jää muuta kuin tappiota, jos työntekijälle maksetaan 20/h ja asiakkaalta veloitetaan 50/h ALVeineen.
Tuosta 50/h firma saa 41/h ALV:n mennessä suoraan verottajalle. 20/h työntekijä taas maksaa kesälomien, eläkemaksujen jne. jälkeen ~35/h.
Tuolla 6/h erotuksella ei kyllä taatusti kateta toimisto-, palkanmaksu-, työkalu-, markkinointi- jne. jne. kuluja.
Oman käsitykseni mukaan kerroin 2 sopii yksinyrittäjälle oman palkan kertoimeksi. Vähänkin isommassa puljussa kerroin alkaa sitten olla ~3 eikä kerroin 4 ole mitenkään tavaton, toki sillä tehdään jo hyvää katetta.
Näihin kertoimiin EI sisälly ALV. 20/h tuntipalkasta tulee siis ~60/h tuntivelotus ALV eli ~70/h tuntivelotus, jos kyse on hiukankin isommasta puljusta.
Eberspächer D5 maahantuojan hinnastossa reilu 5.300 €.
Halpoja kavereita. Voiko noita käyttää sitten lämppäriasennuksiin?
Ei kai kukaan tienaa 50-100/h asennushommista, mutta tuon verran niistä saatetaan veloittaa asiakkaalta.
Venemyyjällä tuskin on myöskään mahdollista saada noin halpaa työvoimaa hommiin pariksi kuukaudeksi vuodessa, jolloin asennuksia tehdään.
"Tuolla rahalla palkkaa amiksesta tulleen venerakentajan 100 tunniksi hääräämään veneen kimppuun."
Ja kyllä palkata voi melko lyhyeksi ajaksi.
varsinkin nykyään, kun pätkätyöt ovat jopa suositeltavia.
Työkkäri kun komentaa töihin, ei siinä parane purnata tai paukkuu karenssit.
Tuo on melko normaali palkka aloittavalle nuorelle miehelle amispohjalla.
Toki palkka nousee ajan myötä.
Me veloitamme vuokramiehestä 45€/h
...vaikka aletaankin siirtyä veneilystä pahan kerran kuivan maan puolelle...
20,-/h bruttopalkkatyöntekijälle maksetaan kuukaudessa jotakuinkin 3150,-. Täsmälleen tämä, jos työsopimus on kuukausipalkkainen, vähän vaihdellen, jos tuntipohjainen. Vuositasolla 12,6 kertaa tämä (lomaraha) eli jotakuinkin 40 000,-. Tämä on aika helkkarin kova palkka lämppäriasentelijalle! Todellisuudessa epäilen, että 15,-/h on lähempänä todellisuutta ja vastaava vuositulo n. 30 000 egeä. Tähän lisätään sitten ns. sivukulut eli sotu- ja eläkemaksut, työterveyshuolto sun muut, kertoimeksi sopii 1,35 (tämä on fakta, jonka olen useamman kuin yhden työnantajan kirjanpidosta omin silmin nähnyt). Päädytään siis n. 40 000,- euroon per vuosi talosta ulosjuoksevaa kassavirtaa. Työkalut ovat tietysti jonkinmoinen menoerä, koska ammattilaisen käsiin ei kannata halvinta laatua antaa. Mutta hallintokustannukset yms. hoituvat kyllä reilusti alle kymppitonnin vuodessa, muu on osaamattomuutta ja vääriin paikkoihin kuluttamista.
No, tämä pätee tietysti normaalibisnekseen, jossa hommat pyörivät läpi vuoden. Venepuolella on tietysti niin, että koko vuoden tulos revitään pääosin lyhyestä sesongista ja kun miehet eivät kuitenkaan jaksa tehdä töitä silloinkaan millään 24/7 -systeemillä, niin tuntiveloitusta on pakko nostaa. Onhan se aika selvä, että jos yrittää saada kasaan vaikkapa 50 000 egeä ALV:n neljässä kuukaudessa 12 kuukauden sijasta, niin jotain muutakin muuttujaa kuin aikaikkunaa on yhtälössä sorkittava :)
Oma asiansa on tietysti se, että ekonomimatematiikka johtaa näissä helposti vääriin tuloksiin. Ekonomilla on taipumus laskea tuolla sinun tyylilläsi ja vaatia, että lämppäriasentelijan pitää tuottaa x euroa katetta ja että hänestä on y euroa kuluja. Hän ei ota huomioon sitä, että ilman ko. asennusta jää koko vene myymättä ja vaikkapa 120 000 euron liikevaihto katteineen saamatta eikä toisaalta sitä, että melkoinen osa muista kuin aivan välittömistä henkilökuluista (ts. palkka sivukuluineen) on kiinteitä eli juoksevat firmalta, oli kaveri töissä tai ei tai sitten koko firmaa ei ole olemassakaan.
No, on tässä toinenkin puoli, toki. Voi hyvinkin olla mahdollista, että markkinoinnillisista syistä eli ostajapsykologian kannalta onnistuu paremmin eli myy enemmän, jos hinnoittelee perusveneen 100 000 euroon kehnolla katteella ja käytännössä jokaiseen tehtävät lisävarusteasennukset 20 000 euroon hurjalla katteella. Verrattuna siis siihen, että tarjoaisi samaa pakettia suoraan 120 000 eurolla...
En ole ekonomi enkä tiedä ekonomimatematiikasta, mutta jatketaan...
Kertoimella tarkoitetaan käsittääkseeni yleensä tuntipalkan ja tuntikulun suhdetta. Tällöin siis pitää huomioida "tulopuolelle" vain se aika joista asiakas maksaa. Itsekin lasken yleensä vuosipalkoilla ja tuloilla, mutta kerroinlaskenta ei niin tee.
Kertoimeen kuuluu lomat, sairasajat, luppoajat jne. Pienin mahdollinen kerroin sisältää sivukulut, lomarahat JA lomat. Tälläinen kerroin on ~1,7. Sitten tuohon päälle aletaan kasaamaan kaikki muut kulut, jotka pitää kattaa päästään sinne pitkälle yli 2:n usein lähelle 3:a.
Koko kerroinajattelu sopii vain yrityksille, jotka myyvät työpanosta. Tässätapuksessa siis asennusliikkeelle, jolta työn tilaisit.
Jos sitten puhutaankin venevalmistajasta tai venekauppiaasta, on hommaa mietittävä erilailla. Lämppäri on tietysti asennettava, mutta sen voi tehdä valmistuksen yhteydessä veistämöllä, venekauppiaan oma asentaja tai ulkopuolinen asennusliike. Näistä pitää sitten valita se, joka tuottaa parhaan tuloksen sille, joka valitsee.
Jotkut venekauppiaat eivät käytä veistämön asennuksia, vaan asentavat lämppärin (ja muuta) itse. Varmaankin peruste tälle on parempi kannattavuus venekauppiaalle (ehkä myös asiakas hyötyy).
Aika monet venekauppiaat käyttävät ulkoista asennusliikettä.
Jotkut venekauppiaat jopa vain ohjaavat sinut asennusliikkeen puoleen.
vastaavia kokemuksia, mutta en erityisemmin ihmettele, miksi ihmiset maksavat noita valmistajan hintoja. Ei hommiin kannata ryhtyä, ellei omaa riittäviä taitoja ja riittävästi aikaa. Asennusreikien teko näkyviin paikkoihin radiolle, kaiuttimille, vhf:lle jne vaatii huolellisuutta. Itse tehty työ on hyvä olla vähintään veistämön tasoa ettei se anna ”itse” tehdyn vaikutelman, jota on ikävä katsoa ja vaikeuttaa aikanaan veneen myyntiä.
Itse ostin kaikki varusteet Suomesta. Kun pyytää 15 k€ paketista tarjouksia, saa kotimaisilta firmoilta nettihintojen kanssa täysin kilpailukykyisiä tarjouksia. Lämppärin asennus oli minun tapauksessani todella aikaa vievä. Suunnittelu putkistot ja laite sähköt veivät aikaa vastaavasti 5h 20h 3h. Sen lisäksi piti vielä hakea lisätavaraa 3h. Ylivoimaisesti paras tuntipalkka tuli taittolapapotkurin asennuksesta: 300€/0,5h. Jos olisin ottanut varusteet venevalmistajalta, olisin varmasti kyennyt puristamaan listahinnoista melkoisestikin, mutta halusin samalla tutustua veneeseen kunnolla. Valmistajat ilmeisesti painavat alkaen hinnat alas ja ottavat katteensa varusteista. Olen uskotellut itselleni, että voitin 10 k€ itse tekemällä.
Ei kukaan tule sulle lämppäriä asentamaan ilmaiseksi. Ristus mitä laskelmia.
Hetki sitten palkattiin telkkarisarjassa ikkunanpesijä 15 €/h. Minä en päästäisi sellaista kaveria hääräämään veneeseeni, ellen häntä ennestään tuntisi.
Minulta meni aika pitkä ilta lämppärin asennukseen, vaikka se meni edellisen paikalle, eikä putkitukseen tarvinnut lainkaan puuttua. Ei kuitenkaan ollut samanlainen kuin vanha, joten pako/imuputki meni uusiksi. Uuden lämpötila-anturin asennus jäikin myöhemmin tehtäväksi. Jos olisi pitänyt vetää putketkin, olisi aikaa mennyt paaaljon enemmän. Yhtään työkalua ei puuttunut ja veneasennukset ovat perin tuttua puuhaa. 1500 on ehkä paljon, mutta jos minun pitäisi firman puolesta työtä tarjota, eipä tosiaan montaa sataa pienempää tarjousta kannattaisi tehdä.
Pitkästä aikaa tuli kurkattua, mitä moottoripuolella tapahtuu. Ensimmäinen avaamani keskustelu toi tämän linkin http://www.topboat.fi/index.php?section=14
Ei näytä kaupallisesti tarjottuna aivan todellakaan 15 €/h irtoavan.
Lisää lukemisen ymmärtämisen harjoittelua.
Halvin hinta ja paras laatu BAVARIA
tuollaisella sopivasti tehdyllä %-pohjaisella taulukolla voi kivasti todistella omia tarkoitusperiään.
Siinä taulukossa esimerkiksi todettiin Bavarian varustelu kalleimmaksi (+60%). Vaikka tosiasiassa Bavarian täysvarusteluun meni yli 100.000 kr vähemmän kuin Maxin varusteluun. Oikeastaan Bavarian varustelu oli yksi listan halvimpia.
"Täysvarustelun" hintoja ruotsalaisten laskemina:
575.915 kr Maxi 1050
498.144 kr Dufour 34
481.789 kr Hanse 342
463.102 kr Elan Impression 344
459.300 kr Finngulf 33
448.654 kr Bavaria 33
Selvästi näitä vähemmän menee Najadin ja HR:n varusteluun. Ruotsalaisten laatiman optiolistan mukaan :)
Varmaan oli joku tarkoitusperä siinäkin, että kaikki muut summat annoit, mutta jätit ne HR:n ja Najadin kruunut kertomatta. Pientä kansallista kotiinpäin vetoa ehkä siinä jutussa oli, mutta enimmäkseen pelkkää asiaa.
se juttu ja mielenkiintoinen. Totta sekin jutun lopputulos, että Najad ja HR ovat kalliita hankkia. Myös varustelun jälkeen, vaikka ero hiukan supistuukin muihin, vain hiukan.
Tarkoitushakuista on tuo %-lukujen korostaminen ja kr-erojen hämärtäminen sekä joihinkin veneisiin tehdyt omituiset lisäykset, teak-reelinki, kölinvaihdot jne. Tosin eivät nuo lopputulosta kovin paljoa muuta.
Iso ja hyvä työ on tehty jo pelkästään sillä, että tuo lista ylipäätään on koottu. Siitä voi jokainen laskea prosentteja tai absoluuttisia arvoja miten itse parhaaksi näkee. Tulkinnoista voi kukin olla omaa mieltänsä, mutta ruotsalaiset laittoivat kuitenkin taulukossaan ns. faktat pöytään, miten kukakin valmistaja/maahantuoja veneensä ja varusteet hinnoittelee. Hieno homma. Tekispä venelehtikin moisen perässä.