Haetteko te vain pelkkiä seikkailuja ja yhden illan juttuja? Vai ettekö osaa vain sitoutua pitemmäksi aikaa?
Olen 46-vuotias vapaa eronut nainen. Kuulemma nätti, ei mikään missityyppi, mutta klassisen tyylikäs nainen, jota ei tarvi hävetä missään tilanteessa. Osaan pukeutua tilanteen mukaan. Harrastan golffia, lenkkeilyä ja uimista. Olen luonteeltani iloinen ja minun kanssa on kuulemma helppo olla. Pidän musiikista, teatterista, luonnosta ja etenkin merestä. Minulla on akateeminen koulutus ja tulen omillani erittäin hyvin toimeen. Elän tasapainoista elämää. Minulla ei ole alkoholiongelmia eikä muitakaan ongelmia. Siis omasta mielestäni tausta on ihan ok. Mutta, mutta, mutta..
Olen tavannut useita miehiä. Fiksuja, mukavia, pitkiä ja pätkiä. Sanovat minua kauniiksi, nauttivat seurastani (ainakin sanovat niin), käydään muutama kerta illallisilla ja ehkä ollaan muutama viikko, kunnes taas..... Lähdetään hakemaan uusia seikkailuja, uusia yhden illan tuttuja.
Ettekö te haluakaa tasapainoista pitempiaikaista suhdetta? Mitä te oikein sitten haette??
Olen kysynyt muutamalta mieheltä, mikä minussa on vikana, johtuuko se minusta, ettei sitten maltakaan olla pitempään.. Kuulemma ei johdu minusta (tai sitten valehtelevat....)vaan, että he eivät ole vielä valmiita sitoutumaan. Olen kuulemma nainen, jota ei raaskisi päästää, mutta silti he hakevat jo kohta uutta ......
Eräänä iltana eräs miespuolinen pitkäaikainen tuttavani (naimisissa ystäväni kanssa) istui minua vastapäätä ja katseli pitkään minua ja sanoi, ettei hän ymmärrä miehiä. Ja sanoi, ettei ymmärrä miten joku mies voi jättää minunlaiseni naisen. Hänen mielestään miehet pelkäävät sitoutua. Onko asia näin? Vai ettekö te miehet vain tunnista puita metsästä?
Olen 46-vuotias vapaa eronut nainen. Kuulemma nätti, ei mikään missityyppi, mutta klassisen tyylikäs nainen, jota ei tarvi hävetä missään tilanteessa. Osaan pukeutua tilanteen mukaan. Harrastan golffia, lenkkeilyä ja uimista. Olen luonteeltani iloinen ja minun kanssa on kuulemma helppo olla. Pidän musiikista, teatterista, luonnosta ja etenkin merestä. Minulla on akateeminen koulutus ja tulen omillani erittäin hyvin toimeen. Elän tasapainoista elämää. Minulla ei ole alkoholiongelmia eikä muitakaan ongelmia. Siis omasta mielestäni tausta on ihan ok. Mutta, mutta, mutta..
Olen tavannut useita miehiä. Fiksuja, mukavia, pitkiä ja pätkiä. Sanovat minua kauniiksi, nauttivat seurastani (ainakin sanovat niin), käydään muutama kerta illallisilla ja ehkä ollaan muutama viikko, kunnes taas..... Lähdetään hakemaan uusia seikkailuja, uusia yhden illan tuttuja.
Ettekö te haluakaa tasapainoista pitempiaikaista suhdetta? Mitä te oikein sitten haette??
Olen kysynyt muutamalta mieheltä, mikä minussa on vikana, johtuuko se minusta, ettei sitten maltakaan olla pitempään.. Kuulemma ei johdu minusta (tai sitten valehtelevat....)vaan, että he eivät ole vielä valmiita sitoutumaan. Olen kuulemma nainen, jota ei raaskisi päästää, mutta silti he hakevat jo kohta uutta ......
Eräänä iltana eräs miespuolinen pitkäaikainen tuttavani (naimisissa ystäväni kanssa) istui minua vastapäätä ja katseli pitkään minua ja sanoi, ettei hän ymmärrä miehiä. Ja sanoi, ettei ymmärrä miten joku mies voi jättää minunlaiseni naisen. Hänen mielestään miehet pelkäävät sitoutua. Onko asia näin? Vai ettekö te miehet vain tunnista puita metsästä?
Vastaukset 67
Vanhimmat
Luin kertomuksesi ja jotenkin voin täysin yhtyä sanoihisi. Sillä erotuksella etten ole "päässyt" sinne naimisiin asti ja olen lapseton.
Miehiä jos jonkinlaisia tullut vastaan, mutta kukaan ei halua "sitoutua" vaikka sanotaan että kaltaiseni nainen on todella harvinainen eikä minua pitäisi päästää käsistä jne.... tuttua tarinaa. Ja ystäväni ihmettelevät miten se voi olla mahdollista ettei minulla ole poikaystävää, kun aina saan yleensä enemmän huomiota kuin he, (kaikki naimisissa tai parisuhteessa itse elävät). Vanhapiikako sitten lopun elämän?Ilmeisesti!
Myös minä olen lapseton ja kohta on kiire, vaikkei kait miehillä ole kiire niinkään suvun jatkamisen kannalta mutta ikää kuitenkin kertyy, enkä haluaisi eläkeiässä vaippoja vaihdella...
:-)
Vastasi jo viestin alulle laittajalle, mutta jos sinä kenties haluat jutella (kirjoitella) niin voisi olla jopa antoisaa puolin jos toisin.
[email protected]
Moiks. Enpä usko, että toista puolta ihmiskunnasta on syytä panna samaan koriin käsittelyyn. Olemme ensin ihmisiä, vasta sitten sukupuoliolentoja. Miespuolisissa ihmisissä on yhtä paljon erilaisia omanlaisiansa persoonia kuin naispuolisissakin; kumpaakaan ei voi luokitella stereotyyppisesti.
Ehkä olet (tai he ovat hakeneet) hakenut liian illusatorista haavekumppania tai sitten ei vaan "natsaa", kuten toki useimmiten käy, sehän on myönnettävä realiteettina. Toki tapaamasi miehet ovat saattaneet olla yhtä lailla kuvitelman harhaannuttamia ja liian paljon vaativia. Monet ihmiset myös uskovat vielä vanhan ajan rakkauteen; jos rakastumis-/ihastumiskehitys ei starttaa, ei liene syytä vain tavan vuoksi notkua jonkun kanssa?
Parasta olisi sanoa suoraan, mikä toisessa on vikana, mutta joskus ei kerta kaikkiaan kehtaa. Etenkin jos toinen vaikuttaa epävarmalta tai loukkaantumisherkältä. Mutta jos on valmis avoimeen keskusteluun, suhdepulmat kyllä aina ratkeavat, suuntaan tai toiseen.
/jari
olen 50 mies tumma sinkku 5v, ok näköinen ym,ym,ym, ja voin vakuuttaa että "ongelma" on myös käänteinen, eli naiset tekee ihan samaa !!!
asiasta voisi keskustella vaikka kuinka paljon, mutta tämä tällä kertaa.
tsemppiä........ - j -
Jotenkin rivien välistä paistaa aikamoinen omahyväisyys ja minä-keskeinen elämä.Ehkä se juju on siinä.Enemmän empatiaa ja toisestakin ihmisestä kiinnostuminen ei tekisi sinulle pahaa.
Lyhyesti sanottuna pipotiukalla , ja ehdoton edellytys miehellekin että totuuksia ei saa puhua. Jos elää todellisesta elämästä erkaantuneena , niin kokeneemmat miehet osaavat varoa sellaista . Selvä juttu , kukapa seksittömään suhteeseen haluaisi. Aloittajan tekstistä voi havaita myös sen että oikea mies ei seksiä tarvitse , ja nainen säätelee elämää sen avulla.
Pitää muistaa molemminpuolin se mainitsemani tasavertaisuus,eikä katsoa yhteen suureen aukkoon,jonka jokainen mielikuvissaan luonut on.
Minusta sydämen sivistys-molemminpuoleinen on se
tärkein,millä suhdetta ruvetaan rakentamaan,eikä
millään hienoilla illallisilla-jotka toki kuuluvat
jossain vaiheessa.Mutta ne ovat vain osatekijöitä!
Pitää puhua myös muustakin ,kuin omasta menestyksestä/tai,mitä olisi pitänyt tehdä!!
Antakaa sen ihmisen/työtn ja pojan mieli pulpahtaa
myös esille.....
Hyvää kesää kaikille
wille
Nykyajan ihminen on yksilöllisyyttä korostava, nautinnonhakuinen ja itsekäs. Niin kauan kun kaikki on mukavaa ja nautinnollista voidaan luovuttaa toiselle osa minää mutta lopullisesti ei anneta mitään. Ensimmäisten negatiivisten kokemusten ilmaantuessa vedetään kaikki takaisin. Toisen sitoutumisen tarve voi olla uhka jonkin oman menettämisestä jos ei heti pakene. Toistetaan vanha fraasi "Olihan meillä ihan kivaa mutta..."
Minkään ei anneta riipaista kovin syvältä ettei näytettäisi heikolta ulospäin. Sitoutuminen on riski.
Olet tietysti heti vinkumassa kihloja ja ihmettelemässä "missä tämä suhde nyt menee".Maalaat miehen heti nurkkaan ahdistelemalla tiukkaan yhteisoloon heti kärkeen,toista tarkemmin tuntematta.Enenmmän hjumoria peliin,tyttöseni.Eikä kannata alkuunsa kehuskella golfilla tai muulla juppilajeilla.Höpötät tietysti omista erinomaisuuksistasi kyllästymiseen asti.Kyllä tiedän tyyppisi,ties vaikka juuri me olisimme tavanneet....
En taatusti, koska olen hyvin empaattinen, toisen huomioonottava, niin arkielämässä kuin muussakin. Elän vaatimattomasti ja nautin omista pikku harrastuksistani. En vaadi mieheltä muuta kuin rehellisyyttä ja keskustelutaitoa elämän eri alueilta ja ystävyyttä. Hiljaisuuskin on joskus hyvä.
En ole koskaan ketään vaatinut kihloihin tai ahdistanut nurkkaan.. Toivonut vain vilpitöntä yhdessäoloa. Ja siihen yhdessäoloon kuuluu niin koti-illat kuin joku yhteinen harrastus ja myös vaikka ravintolassakäynnit (tosin käy todella harvoin niissä).
Huumoriakin piisaa....
Mutta ehkä se sitten on niin ettei vapaana todellakaan ole fiksuja, mukavia miehiä. Olen tavannut hyvinkin erityyppisiä miehiä. Ei voi sanoa että olisin jonkun tyypin "perään".
Heippa....
Kirjoititpa hyvin ja asiaa...
Olen tarkalleen samaa mieltä kanssasi ja
saman havainnon tehnyt.
Se on niin, että vahvojen, itsenäisten ja
omatoimisten naisten kanssa miehet tuntevat
itsensä huonoksi..pelkäävät jne...
Säälittävää toisaalta...kotona joku hiirulainen
jota voi alistaa ja kuitenkin tärkeimmät asiat
haetaan "meiltä" .. satsataan hetkiin ja
seksiin jne...
Mutta...Minä olen oppinut käyttämään tämän
hyväkseni..Nytkin olen lähdössä yhden ukko-
miehen kanssa lomamatkalle ja hän maksaa kaiken
..että...näin ja kotona vaimo pakkaa varusteet
ja odottaa tuliaisia..heh..
kirjoituksestasi: "Mutta ehkä se sitten on niin ettei vapaana todellakaan ole fiksuja, mukavia miehiä. Olen tavannut hyvinkin erityyppisiä miehiä. Ei voi sanoa että olisin jonkun tyypin "perään"." missä vika. Kyllä miehet tuollaisen halveksunnan tuntevat ja lähtevät sen siliän tien. Fiksuja kavereita.
Voitko tosissasi ylpeillä noilla ukkomiesjutuillas? Hyi saasta, halveksin enemmän kuin mitään niitä lumppuja jotka tieten tahtoen palastelee toisten parisuhteita ja hyväksikäyttää ukkomiehiä, jotka epätoivosesti havittelee sonnin mainetta vielä ukkomiespäivillään tehden itsestään narreja, ja samalla pilaten kiimoissaan maineensa, liittonsa ja perheensä elämän.
En todellakaan voi puolustella lapsellista äijien käytöstä, mutta kuinka nainen voi alentua yhtä härskiin ja vastuuntunnottomaan touhuun, sitä en jaksa ymmärtää.
Pilaat touhuillas paitsi kyseisen laina-ukkos perhe-elämän, myös kaikkien naisten maineen.
luulen että tapaamasi miehet ovat kaikki pitkän suhteen jälkeen halukkaita nauttimaan "vapaudesta" ainakin hetken aikaa.... Jos on takana ollut pitkä suhde on tarve elää hetki ns. omaa elämää..... ootteles kuule, joku sieltä tulee takas ja sut nappaa!!! Ei se sen ihmeempää ole...ihminen on laumaeläin ja omistaa saalistusvietin....pai!
Minä ainakin varoisin henkilöä, joka (naista) osoittaa tavalla tai toisella olevansa jotenkin parempi, pätevämpi,itse-ehtoisempi tai hallitsevampi.
Mutta, mutta kotona on kyllä poikkeuksellisen hallitseva tyyppi, hänestä huomaa kuitenkin että, hän ajattelee kaikessa vain minun parasta ja yrittää aidosti olla apuna missä vain osaa, niinpä hyvin pyyhkii.
Lieneekö vain , että 4- 5 kymppiset koti- isätyypit (hieman saamaattomiako) ovat täällä kotona
Mikähän siinä on, etteivät he kohtaa jotka haluaisivat muutakin kuin yhden illan juttuja? Jotenkin niin tutun oloista tuo tekstisi. Olen hyvässä ammatissa ja hyvin omillani toimeentuleva mies. En minäkään väitä olevani Mr. Finland, enkä olekaan. Kuitenkin uskoisin olevani ihan kelpo mies, niin ulkonäöltäni, käytökseltäni, siisteydeltäni jne. Olen keskivertoa hiukan pidempi enkä ole lihava. Luulin jo löytäneeni naisen jonka kanssa voisin suunnitella jopa tulevaisuutta. Hän ei kuitenkaan lopulta ollutkaan valmis sitoutumaan, vaikka sanoikin pitävänsä minusta. No, pitäähän voi monestakin mutta rakastaminen onkin jo vaativampi asia. Ehkä joillain naisillakin on päällimmäisenä seikkailut mielessä. Olisi kiva kuulla sinusta enemmänkin ...
Ihmeellistä. Voisin allekirjoittaa tekstisi myös omalle kohdalleni -tosin miespuolisena ihmisenä. Kolme lasta yh:na kasvattaneena ja tyttäret kunniallisesti omaan elämäänsä ja ammatteihin saattaneena pidän itseäni myös ihan hyvänä ihmisenä mutta vuosien varrella olen kohdannut kertomiasi kokemuksia naisten taholta. Kolmen lapsen yh-isään ei ehkä olekaan haluttu sitoutua koska mukana olisi tullut enemmän vastuuta kahden ihmisen tunteiden lisäksi. Nyt elän sinkkuna ja oikeastaan tyytyväisenä elämään -tähän ja menneeseen.
Kyllä tuo nyt vain tuntuu siltä aika pitkälle,että miehillä on mielessä vain "vieraan" saaminen. Kovasti ollaan juttelemassa,mutta kun et heti ole lähdössä tapaamaan (ja ilmeisesti myös sänkyyn) niin yhteydenpito loppuu siihen,vaikka on luvattu mailata ja pitää yhteyttä. Jos jututat toisella nikillä niin kummasti miehen jutut muuttuvat,kun ei tiedä saman henkilön kanssa juttelevansa.Minä kerron jokaiselle kuitenkin VAIN JA AINOASTAAN TOTUUDEN,joka ei muuksi muutu vaikka eri nikillä jututtaisivat.
Olen keskustellut tästä "poikien" kanssa, vieraidenkin ja tässä pääasiat, jotka tulivat ilmi:
- Valloittaminen on upea kokemus, ja se pitää saada kokea yhä uudelleen ja uudelleen.
- Sitoutumisen huonot puolet jäävät kokonaan pois (riidat, mustasukkaisuus, jne.)
- Viime kädessä kyse on kuitenkin niistä teidän naisten niin useasti mainostamista kemioista, eli jos kolahtaa kunnolla, niin homma voi onnistua. Rakkautta miehetkin hakevat, mutta tyytyvät sen puuttuessa "vähempään", eli naisen lähelle pääsyyn. Miten naista pääsee lähelle muutoin kuin rakastamalla? Aivan, yhtymällä hänen kanssaan.
Toivottavasti kukaan naiseläjä ei loukkaantunut tästä viestistä. Miehet ja naiset kokevat asiat eri tavalla. Eläköön se pieni suuri ero.
Toivon, ettei nainen46 ei kuulu siihen naisjoukkoon, joka leimaa miehet kategorisesti asennevammaisiksi, sitoutumiseen kykenemättömiksi ressukoiksi. Siitä kun ei ole kysymys. Nimittäin, em. asenne on yksi tehokkain potentiaalisten miesehdokkaiden karkoituskeino. Toinen tehokas on naisen epätoivoisuus.
Onnea sinulle(kin), että tapaisit Sen Oikean(tm)!
olen huomannut, että miehet pitävät enemmän naisesta, jos tämä on jotenkin avuton.
Saavat näin itse päteä.
Tästä on lukuisia esimerkkejä ystävä-ja tuttavapiireissä.
Nainen, joka elää omillaan ja tulee vielä
toimeen, taitaa pelottaa miehiä.
Aluksi mies kyllä ihailee "pärjäämistä",
mutta jonkun ajan kuluttua tuntee itsensä
riittämättömäksi.
Yleensä miehen seuraava nainen on häntä ihaileva,
ja ilman häntä pärjäämätön nainen.
Miehen "miestalossa" ajatusmalli istuu piukassa,
siihen ei itsenäinen nainen hevillä sovi.
Olen monesti ajatellut, että olen yksin mielummin
kuin pönkittämässä kenenkään itsetuntoa,
tai omalla olemuksellani laskemassa sitä.
Tiedän saavani monet vihat päälleni kirjoituksellani, mutta seison sanojeni takana
ja toivon, etten yleistänyt liikaa.
On myös olemassa miehiä, jotka nauttivat
vahvan, itsenäisen naisen olemassaolosta ja
osaavat kunnioittaa häntä. Näillä miehillä
on itsetunto kohdallaan ja onneksi niitä meidänkin Suomenmaastamme löytyy :D
Omalla kohdallani en ole "uskaltanut" kiintyä naiseen koska jos hän jättää putoaa taas korkealta ja se sattuu. Menkää naiset itseenne.
T: Mies 32
Kyllä tuo nyt vain tuntuu siltä aika pitkälle,että miehillä on mielessä vain "vieraan" saaminen. Kovasti ollaan juttelemassa,mutta kun et heti ole lähdössä tapaamaan (ja ilmeisesti myös sänkyyn) niin yhteydenpito loppuu siihen.
Jos jututat toisella nikillä niin kummasti miehen jutut muuttuvat,kun ei tiedä saman henkilön kanssa juttelevansa.Minä kerron jokaiselle kuitenkin VAIN JA AINOASTAAN TOTUUDEN.
ja rehellisyyteen kuuluu mielestäsi
miesten pompottelu eri nickiä käyttäen,vai?
Ymmärsin kyllä pointtisi,
mutta kovin rehelliseltä et vaikuta itsekään.
Siehän juoni pirulainen oot!
Muutama viikko voi riittää miehelle, jos nainen osoittautuu pompottajaksi, itsekkääksi tai muuten sellaiseksi mitä mies nimenomaan ei halua.
Laitan minäkin, nainen 49 v, lusikkani tähän soppaan.
Omakohtaisiin kokemuuksiini perustuen ymmärrän hyvin alkuperäisen kirjoittajan tuntoja.
Olen tavannut erilaisia miehiä nettitreffien merkeissä minäkin, ilman mitään lopputulosta, pelkkää epämääräistä pidetään yhteyttä-muminaa.
Jos olenkin jo melkein epätoivoinen kaverin löytämisen suhteen, niin sitä ei kyllä treffiystäväni huomaa, sen verran pokeria löytyy. En myöskään ole elämässäni pompottanut, komennellut tai tyrannisoinut ketään kanssaihmistäni, joten sekään ei voi olla esteenä. Muutenkin olen aika ihmismäinen nainen, niin ulkoisesti, kuin muutenkin. Tulen toimeen omillani, osaan jutella ihmisten kanssa niin asiasta, kuin asian vierestä, en nipota, enkä nyrpistele nokkaani milloin millekin asialle, mutta ei näistäkään ominaisuuksista ole lisäpisteitä tullut.
Olenkin tullut siihen johtopäätökseen, että näissä ns. toisen kierroksen ihmissuhdekoukeroissa ei minulla ainakaan ole mitään markkina-arvoa, en läpäise nykymiesten kriteereitä ja täysin hämärän peittoon nähtävästi jää se asia, että millainen mrs. täydellisyys pitää olla, että pääsee jonkun kelvollisen herrahenkilön suosioon. Joku perustavaa laatua oleva vika itsessä ilmeisesti on, mutta ehkä keksin sen vielä itsekin, kun aikani pähkäilen sitä.Ei voi kuin todeta, että niin kovaa on touhu näissä lemmenkuvioissa, että katson viisaammaksi viheltää peli poikki ja siirtyä jäähyaitioon.
Lähinnä viittasin noihin lyhyihin, noin parin viikon pituisiin suhteisiin. Ajatukseni oli, että ihmsen henkinen puoli ei tule välttämättä heti esiin, vaan pitää tutustua enemmän. Mikäli käy toistuvasti niin, että vastapuolet jättävät, tulee mieleeni, että jos ihmisessä olisi jokin ominaisuus joka pelottaa. Saman tapaisia kertomuksia kun kuulee miehiltäkin suhteessa naisiin.
Otsikkotekstin tapauksessa en mitään syytä väitä olevan, kunhan spekuloin.
Minulla on pari ystävätärtä,noin suurinpiirtein samankaltaisia kuin sinäkin..Samoja asioita ihmettelevät.Heidät olen tuntenut jo yli 20 vuoden ajan,ja voisin sanoa suoraankin mikä mättää.Lähellä kun on ja paljon tekemisissä,oppii näkemään toisen viat huolimatta hyvästä ulkonäöstä,koulutuksesta ymym.Eli,anteeksi vain,saattaa olla niin että et olekaan täydellinen:)
Ihmettelysi "Mikä meitä miehiä vaivaa?!" kertoo jo paljon asenteestasi. Jos mies ei sinusta pidä niin vika on tietysti miehessä ei sinussa. Mieti hieman, sinulla täytyy olla jonkinlainen asennevamma ihmissuhteessa jos mies ei viihdy kauaa kanssasi.
Kun ette halua pelkkiä yhdenillan seikkailuja, ja haluatte aina sitoutua pitemmäksi aikaa? *wirnuuu* :DDDDD
Tapasin kivan tytön juhannuksena. Nyt tapasin uudelleen. Rakastuin tähän 23v tyttöön. Suomeks sanottuna meillä synkkasi hyvin. Juttelimme kaiken maaailman asioista. Tunteetkin roihusivat. Tunnelma oil katossa. Nyt uudelleen tavattuaan olimme samalla aaltopituudella. Tunnelma oli katossa. Tanssittiin ja juteltiin. Päätin yllättää hänet ruusulla. Kun olin antamassa sitä. Hän ei halunnut sitä. Minua ihmetyttää moinen käytös. Hän oli yksin liikkeellä. Missä mättää ?
Minäkin olen vapaa, ja ei-ulkonäkörajoutteinen nainen. En ole oikeastaan todella etsinyt miestä, koska lasten kanssa on helpompaa yksin. Huvikseni en miehiä kotiin keikuttele. Mukavat miehet käyttävät yleensä myös runsaanpuoleisesti alkoholia, ja minä olen lähes absolutisti.
Uskon sen, ettei ole halua sitoutumiseen johtuvan pelosta. On helppoa ns. seurustella ihmisen kanssa, johon ei ole pelkoa rakastua, josta vain pitää. Parasta olisi puhua avoimesti, mitä tahtoo. Joku voi olla siinä elämän vaiheessa, että tahtookin vain seikkailua, tai mukavaa yhdessäoloa. Jos mies sanoo, että hän haluaa löytää elämänkumppanin ja etsii sellaista, silloin uskaltaa jo vähän upotella varpaitaan rakastumisen suuntaan.
Se, että painotit golfia....ja että seurustelut edellyttävät päivällisiä..onko se jotenkin rakennettua yhdessäoloa. Kumminkin itse asia on tosi. Mutta siipiensäpolttamispelko ei ole yksin miesten juttu.
Minkä takia täytyy väenvängällä sitoutua. Eikö hyvä ihmissuhde kehity omia aikojaan ilman jatkuvaa kelaa siitä että pitää mennä kimppaan?
Minä viihdyn omissa oloissani ja toivon joskus vielä saavani tehdä sitä ilman kaikenmaailman moralistien ihmettelyjä. Naissuhteet ovat kivoja niin kauan kun ei "sitoudu". Sen jälkeen alkaa kyttäily ja rajaton epäily sekä tää ikuinen yhdessä tekemisen vimma. Ihan kuin äijiltä riistettäisiin puoli elämää sitoutumisen myötä. Enkä todellakaan tarkoita että pitää saada panna kaikkia, ahdistuneet tekee sitä useammin kuin onnelliset. Onnellinen taas on se joka rauhassa saa toteuttaa omia juttujaan. Ei taida mun naissuhteet oikein ikinä toimia, eihän?
Minä en ole onnistunut solmimaan yhtään hyvää naissuhdetta kapakasta tai tanssilavoilta. Oman vaimoni löysin ostamalla tältä uunin ja jätin sen maksamatta, jotta tämä ihanuus yrittäisi pitää minuun yhteyttä. Sitten eräänä päivänä menin hänen luokseen ja maksoin rahatukun käteen ja siitä juttu alkoi.
Ylipäätään miehiä kiehtovat mielikuvitusta ruokkivat naiset - eivät niinkään kunnolliset ja tunnolliset, vaan impulsiiviset, hauskat, hetkeen tarttuvat mimmit. Yleensä on hyväksi jos naisella on samanlaisia kiinnostuksen kohteita ja arvoja. Ittelleni on ja oli kaikki luontoon ja luonnonsuojeluun liittyvät arvot.
Kerran ihastuin naimisissa ollessani taiteilijanaiseen, mutta homma ei mennyt sen pidemmälle (olen sitoutunut vaimooni ja lapsiimme). Naisessa viehätti se, että saatoimme jutella samalla aaltopituudella kuvataiteesta, elämästä, ihmisistä ja kait hänessä kiehtoi myös se taiteellisuus jota olen aina kadehtinut.
Mutta yleisenä neuvona: silmät auki.
suurimmaksi osaksi pelkäämme ns. kauniita naisia ja fiksuja koska emme pääse itse loistamaan pelkäämme nolaavamme itsemme...mutta minä olen pärjännyt tähän asti kylläkin siinä juoksussa kauniimman sukupuolen edustajaile..PS. tämää oli vain yksi kannan otto..
pelkäämme kauniita naisia, siksi että luulemme että me olemme heille liian vaatimattomia..ja naisen älykkyys siinähän monelle se kynnys onkin liian korkea jo..PS..minä olen kylläkin pärjännyt hyvin heidän kanssaan olemalla pelkästään oma itseni ja esittämästä muuta kuin olen,ja silloin huomaa onkos nainen niin fiksu ja älykäs kuin antaa ymmärtää, tämä nyt oli vain yksi kannan otto..
Vaikka ei ilkeä tahtoisi ollakaan, ja käytännössä pukkaa hyvin nopeasti ajatuksen taka-alalle, ei voi välttyä huomiolta: ihmeellisennäköiset muijat näkyvät löytävän (kiinteän) parinsa. En tiedä, mikä heidän salaisuutensa lienee, jospa se olisi se epätoivo, tai vaatimattomuus. Mauttomat maksapallerot, jotka vetävät sätkää ja kaljaa, ja se äly : )....kaipa he ovat vaarattomia miehen näkökannalta.
nyt kyllä kuulostit hieman katkeroituneelta. Vaikka oletkin tyylikäs ,omillaan toimeentuleva fiksu nainen ja asiasi ovat varmasti kunnossa. Jos vertaat itseäsi toisiin naisiin, mene kuppilaan, juo pari kaljaa ja pudota rimaa alemmas. Kyllä se mies sieltä löytyy ja pysyy vaihtelevalla menestyksellä kainalossa. Mutta muista, että ei ne kaikki suhteet onnellisia ole, vaikka kimpassa kulkevatkin - lue muutama lehtijuttu ja ajattele, haluatko todella sellaiseen suhteeseen :) onnea vaan metsästykselle ja muista; maailmassa tarvitaan paljon rakkautta ja suvaitsevaisuutta.
Joo mulla oli sama tilanne!
Sitten siirryin nuoriin, 16v poikiin niitä mulla on noin 20 joten aina puuhaa riittää ja ne jaksaa panna enemmän kun yheden illan. Joskus meillä on joukkue harjoitukset, katselen kun posliinipojat homoilee!
Vitsin murjasit
Mielestäni sulla on liikaakin noita omia harrastuksia. Voisin kuvitella, ettet ehdi keskittymään kunnolla mihinkään ihmissuhde asioihin, kun jo täytyy lähteä pelaamaan golfia tms (siellä on mielenkiintoisia miehiä, varakkaitakin ovat)
Jätä ne meret ja golfit. Kerro hemmolle avoimesti ja rehellisesti kuinka pidät hänestä ja pysy sanojesi takana.
Onko sulla näille kavereillesi todella aikaa??? Tämä nyky-yhteiskunta kun kovasti kasvattaa ihmistä karriäärinsä perään. Ei ehditä kunnolla pohtimaan omaa olotilaa.
Illalla tullaan kotiin laukku täynnä kotitöitä ja kännykkä pirisee koko ajan (moi pirre...). Painetaan menemään, hosutaan ja huhdotaan kuin sudenpesän ovella.
Tai sitten sinä vaan kurkotat liian korkealle. Koulutuksen mukanaan tuoma lieveilmiö.
Olet todennäköisesti heivannut miehesi ylemmyytesi tunnossa. Chatissa kehut itsesi. Sanoisin YÖK jo näkemättä. Omakehu haisee.
Jos luonto saisi päättää makaisit jo haudassa. Luonto ei tarvitse yli nelikymppisiä naisia mihinkään. Olet jäähdyttelyvaiheessa.
Kun mies rakastuu, unohtuu sitoutumisen pelko. Oletko itse rakastunut tapaamiisi kuvailemiisi miehiin?
Ei 40-kymppinen mies voi rakastua 40-kymppiseen naiseen! Miehen sydän ja aivot ovat jalkojen välissä ja ne toimivat vain ja ainoastaan nähdessään nuoren 20-kymmpisen kurvikkaan seksipedon.
Moni nainen 40-kymppisenä on seksuaalisesti vireimmillään mutta turha kuvitella että samanikäiset miehet kiinnostuisivat vakavasti. Sen sijaan monet 20-kymmpiset miehet ovat hyvinkin kiinnostuneita pääsemään kokeneemman naisen vällyjen alle. Mutta sehän ei taas meille naisille riitä. Kun miehellä pitäis tuolla yläpäässäkin jonkun liikehtiä! Eikä liiku - ei 20-kymppisellä sen paremmin kuin 40-kymppiselläkään.
Ei 40-kymppinen mies voi rakastua 40-kymppiseen naiseen! Miehen sydän ja aivot ovat jalkojen välissä ja ne toimivat vain ja ainoastaan nähdessään nuoren 20-kymmpisen kurvikkaan seksipedon.
Moni nainen 40-kymppisenä on seksuaalisesti vireimmillään mutta turha kuvitella että samanikäiset miehet kiinnostuisivat vakavasti. Sen sijaan monet 20-kymmpiset miehet ovat hyvinkin kiinnostuneita pääsemään kokeneemman naisen vällyjen alle. Mutta sehän ei taas meille naisille riitä. Kun miehellä pitäis tuolla yläpäässäkin jonkun liikehtiä! Eikä liiku - ei 20-kymppisellä sen paremmin kuin 40-kymppiselläkään.
En voisi kuvitellakkaan rakastuvani ikäiseeni tai vanhempaan naiseen. Ei se lapsentekokykykään vaan se näkö, ryppyä siellä ja roikkua täällä. Itse oon vielä tosi hyvännäköinen!
Näin on näreet!
Hei! Samaa olen havainnut naisten suhtaumisessa menestyvään mieheen eli itseeni! Olen johtaja, DI (tuotantotalous). Harrastan purjehdusta 42-jalkaisella kaunottarellani. Pidän huolta kunnostani käymällä säännöllisesti punttisalilla ja lenkillä. Vakiovuoro minulla on Talin Tenniskeskuksessa. Asun Helsingin keskustassa omassa lukaalissani. Sivistystäkin löytyy: kirjahyllyssä on useita maailmankirjallisuuden klassikoita ja käyn Oopperassa, joten osaan keskustella sivistyneesti kulttuurista viinilasin takaa illallispöydässä. Osaan pukeutua niin pursiseuramme kesäjuhliin kuin virallisiin businesstilaisuuksiin. Naiset vain eivät halua sitoutua! Omasta mielestäni olen tavattoman hieno kumppani kenelle tahansa naiselle. Pitäisikö meidän tavata ja yhdistää habituksemme? Miten verratonta olisi Kaivopuiston edustalla katsoa veneeni kannelta huonomman väestönosan taapertamista! Me olisimme loistava, suorastaan yli-inhimillisen hieno pari! Tähän mennessä naiset ovat kai pitäneet minua egosentrisenä öykkärinä :(
Siis yhdistettäisi niitä?? Mutta miten sinun saa yhteyden?
voit esim. mailata minulle [email protected]
Odotellen mielenkiinnolla postiasi! Golfia en suostu opettelemaan!
juu :)
Kuulostipa hyvältä! Milloin tavataan? Olen sinkku ja asun Helsingin keskustassa. Mulla on hyvä työ, opiskelen ja matkustelen paljon. Liikun paljon, kunto hyvä ja olen kultturelli- Elli. puhun sujuvasti Englantia, Saksaa ja Ruotsia ja Espanjaa. Myös kuuntelen paljon hyvää musiikkia kuten jazzia ja klassista. Olen hauska ja hauskannäköinen nainen ihan ta-
vallinen en siis mikään maksullinen.Pidän myös syvällisistä keskusteluista ja politiikasta.
Kun olet seuraavan kerran paatillasi(mikä satama?) vilkuta minulle niin vilkutan takaisin, kun ajan pyörällä ohitsesi.
mukiinmenevä neitokainen
Nimittäin jonkinlaisen luonteenpiirteen hankkimista.
Olen älykäs, seurallinen, kaunis, menestynyt, hyväkuntoinen... Mitä, ooksää Harlekiini-kirjan hahmo? Kuulostaa hieman muoviselta. Hankkikaa INHIMILLISIÄ piirteitä.
Jos onnistutte hankkiin negatiivisen luonteenpiirteen (kiihkoilu, kateus, tyhmyys...) se saa tosi hyvät miehet yrittämään kahta kauheammin, koska siinä on haastetta.
Jos suhde kahden täydellisen ihmisen välillä alkaa täydellisesti, niin uskooko kukaan että se kestää...
Aivan sama plastiikin maku tuli minullekin kun luin tota vuodatusta. Ihmisessä täytyy olla jotain inhimillistä, jos ei ole varmasti karkottaa miehet hyvin nopeasti. Täydellisuus jos mikä on pelottavaa, varsinkaan kun kukaan meistä ei ole täydellinen.
Mitä tuota viestiäsi luin ja rivien välistä osasin lukea,niin kyllähän siitä paisto aika selvästi ainakin minun silimiini yksi juttu.Taidat sinäkin(anteeksi että sinuttelen)hakea pelkästää ns.panoseuraa.En moralisoi,onhan se hyvä että on vientiä puolin ja toisin ns.yhden illan juttuja.Et taida sinäkään tosissasi kumppania etsiä?Vain näitä yhden illan *juttuseuraa* Eihän siinä mitään,toivotan sinulle mukavaa kesänjatkoa :) ja onnea siihen etsintään.T:Pekka 39v.
on tietysti kokeilla suhdetta naisen kanssa. Naiset keskimäärin innokkaammin haluavat sitoutua ja onhan se läheisyyskin erilaista...pääsee lähemmäs toista...lähemmäksi kuin mies ja nainen ikinä. Jos nyt ei kuitenkaan jostain syystä sama sukupuoli kiinnosta, toivon sinulle oikein rattoisaa elämää. Voihan olla että olet niin vahva ja itsenäinen että pelotat miehiä. Suurella osalla miehistä on voimakas, jonkinlainen holhousvietti...Naisen pitää olla holhottava tai elätettävä ja kanssasi he tuntevat olonsa turhaksi. Ja se että miesten TÄRKEÄ tehtävä on lisääntyä, ei natsaa kohdallasi,kyllä ne parikymppiset silloin voiton vie. Jos haluat sähköpostiseuraa niin kirjoittele!
on tietysti kokeilla suhdetta naisen kanssa. Naiset keskimäärin innokkaammin haluavat sitoutua ja onhan se läheisyyskin erilaista...pääsee lähemmäs toista...lähemmäksi kuin mies ja nainen ikinä. Jos nyt ei kuitenkaan jostain syystä sama sukupuoli kiinnosta, toivon sinulle oikein rattoisaa elämää. Voihan olla että olet niin vahva ja itsenäinen että pelotat miehiä. Suurella osalla miehistä on voimakas, jonkinlainen holhousvietti...Naisen pitää olla holhottava tai elätettävä ja kanssasi he tuntevat olonsa turhaksi. Ja se että miesten TÄRKEÄ tehtävä on lisääntyä, ei natsaa kohdallasi,kyllä ne parikymppiset silloin voiton vie. Jos haluat sähköpostiseuraa niin kirjoittele!
uskoisin, että kyse on pelosta kohdata omat ongelmat ja lyödä ne tiskiin. Ottaa huonot päivät vastaan ja kasvaa. Ymmärtää naisen tunne-elämän heilahtelut ja vastata niihin herkän miehekäästi. Minulla on avioliittoa takanani 11 vuotta ja vaimoni petti minua kahden vuoden ajan valehdellen ummet ja lammet. Kolme ihanaa lasta. Tunne on kuin olisi vedetty hevosen perässä muutama kilometri. Mistä löytyy ne herkät hetket, ne sukulaiset, ne tähtien katselijat jotka tajuavat että olemme ohikiitävän hetken täällä, lapset lainassa ja tarkoitus on nauttia toisesta kaikin tavoin. Elämä ON epäreilua, koska kaikki on niin sattumasta kiinni, eikä ajoitus sovi koskaan kohdalleen. Kohtaloako-en tiedä. On vain luotettava itseensä ja uskottava että kyllä se kolahtaa!!! Onnea!
Heips...
Kirjeesi jotenkin kosketti...ei elämä aina ole niin kamalaa...olen itsekin yrittänyt ajatella, että kaikella on jokin merkitys...sitä ei vain aina joka hetkellä ymmärrä...toivon Sinulle aurinkoisempia päiviä elämääsi...helppo toisen sanoa, mutta kyllä elämä jatkuu kaikesta huolimatta...
sä et vaan ole ollu sopiva ihminenn miesten kuvioihin.....
Sä et nyt vaan ole ollu sopiva nainen niitten miesten kuvioihin,hyväksy se äläkkä valita.....
Olin tässä jokin aika lavalla tanssimassa. Juhannuksena tapasin kivan tytön 23v. Nyt tapasin uudelleen. Juhannuksen rakastuin tähän tyttöön. Meillä oli hauskaa keskenään. Juttelimme kaikesta mahdollisesta asiasta. Suomeks sanottuna meillä synkkasi hyvin. Nyt tavatessa oli samat tunteet molemmilla ja juttu luisti. Tanssittiin niinkuin ennenkin. Tunnelma oli katossa. Päätin yllättää hänet ruusulla. Kun annoin ruusun, hän ei halunnut sitä. Minua ihmetytti moinen käytös.Hän oli yksin liikkeellä. Missä mätti?
Nää oot syylistynyt siihen itse kultapieni,
sidesilmillä kulkemiseen siis.
Ei miehiä mikään vaivaam,
elä sotke poikia miehiin =)
Iällä ei oo MITÄÄN merkitystä =)
Naisen saaminen / valloitus on tärkeintä
koko suhteessa ,jos sen osion skippaa,
tai tekee liian helpoksi ei se välttämättä
toimi. Ratakunnosa olet vielä,
joten ikä ei tee mitään ;)
Kuka haluaa sioutua, kuka ei.
Mie jo sanoin pojista ja miehistä,
Mies seisoo vierelläsi vielä siinäkin
kohtaa, kun missi kävelee ohi ;)
Toi on suurta paskapuhetta,
mutta kauniisti sanottu,
en mie usko,
että sussa vikaa.
On mutta liian helppo ei saa olla,
eikä saa katto vääriä miehiä!
Että näin,
jos siun nyt pitäis alkaa tunnistamaan
niitä miehiä, ei baarista vaan jostain
muualta sitten, en väitä ,
että chattikään sen parempi on.
Uskon, että sun kaltasesta muisjasta olis
iloa mulle loppuelämäksi,
mutta valitettavasti mie tarvin kilon muksuja,
ja aattelin tehdä niitä vielä.
tärkeintä on jos haluut miehen , Elä etsi !!!
see u
Mies isolla M:llä ;)
nämä naiset tyrmäävät kaikki miehet,jotka ovat kunnollisia ruumillisen työn tekijöitä.heille kelpaa vain hyvin korkeasti koulutetut miehet,sen osoittaa jo kun lukee seuranhaku ilmoituksia.etkä sinäkään tee siinä ehkä poikkeusta.
Totuus on joskus karu. Lapsentekoiän ohittaneella naisella ei miehen silmissä ole kovinkaan paljon arvoa. 20-kymppisenä miehet etsivät naisseuraa saadakseen fyysiset tarpeensa tyydytettyä, 30-kymppisenä koska he haluavat asettua aloilleen ja saada lapset tepsuttelemaan nurmikolle. 40-50-kymppisillä miehillä eivät himot enää riivaa sillä tavalla, hyvää ruokaa saa ravintoloistakin ja satunnaiset tarpeet saa tyydytettyä esim. tanssipaikkojen ylenpalttisesta tarjonnasta.
Miksi ihmeessä asettua yhteen jonkun kanssa jonka mielipiteet ja tavat ovat sellaisia että elämässä olisi taas alettava kävellä varpaillaan? Eikä se eroaminenkaan ole niin hauskaa kuten useimmat tämän ikäiset miehet muistavat, varsinkaan jos on kaiken suhteeseen satsannut. Niin että vapaana miehenä elelemisessä on puolensa; voi lähteä Lappiin vaeltelemaan silloin kuin huvittaa, Venäjälle katselemaan paikallista elämää tai vain pistää mökillä saunan lämpäiämään ja kuunnella kaakkurin huutoa järveltä.
Ei millään pahalla naiset, fiksuja tai ei mutta teidän etsikkoaikanne on ohi.
Totuus on joskus karu. Lapsentekoiän ohittaneella naisella ei miehen silmissä ole kovinkaan paljon arvoa. 20-kymppisenä miehet etsivät naisseuraa saadakseen fyysiset tarpeensa tyydytettyä, 30-kymppisenä koska he haluavat asettua aloilleen ja saada lapset tepsuttelemaan nurmikolle 40-40-kymppisillä miehillä eivät himot enää riivaa sillä tavalla, hyvää ruokaa saa ravintoloistakin ja satunnaiset tarpeet saa tyydytettyä esim. tanssipaikkojen ylenpalttisesta tarjonnasta.
Miksi ihmeessä asettua yhteen jonkun kanssa jonka mielipiteet ja tavat ovat sellaisia, että elämässä olisi taas alettava kävellä varpaillaan? Eikä se eroaminenkaan niin hauskaa ole kuten useimmat tämän ikäiset miehet muistavat, varsinkaan jos on kaiken suhteeseen satsannut. Niin, että vapaana meihenä elelemisessä on puolensa; voi lähteä Lappiin vaeltamaan silloin kuin huvittaa, Venäjälle katselemaan paikallista elämää, tai vain pistää mökillä saunan lämpiämään ja kuunnella kaakkurin huutoa järveltä.
Ei millään pahalla naiset, teillä on varmaan ollut syynne erota - ainakin omasta mielestänne - mutta sillä on hintansa, ei teitä kukaan enää huoli.
Miksi ottaa vanhaa miestä vaivoiksensa kun saa nuorta tarvittaessa. Eli olen kanssasi samoilla linjoilla. Matkustelen ja teen mitä itse tykkään. Nuoria miehiä riittää vällyn alle. En tahtois pyykätä niitten alushousuja ja muutenkin ovat ihan häiriöksi. Kuka voi kaivata miestä kattonsa alle asumaan ? Mielestäni ainoastaan sellanen, jolle ei kokemusta moisesta "ihanuudesta" ole.
Nautiskellaan elämästä =)
Mitä naisilla tekee? Me nuolemme toisemme ja hyvin menee. LURPSLÄRPS....