Miksi on ikävä..

kun on silti paha, pettynyt olo. Kaipaan niin kovasti sitä ihastumisen tunnetta...ja ehkä sitä henkilöäkin.

Itkettää nytkin ja kohta en halua olla kenenkään kanssa tekemisissä, mikä suuri pettymys. Hän antoi vielä ymmärtää sen, että välittää...no joo, annetaan olla. Koitan unohtaa.

c`) kirjoitti:

kun on silti paha, pettynyt olo. Kaipaan niin kovasti sitä ihastumisen tunnetta...ja ehkä sitä henkilöäkin.

Itkettää nytkin ja kohta en halua olla kenenkään kanssa tekemisissä, mikä suuri pettymys. Hän antoi vielä ymmärtää sen, että välittää...no joo, annetaan olla. Koitan unohtaa.

Kuinka itse olet toiminut? Sanot ikävöineesi vuosia? Oletko puhunut ko. hlön kanssa asiasta?
Syytät toista julmaksi ja et tunnu olevan edes selvillä mitä hän sinusta ajattelee. Ehkäpä asia on sitten niin ettei hän tiedä myöskään mitä hänestä ajattelet. Hän antoi ymmärtää että välittää. Annoitko itse ymmärtää välittäväsi? Jos et ei toinen liene kauaa välittele.
Jos joku on julmaa niin se että kun toinen kertoo välittävänsä ei kerro toiselle jos itse välittää toisesta myös. Silloin toinen ei voi tehdä kuin yhden johtopäätöksen joka on se että toinen arvostaa että välitetään ja on hienotunteinen eikä halua loukata töksäyttämällä mitään ilkeää/tylyä vaan antaa toisen pitää omaa pikku satumaailmaansa. Jos toisesta välittää ja kertoo sen se osoittaa hlöltä vahvuutta sillä silloin on ihminen aika haavoittuvainen.
Kaipaat kovasti ihastumisen tunnetta? Ehkä jopa pikkiriikkisen hlöäkin?
Kannattaa miettiä elätkö ihastumisten tunteista? Oletko joku keiju johon kaikki ihastuvat ja se on elämän suola. Joskus keijukin joutuu tarttumaan kuokkaan ja kuokkimaan maata jotta saa kaivettua esiin sen mitä etsii vaikka se vähän toisi rakkoja käsiin.
Sellaista elämä on.

kirjoitus kirjoitti:

Kuinka itse olet toiminut? Sanot ikävöineesi vuosia? Oletko puhunut ko. hlön kanssa asiasta?
Syytät toista julmaksi ja et tunnu olevan edes selvillä mitä hän sinusta ajattelee. Ehkäpä asia on sitten niin ettei hän tiedä myöskään mitä hänestä ajattelet. Hän antoi ymmärtää että välittää. Annoitko itse ymmärtää välittäväsi? Jos et ei toinen liene kauaa välittele.
Jos joku on julmaa niin se että kun toinen kertoo välittävänsä ei kerro toiselle jos itse välittää toisesta myös. Silloin toinen ei voi tehdä kuin yhden johtopäätöksen joka on se että toinen arvostaa että välitetään ja on hienotunteinen eikä halua loukata töksäyttämällä mitään ilkeää/tylyä vaan antaa toisen pitää omaa pikku satumaailmaansa. Jos toisesta välittää ja kertoo sen se osoittaa hlöltä vahvuutta sillä silloin on ihminen aika haavoittuvainen.
Kaipaat kovasti ihastumisen tunnetta? Ehkä jopa pikkiriikkisen hlöäkin?
Kannattaa miettiä elätkö ihastumisten tunteista? Oletko joku keiju johon kaikki ihastuvat ja se on elämän suola. Joskus keijukin joutuu tarttumaan kuokkaan ja kuokkimaan maata jotta saa kaivettua esiin sen mitä etsii vaikka se vähän toisi rakkoja käsiin.
Sellaista elämä on.

on monia ja kaikenlaista muutakin, josta en voi mainita.

c`) kirjoitti:

on monia ja kaikenlaista muutakin, josta en voi mainita.

Jos suhteita on monia niin ei se mikään ihme olekkaan jos solmussa jutut. Ei ne hommat niin toimi. Täytyy osata tehdä valintoja. Ja käyttää selkärankaa. Elämä ei ole sellaista että kaikki voivat olla tyytyväisiä aina. Valitettavaa mutta totta. Lisäksi tärkeää on se että omaa silmää sille että kykenee tunnistamaan ja erottamaan rehellisen ja vilpittömän henkilön ja pelurin toisistaan. Se on kova haaste ja totuus varmistuu yleensä vasta ajan kanssa mutta intuitio on harvoin väärässä noissa jutuissa.
Asioita joista en voi mainita? Voi voi... Ei sellaisia asioita ole joista ei voi mainita.
Ei sillä ole vitunkaan väliä mitä ne asiat ovat jos olet reilu itsellesi ja toisille. Jos taas et ole reilu se onkin aivan toinen juttu ja sitten kannattaakin kurkistaaa peiliin aika tarkasti ja miettiä mikä ja kuka sieltä katselee.

se sitten on kirjoitti:

Jos suhteita on monia niin ei se mikään ihme olekkaan jos solmussa jutut. Ei ne hommat niin toimi. Täytyy osata tehdä valintoja. Ja käyttää selkärankaa. Elämä ei ole sellaista että kaikki voivat olla tyytyväisiä aina. Valitettavaa mutta totta. Lisäksi tärkeää on se että omaa silmää sille että kykenee tunnistamaan ja erottamaan rehellisen ja vilpittömän henkilön ja pelurin toisistaan. Se on kova haaste ja totuus varmistuu yleensä vasta ajan kanssa mutta intuitio on harvoin väärässä noissa jutuissa.
Asioita joista en voi mainita? Voi voi... Ei sellaisia asioita ole joista ei voi mainita.
Ei sillä ole vitunkaan väliä mitä ne asiat ovat jos olet reilu itsellesi ja toisille. Jos taas et ole reilu se onkin aivan toinen juttu ja sitten kannattaakin kurkistaaa peiliin aika tarkasti ja miettiä mikä ja kuka sieltä katselee.

aina v***n reilu kaikille, mutta liian hyväsydäminen..je sellainen satuttaa aina jossain vaiheessa itsensä..katsos kritiikki on silti kova ja kynnys korkea.
Sitä sattuu ja tapahtuu, ei aina voi hallita sellaista, mikä ei ole hallittavissa..ei omasta tahdosta kiinni.
Niin..peluri, vihaan tuota termiä, en halua uskoa siihen, kiellän sen. Eihän kukaan voi tehdä minulle pahasti..

hullua onkin, että en pääse eroon ajatuksissa hänestä..ei auta uudet harrastukset, matkustamiset, juhliminen, uusien ihmisten tapaaminen. Ja se käy, ihan niin, siksi tää on yhtä....

oikeastaan, on varmaan tietoinen asiasta. Jokainen on tietenkin vastuussa omista asioistaan..kaikki on vaan niin outoa, miksi minulle on käynyt näin. Kait sitten vanhana ymmärrän, miksi.

c`) kirjoitti:

oikeastaan, on varmaan tietoinen asiasta. Jokainen on tietenkin vastuussa omista asioistaan..kaikki on vaan niin outoa, miksi minulle on käynyt näin. Kait sitten vanhana ymmärrän, miksi.

eli, kun tuossa aloitusviestissä kirjoitit, ettet oikeastaan edes halua häntä enää, niin .. kyllä ainakin minä olisin aika varma, että hän jää kyllä ajatuksistasi pois. (En itse "tunteile" enää aiempia ihastuksiani, vain viimeisintä, johtuen varmastikin siitä, etten ole vieläkään halunnut unohtaa häntä.)

Tuo tunteista kertominen, välinpitämättömyys ja muu, niin.. riippuu aika paljon henkilöstä, miten paljon omista tunteistaan uskaltaisi kertoa, ja miten. Esimerkiksi, jos olisi niin, että itsellä olisi aina jotakin mennyt pieleen tai on tajunnut asioita vasta paljon myöhemmin, niin itselle voi jäädä jonkin verran epävarmuutta, joka sitten aina tietyissä asioissa tulee esiin. Ei ehkä epävarmuus itsestä, vaan toisen mietteistä, ja sitten se omien mietteiden kertominen toiselle voi olla vaikeaa.

Yritän tässä vain sanoa sitä, että moni asia ..riippuu monesta asiasta. Monesti sitä ehkä näkee vain yhden puolen. Mutta, jos et enää pahemmin edes haluaisi miettiä, niin kyllä hän unohtuu. En sano, että se käy tuosta noin, mutta kyllä se onnistuu.

vähän eri asiasta kirjoitti:

eli, kun tuossa aloitusviestissä kirjoitit, ettet oikeastaan edes halua häntä enää, niin .. kyllä ainakin minä olisin aika varma, että hän jää kyllä ajatuksistasi pois. (En itse "tunteile" enää aiempia ihastuksiani, vain viimeisintä, johtuen varmastikin siitä, etten ole vieläkään halunnut unohtaa häntä.)

Tuo tunteista kertominen, välinpitämättömyys ja muu, niin.. riippuu aika paljon henkilöstä, miten paljon omista tunteistaan uskaltaisi kertoa, ja miten. Esimerkiksi, jos olisi niin, että itsellä olisi aina jotakin mennyt pieleen tai on tajunnut asioita vasta paljon myöhemmin, niin itselle voi jäädä jonkin verran epävarmuutta, joka sitten aina tietyissä asioissa tulee esiin. Ei ehkä epävarmuus itsestä, vaan toisen mietteistä, ja sitten se omien mietteiden kertominen toiselle voi olla vaikeaa.

Yritän tässä vain sanoa sitä, että moni asia ..riippuu monesta asiasta. Monesti sitä ehkä näkee vain yhden puolen. Mutta, jos et enää pahemmin edes haluaisi miettiä, niin kyllä hän unohtuu. En sano, että se käy tuosta noin, mutta kyllä se onnistuu.

on tullut vaan tunteettomuus, mielenkiinnottomuus kaikkeen, aloite kyvyttömyys.
Koin suurta rakkautta ja en voinut sitä kertoa, ja nyt kaikki jäi mulle käteen, kaikki ei mitään. Tiedän, että millainen olen ja kuinka tunnen. Osaan siksi käsittää asioita, jopa ymmärtää, että se on turhaa, miettiä enää.

Hän vaan tunsi ehkä samoin, mutta loppu mikä loppu.

al, kirjoitti:

on tullut vaan tunteettomuus, mielenkiinnottomuus kaikkeen, aloite kyvyttömyys.
Koin suurta rakkautta ja en voinut sitä kertoa, ja nyt kaikki jäi mulle käteen, kaikki ei mitään. Tiedän, että millainen olen ja kuinka tunnen. Osaan siksi käsittää asioita, jopa ymmärtää, että se on turhaa, miettiä enää.

Hän vaan tunsi ehkä samoin, mutta loppu mikä loppu.

minun on jotenkin pakko vielä kysyä, että kertoiko teistä kumpikaan siis mitenkään omista tunteistanne ?

Esimerkkinä.. itseni tietenkin, niin sitä joskus kuvittelee, että toinen näkisi selvästi, mitä toinen ajattelee. Että ne tunteet ja hermostuminen näkyisivät kertomattakin. Sitten odottelee, että toinen tekisi jotakin, ja jos ei näytä tekevän, ajattelee kumpikin, että ..ei sitten.

al, kirjoitti:

on tullut vaan tunteettomuus, mielenkiinnottomuus kaikkeen, aloite kyvyttömyys.
Koin suurta rakkautta ja en voinut sitä kertoa, ja nyt kaikki jäi mulle käteen, kaikki ei mitään. Tiedän, että millainen olen ja kuinka tunnen. Osaan siksi käsittää asioita, jopa ymmärtää, että se on turhaa, miettiä enää.

Hän vaan tunsi ehkä samoin, mutta loppu mikä loppu.

Et voinut kertoa??? Hän tunsi samoin mutta loppu mikä loppu. Haloo.
Jos molemmat tuntevat ei mikään voi olla loppu.