Moi! Pitkäaikainen ystäväni sairastaa vaikeata nivelrikkoa. Noin kuukausi takajalat eivät pitäneet, vein heti eläinlääkäriin...kuvattiin ja otettiin verikokeet. Kuvissa näkyi selkärangassa kolme luupiikkiä ja alaselässä paha auhtauma, verikokeissa tulehdusarvot korkealla. Neuvoteltiin, pitkään hoitaaneena e-lääkäri laittoi antibiottiia ja kortisonia injektiona. Kipu- ja tulehduslääkkeet käyttöön. Ennuste jopa vuosi eteenpäin. Nyt on kuukausi kulunut ja samat oireet palailevat. Emmuli kävelee jotakuinkin kipulääkkeiden avulla.Nyt se on edessä, luopuminen rakkaasta kaverista. Miten olette muut selvinneet???
11-vuotias lappis
surusilmä
4501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sanotaan.
Toki näin onkin, ajan myötä surukin haalistuu.
Oma koirani nukkui pois reilu vuosi sitten. Suru oli syvä ja on vieläkin,
mutta nyt nuoren karvapallon myötä helpottaa päivä päivältä.
Tämä pois nukkunut oli myös pahasti nivelrikkoinen ja sai glukosamiinia pistoksina niveleen. Aikansa auttoi, sitten enää ei.
Koirallehan se oli helpotus, että kivut loppuivat.
Ihminen on vaan niin itsekäs, ettei millään raaskisi luopua, vaikka toinen on kuinka kipeä. Tuo päätöksen teko on raskas ja vaikea.
Siinä täyty vain ajatella koiran parasta.
Voimia sinulle tuon vaikean hetken edessä.
sokeutuu kuitenki ja tulee kyhmyjä
Kannattaa armahtaa ystävääsi.
Joo neuvoja on NÄKÖJÄÄN monia itse tiedät takuuvarmasti oikean tien. itsellä oli sama ongelma ja kaveri nukkui eläinlääkärillä hiljakkoin pois, kaveri oli 15v ja sairastui vasta 14v tyypillinen lapukan peräpään heikkeneminen. On se kumma et koiran loppettamisen ajankohdan toiset määrää iän perusteella. Älä välitä noista typeristä vastauksista.Tiedän kokemuksesta kuinka kipeästä asiasta on kyse, ei vanhan kaverin muistoa ja surua pyyhi uusi pentu pois. Ikiuneen nukkuttaminen on pelkkää tuskaa,mut oikea teko oikealla hetkellä.Toivon sinulle voimia.