Sain jälleen kerran keskenmenon... Olen täysin hajalla. Olen lapsirakas ihminen ja antaisin mitä vaan jos lapsen saisin... Mutta siis totuus on vain kohdattava... Mitäs nyt tästä eteenpäin? Olen kuullut, että kolmannen jälkeen pääsisi tutkimuksiin? Mihin siis otan yhteyttä? Millaisia tutkimukset ovat? Lääkärissä en taas järkytykseltäni osannut mitään kysyä.
Kolmas keskenmeno =(
mitäs nyt?
5906
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ensinkin voimia teille. Omat kokemukset ovat jo 15 vuotta vanhoja, mutta silti arkoja asioita. Kolmen keskenmenon jälkeen todellakin mekin pääsimme tutkimuksiin. Siinä samassa sairaalassa tehtiin tutkimukset, kun kaavinnatkin keskenmenojen yhteydessä. Omaan lääkäriin vain yhteyttä ja vaadit että asiaa lähdetään viemään eteenpäin. Tutkimus jakso kesti meillä puolivuotta, se oli rankkaa aikaa mutta selvisimme siitä yhdessä mieheni kanssa. Laittakaa asia vireille ja pitäkää huolta toisistanne. Meillä nyt lapset 12 ja 13 vuotta.
Ensinnäkin otan osaa menetyksiisi. Kolmannen keskenmenon jälkeen sinusta otetaan verikokeita, joista mahdollisesti selviää syy toistuviin keskenmenoihin. Itselläni oli kolme peräkkäistä km:a ja olin menossa tutkimuksiin kun yllättäen selvisi että olenkin uudelleen raskaana. Nyt rv16, silti kova pelko menetyksestä edelleen vaikka toistaiseksi kaikki hyvin. Tämän haluan sinulle kertoa siksi että toivoa on! Silloinkin kun kaikki tuntuu toivottomalta ja epäreilulta. Voin sanoa että olen käynyt rankkoja tuntemuksia myös läpi keskenmenojen vuoksi ja siksipä en vieläkään oikein osaa nauttia raskaudesta, se tuntuu epätodelliselta. Kaikkea hyvää sinulle ja toivottavasti saatte oman pienen vauvan joku päivä syliinne. Voimia ja sure rauhassa niin kauan kun itsestäsi siltä tuntuu!
Kiitos teille vastanneille. Moni lähipiirissäni ei ymmärrä miltä tämä tuntuu ja täällä on ollut "mukava" käydä muiden kokemuksia lukemassa, eipähän ole yksin ja ainut näidne keskenmenojen kanssa. Auttaa kummasti. Minkälaisia hoitoja olette saanut?
Ja onnittelut sinulle jolla on rv 16 menossa ja toivottavasti osaat nauttia loppuraskaudestasi...
Niistä tutkimuksista. Enimmäkseen verikokeita eri kierron vaiheessa, myös tähystys suoritettiin ja lämmön seurailua. Mieheltä tutkittiin siemenneste ja muutama verikoe otettiin. Meiltä ei sitten löytynyt mitään ihmeempää ja saimme luvan yrittää raskautta. Sitten se vain otti ja tärppäsi, kait jollain ylemmällä oli tähänkin kokemukseen tarkoitus. Nyt vuosien jälkeen tunnen vielä keskenmenoja kokeneita äitiä kohtaan empatiaa. Muista selvittäkää asioita, olkaa toistenne rinnalla, puhukaa asiasta ja muista tämäkin koettelemus voi joskus olla sinulle vahvuutena. Vaikka nyt sitä ei niin voisi ajatellakkaan. Jaksamisia :)
Olemme yrittäneet avopuolisoni kanssa 2,5 vuotta saada lasta, mutta turhaan. Heti "ensimmäisellä kerralla" kyllä tärppäsi, mutta se olikin tuulimuna rv 11. Siitä meni 2 vuotta "kuivaa jaksoa", kävimme tutkimuksissa jne, mutta kummastakaan ei löytynyt mitään estettä lapsen saamiselle. Söin sitten yhden kuurin Clomifenia, jonka jälkeen raskaustesti näytti himmeästi positiivista.. Voi sitä ilon päivää! Mutta kyseessä oli taas tuulimunaraskaus, tällä kertaa vuoto kyllä alkoi itsestään eli en tarvinnut lääkkeellistä keskeytystä/kaavintaa. Siihenkin menee aina niin pitkä aika, kun tuulimunaraskaus on kokonaan ohi, että voi yrittää uudelleen raskautta. Minulla hcg-arvo on laskenut aina hitaasti nollaan.. Tällä hetkellä elämälle ei tunnu olevan juuri arvoa, epätoivo on ainut sana joka voi kuvata meidän tilannetta. Tiedän, että monet parit ovat yrittäneet lasta paljon pidempään, mutta silti. Kun saisi edes yhden pienen vauvan joskus itsekin. Voimia Sinulle 3 keskenmenoa saanut ja kaikille muille km:n kokeneille. Lohduttaa lukea muidenkin kokemuksia asiasta.