Meillä ei ole vielä lapsia mutta tarkoitus olisi kuitenkin tehdä niitä jossakin vaiheessa. On alkanut pelottamaan periytyvät sairaudet ym., itselläni on atooppinen ihottuma ja miehelläni on vitiligo. Vaikka nämä ei mitään hengenvaarallisia sairauksia olekaan mutta todella ikäviä ovat. Ja vielä kaiken lisäksi mieheni äiti on erittäin sairas, fyysisesti ja henkisesti(crohnin tauti ja melkein kaikelle on allerginen). Mielessäni vain pyörii koko ajan että lapselle tulee kaikki nämä sairaudet. Olenkin alkanut miettiä uskaltaako lasta sitten tehdä. Miestä tuntuu vain lähinnä huvittavan nämä minun ajatukset ja kysyy yritätkö jotain valioyksilöä jalostaa.. Ehkä sitten hermoilen turhaan mutta tuntuu että ei näitä seikkoja voi ihan ohittaakaan. Yleensähän ainoa toive on että kunhan lapsi olisi terve. Voiko sitä odottaa kun lähtökohdat ovat nämä...
Sairauksien periytyminen
Onkohan tämä nyt oikea paik...
3379
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...terveysasiat nimittäin.
Minulla ja miehelläni on molemmilla astma ja joitain allergioita. Lisäksi suvussamme on muutamia enemmän ja vähemmän vakavia sairauksia, osa perinnöllisiäkin (kuten taipumus diabetes 2:een). On paljon mahdollista, että lapsemme sairastuvat esim. astmaan, mutta onneksi nykylääketiede siinä tapauksessa takaa heille normaalin, "terveen" elämän.
Näitä asioita miettiessä voi kysyä itseltään, tunteeko yhtään sukua, joilla ei yhtään mitään sairauksia olisi. Minä en ainakaan tunne. Kovin harvinainen laji tämä homo sapiens olisi, jos ainostaan valioyksilöt saisivat lisääntyä ;)
Asia olisi eri, jos kyseessä olisi jokin harvinaisen vaarallinen, tappava/kiduttava sairaus, joka lapselle todennäköisesti tulisi molempien vanhempien kantamien geenien takia...
Ainahan sitä jotakin pelkää kun lapsista on kyse. Ennenkuin niitä on, niin tuleeko terve ja millainen lapsi, raskauden aikana pelkää sairasta lasta ja synnytystä ja kun ne lapset ovat tässä maailmassa niin se pelko vasta alkaakin.
Kuitenkin lapset ovat parasta tässä maailmassa.
Itse en aikoinaan osannut pelätä suvun sairauksia vaikka niitä kyllä piisaa.
Anopilla reuma, vikaa silmissä ja vähän omituinenkin, appi juoppo ja keuhkoissa vikaa.
Miehellä astma ja crohnin tauti. Itse olen terve,,samoin äitini mutta suvussa diabetesta. Isälläni sydänvika yms.
No, lapsia tuli tehtyä kuitenkin 4, mitään kummempaa ei heillä, esikoisella (24v.)siitepölyallergia , toinen täysin terve (20v), kolmannella (16)likinäköisyytä ja lasit, sekä astma todettiin 12v., liittyy siitepölyihin ja ei mitenkään vaikea hoitoinen. Neljäs (11) kuiva iho.
Eniten minä kuitenkin pelkään että liikenteessä tai kaveriporukassa jotain sattuu. Nyt kun lapset ovat tuossa iässä saa aina olla sydän kylmillään, vaikka fiksuja ovatkin. Esikoinen asuu omillaan, mutta hänellä on hyvä ja samalla vaarallinenkin ammatti,joka vaatii matkustelua.
Vanhempien pelko lasten puolesta ei lopu koskaan, mutta on ne niin mahtavia.
kun toivoo että lapsi on terve niin varmaan ajatus on ihan toisella tavalla terve kuin nuo sinun esimerkkisi. Nuo toki ovat ikäviä sairauksia, mutta kuitenkin hoidettavia ja ehkä enemmän vaivoja kuin sairauksia käytännön elämän kannalta?
Atooppinen iho on jollain tasolla periytyvää sillä on perheitä ja sukuja joilla on atooppinen iho. Vitiligo on jollain tasolla periytyvää samoilla perusteilla. Iho on kuitenkin aika pieni juttu kun sen voi todellakin huolellisella hoidolla pitää kurissa eikä haitta auseimmiten muuten pahastikkaan.
Crohnen tauti ja allergiat ovat käsikkäin. Tai usein kyse ei ole edes allergiasta vaan taudin seurauksena jotkut tuotteet eivät ruuansulatukseen sovi ilman että ne muuten ovat allergisoivia. Toisaalta joillakin allergikoilla on myöhemmin puhjennut grohnen tauti joten mikä on syy ja mikä seuraus jakaa kai lääkärikuntaa kahtia edelleen kun taudin syytä ei tiedetä. Perityvyyskin on vähän auki eli on perheitä ja sukuja joiss asitä on enemmän, mutta suoraan perinnölliseksi sitä ei luokitella. Eihän sitä ole miehelläkään ainakaan vielä?
Tietoinen riski hankki alapsia jos on jokin periytyvä tauti on tietenkin jossain vaiheessa raskas ja viimeistään teini esim juuri iho-ongelmineen heittääsen vasten kasvoja taatusti. Pitää nyt ehkä vain suhteuttaa se mistä todella on haittaa ihmisen elämässä ja mistä ei ja miten iso se haitta on. Tuskin itse määrittelette itsenne noiden vaivojenne kautta ensisijaisesti kuten taas esim liikuntavammainen tekee useimmiten?