joskus tuntuu että on pakko lähteä yksin kauas pois lopullisesti kun ei voi koskaan saada sitä jonka sydän ja sielu oikeasti haluaa omakseen.
toinen on ystävällinen ja puhuu mukavia, muttei osoita sen hellempiä tunteita eikä tee sitä elettä jota rakkaudesta nääntyneenä kerrasta toiseen odotat ja toivot.
muiden katseiden alla, silmät iloisesti seurustellen, sydämet sykähdellen täytätte saman tilan hengitätte saman ilman, aistit valppaina toisen jokaiselle liikkeelle. katse polttaa posken ihoa. mutta hipaisun tai lämpimän olanpuristuksen voi ymmärtää niin monalla tavalla. tekstiviesti on ystävällinen ja kohtelias, mutta ei vihjettäkään.
toinen on ystävällinen ja puhuu mukavia, muttei osoita sen hellempiä tunteita eikä tee sitä elettä jota rakkaudesta nääntyneenä kerrasta toiseen odotat ja toivot.
muiden katseiden alla, silmät iloisesti seurustellen, sydämet sykähdellen täytätte saman tilan hengitätte saman ilman, aistit valppaina toisen jokaiselle liikkeelle. katse polttaa posken ihoa. mutta hipaisun tai lämpimän olanpuristuksen voi ymmärtää niin monalla tavalla. tekstiviesti on ystävällinen ja kohtelias, mutta ei vihjettäkään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
... Niinpä...
hui...tää on kuin olis mun kirjoittamaa... vaan kun joku ennätti ennen minua ;)
Ja sinä ennen minua. Voisin minäkin tämän omakseni tunnistaa.
Mutta hyvä ystävä. Ehkäpä se voi olla sen merkin esiaste, oikeastaan aste johon toisella ihmisellä rokeus riittää.. Vie sinä juttua syvemmälle..
[email protected]
Hieno kirjoitus. ITse olen lähtenyt niin kauas kuin pääsen ja tämän kauemmaksi ei pääse. JOs rahaa olisi....
Kyllä se himo siitä lakkaa. Hankit vaikka jonkun harrastuksen. Kuviokellunta, pitsinnypläys, onhan noita.
Sydän on elin ja sielua ei ole olemassa. Kyllä se himo sieltä aivoista lähtee.
Taas hyvä kirjoitus... Sama tilanne, tietää ettei mitään voi tapahtua mutta silti vaan odottaa. Suoraan näistä näppäimistä tuo teksti. Kohta tavataan taas enkä tiedä miten päin olla... Ainoa pakokeino tuntuu olevan vaan mahdollisimman suuri välimatka ja rutkasti toimintaa jolla saa ajatukset pois siitä mitä ei voi olla ajattelematta. Tää paikka muistuttaa minua jatkuvasti hänestä. Hänestä jota ei voi koskaan saada...
Kaikki muistuttaa hänestä. Kun en ole hänen seurassaan, haluaisin olla. Kun olen hänen seurassaan, haluaisin kaikkea mitä en voi häneltä saada. En voi saada häneltä muuta kuin ystävyyttä koska hän on naimisissa. Vaikea kuvailla miten kovasti haluaisin antaa hänelle sydämeni.
Lähtisin kauas pois yksin itseni kanssa jos vain voisin. Mutta en voi. Joudun siis kohtaamaan hänet ja tunteeni kerta kerran jälkeen uudelleen...
Mitä se tarkoittaa, että toisen seurassa on valtavan hyvä olla, toisen läsnäolosta tuntee saavansa energiaa, ja toisen kosketus tuntuu ..kivalta?
Mulla on koko ajan hirveä ikävä. Ajattelen, että ehkäpä tykkäät minusta yhtä paljon, mutten koskaan vedä liian helposti johtopäätöksiä.
kun ei näe toista, mutta rauha vierellä arjessa palkitsee kaiken ja jokainen saa ansionsa mukaan
kehoittaisin antamaan myös itse vihjeitä! Monissa tilanteissa toinen (kuten kai ajatustesi kohde) ei uskalla ottaa pieniä vihjeitä todesta, pelkää reagoidessaan nolaavansa itsensä, sittenkin.
etkö voisi antaa jotain tarkempaa vinkkiä, kun tekstisi tuntuu niin tutulta? Haluaisin, että voisin vastata siihen.
olethan kuin se lähde jossa sieluni on kiinni, levoton
mutta kun en ole vielä ollut lähelläsi... en tiedä miltä tunnut. etäisyys on liian pitkä. voin vain aavistella.
Kyllä on sielun tuskaa. Olen maailman epätoivoisin ihminen, mutta maailman onnellisin kun saan seurassasi olla, kanssasi jutella. Haluan ymmärtää ystävällisyytesi joksikin muuksi. Mutta kun olet niin monelle ystävällinen.
Haluan että lähdet pois, haluan unohtaa. Niin kauan kun olet lähellä elän hullun toivon varassa. Mutten niin hullun, ettenkö ymmärtäisi sitä harhaksi.
Voin kertoa teille ystävät, että olen maailman epätoivoisimman ihastuksen vallassa. Uskokaa tai älkää.
vaan minä olen ollut se epätoivoisin. mutten välttämättä ole enää sillä olen saattanut vihdoin löytää parannuksen