Olen joutunut esimiehenä selvittämään työpaikkakiusausta, joka tipahti eteeni täysin yllätyksenä.Olen yrittänyt selvittää asiaa täysin objektiivisesti. Lähtökohtanani on ollut tukea henkilöä,joka kertoi minulle olevansa kiusattu.
Olen kysellyt asiaa henkilökunnalta ja minulle onkin piirtynyt kuva, että tämä kiusattu on muita häikäilemättömästi kohteleva manipulaattori.
Kiusattu on omaksunut täydellisen uhrin roolin, ja pidetyissä keskusteluissa hän on todella vakuuttavasti onnistunut vakuuttamaan kaikki ulkopuoliset kuulijat uhriudestaan. Muun henkilökunnan esiin nostaneen häneen kohdistuvan kritiikin hän onnistui kääntämään ikäänkuin hyväkseen vakuuttaen kuulijat omasta erinomaisuudestaan ja heroistisuudestaan. Olen ällistynyt ja olen yrittänyt asiallisin sanakääntein puolustaa työyhteisöä, mutta nyt näyttää siltä, että tämä manipulaattori alkaa viedä koko työyhteisöä kuin pässiä narussa. En ole vielä täysin päättänyt miten toimia, onko teillä idiksiä?
Olen kysellyt asiaa henkilökunnalta ja minulle onkin piirtynyt kuva, että tämä kiusattu on muita häikäilemättömästi kohteleva manipulaattori.
Kiusattu on omaksunut täydellisen uhrin roolin, ja pidetyissä keskusteluissa hän on todella vakuuttavasti onnistunut vakuuttamaan kaikki ulkopuoliset kuulijat uhriudestaan. Muun henkilökunnan esiin nostaneen häneen kohdistuvan kritiikin hän onnistui kääntämään ikäänkuin hyväkseen vakuuttaen kuulijat omasta erinomaisuudestaan ja heroistisuudestaan. Olen ällistynyt ja olen yrittänyt asiallisin sanakääntein puolustaa työyhteisöä, mutta nyt näyttää siltä, että tämä manipulaattori alkaa viedä koko työyhteisöä kuin pässiä narussa. En ole vielä täysin päättänyt miten toimia, onko teillä idiksiä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
on minullakin. Tosin en esimiesasemassa ole. Työyhteisössäni oli (on nyt nyt väliaikaisesti muussa työssä, mutta palaa takaisin) henkilö, joka valitti esimiehelle samaa. Lähinnä koski seksuaalista häirintää, joka ehkä olikin totta, mutta ko. henkilö itse tavallaan "häiriköi", esim. kaksimieliset jutut, ja sillä tavoin antoi ymmärtää, että hänen kanssa voi semmosia puhua. Kaikkein räikeintä minusta oli se, että juuri palattuaan esimiehen juttusilta, jossa hän valitti seks. häirinnästä, hän meni sähköpostilleen ja halusi kaikkien näkevän kuinka "hauskan" mailin oli saanut (sex-viesti). Ko. henkilö myös syytti työyhteisöä siitä ettei häntä tuettu ja että hänen persoonallisiin ominaisuuksiinsa puututtiin.
Hankalassa tilanteessa varmasti olet. Onko sinulla esimiestä, jonka kanssa voisit asiaa purkaa? tai työnohjausta tai mentoria?
olen ihmetellyt miksi te hoitoalan ihmiset olette aina niiiiin ilkeitä toisillenne.kateus on teidän ylin ystävä,missä huumori ym?
eikö olisi kivempaa olla töissä jossa nauretaan ja hyväksytään erilaisuudet.supina ja selkään puukottaminen on teille jokapäiväistä.sinun pitäisi esimiehenä tulla pois sellaisesta maailmasta ja yrittää ymärtää jokaista;kokoa koko poppoo yhteen ja tee jotain muuta kuin seläntakana kansliassa.
p.s.eikö olisikannattanut mieluummin nukkua keskiyöllä,kuin kirjoitella pahansuopia juttuja julkisesti(jaksaisit paremmin oikoa pulmia työaikan)jaksamista kuitenkin.
Äläpäs todellakaan yleistä! Itse olen ollut hoitoalalla jo aika pitkään ja aika monella eri alalla ja erilaisissa työyhteisöissä. voin sanoa vain yhdestä paikasta ettei siellä ollut hyvä henki, ja tulehtuneita välejä joka johtui varmaan täysin siitä että porukka oli niin tympääntynyttä ja loppuunpalanutta. Muissa paikoissa missään en ole kokenut juurikaan muuta kun hyväksyvän, huumorimielisen työyhteisön jossa todella hyvä olla! Minkäänlaista negatiivista ei nykyisessäkään paikassa ole ollut eikä tullut.
Ihan sama tuntuma minullakin. Työpaikkakiusaamisesta valittavat sellaiset henkilöt, jotka ovat hyvin kärkkäitä tekemään itseään tykö minä-minä -tyyliin ja tyrkyttämään "neuvojaan" ja mielipiteitään pyytämättä kaikkiin käänteisiin. Aina arvioimassa, arvostelemassa ja arvailemassa toisten tekemisiä. Sen seurauksena kukaan ei halua työskennellä hänen työparinaan, häntä ei kutsuta yhteisiin tilaisuuksiin jne yksinkertaisesti siksi, että hän on epämiellyttävä ihminen, teräväkyynärpäinen pyrkyri. Mistään aktiivisesta kiusaamisesta ei kuitenkaan ole kyse, muut vain yrittävät joutua hänen kanssaan tekemisiin mahdollisimman vähän.
ihan tässä tulee huono omatunto kun en ole yhtähyvä kuin sinä.yritän parantaa tapani ja ruveta sorsimaan p-mäisiä työtovereitani.lopetan positiivisen ajattelun;elä ja anna toistenkin elää sellaisena kuin ovat.täytyy aloittaa uudelleen itsensä kehittäminen...muutoma on mätämuna(sorsitaan niitä)ja ollaan tosihyviä tässä enemistöjoukolla.jokuhan voisi ruveta sorsimaan minuakin jos uskaltaisin olla enemistöä vastaan.hauskaa viikonloppua äläkä unohda teroitella......
Asiaa voi lähestyä myös puhtaan matemaattisesti. Kuinka todennäköistä on, että 20-30 ihmisen työpaikalle osuu 19-29 idioottia, jotka haluavat vai kiusata työtoveriaan ja -yllätys yllätys- päätyvät samaan kohteeseen. Vai onko todennäköisempää, että siinä yhdessä on jotain vikaa...
kun ostan koneen ja se lakkaa toimimasta, silloin siinä on jotain vikaa.mutta miten määritellä ihmisen vika?liian iso nenä,lommoposket,takapuoli(siinä vasta monenmielestä mehevä juttu onkin)!!!
ihmisen vikaa on niin vaikea määrittää,kun usein on kysymys asenteista(itse en erit.pidä mustista,mutta yritän sulattaa ja kiertää kontaktit kaukaa.jos joudun kohtaamisiin olen asiallisen kohtelias, enkä määrittele heitä viallisiksi).uskon että samat ihmiset jotka jo koulussa tarvitsivat ympärilleen tukijoukon(19-29) ovat niitä aikuisia joiden mielestä jotkut ovat viallisia.ja ympyrä sulkeutuu(tukijoukot ympärillä elämä mukavaa,minua ei kukaan pysty kiusaamaan).kiusaamisestahan tässäkin jutussa oli kyse.
olen aina ollut omantien kulkija ja heikkojen puolustaja ja sellaisena aion pysyä.en tarvitse ympärilleni 19-29 voidakseni olla ehjä(vastakohta vialle).mutta tarvitsen paljon että kehittyisin ihmisenä joka kunnioittaa niin viallisia kuin ehjiä.
järjestämä osaston ilmapiirikartoitus, mukana työpsykologi, terveydenhoitaja ja kehittämispäällikkö? Useampi tapaaminen, johon pyrittäisiin saamaan mukaan mahdollsimman suuri osa henkilökunnasta useamman kerran. Siisä ei syyllistettäisi ketään, vaan jokainen saisi tuoda esille asiat, jotka kokee tyilmapiiriä huonontaviksi. Sen jälkeen myös laadittaisiin yhteiset tavoitteet ja toimintatavat, miten toimittaisiin. Jos ei tämäkään auta, olen ollut joskus myös sellaisessa työyhteisössä, jonka henkilökunta jouduttiin hajoittamaan ja uudelleen valitsemaan jopa työtä haittaavan ilmapiiriongelman vuoksi. Mutta ääripää tämä kuitenkin.
Edellisen kanssa samaa mieltä. Esimiehenä et voi asenteellisesti mennä kummankaan puolelle tai puolustella toisten tekemisiä.
vihdoinkin oikeanlaisia asenteita.olen onnellinen etten ole sellaisella osastolla töissä jossa joukko työtovereita on ottanut yhden hampaisiinsa.samainen joukko käy "nuoleskelemassa" kansliassa esimiestä jolla ei ole kovin hyvin selvillä oma asemansa(lue itsetunnon puutettako?)
toisaalla tällä palstalla on myös niitä joilla on hauskaa töissä(huumori ym.)tuntuu että he ovat nuoria.
p.s.tehyn lakko taisi vain pahentaa tulehtuneilla osastoilla työilmapiiriä entisestään(minä kyllä lakkoilin sinä...)