nyt riittää! annan luovutusvoiton järjelle ja tunnustan itselleni, että olen elänyt haavemaailmassa liian pitkään. haaveissa kaikesta mahdottomasta, jonka salaa toivoin olevan totta.
toivoin, että olisin joskus voinut kysyä sinulta, tunnetko sinä samoin. tätä on jatkunut niin kauan, mutta alan uskoa, että se on ollut vain jotain peliä. et koskaan tule kertomaan suoraan, tunnetko mitään todellista mua kohtaan, enkä usko, että minustakaan siihen todella on.
se käsittämätön yhteys, se on pakostikin vain toiveiden luoma illuusio. kaikki ne merkit, joita olen kuvitellut saavani. miten voisin koskaan tietää, kun emme koskaan näe tuolla todellisessa maailmassa? mielikuvitus, se on se ainoa pelikenttä. ja mä olen niin kyllästynyt pelaamiseen, kaikenlaiseen.
kyllä mulla on todellisia tunteita sua kohtaan, mutta eivätköhän ne siitä haihdu ajan kanssa, jos sitkeästi katson eteenpäin, enkä anna mieleni enää harhailla turhissa päiväunissa.
mahdotonta se olisi ollut joka tapauksessa. :(
tahdon jotain todellista.
toivoin, että olisin joskus voinut kysyä sinulta, tunnetko sinä samoin. tätä on jatkunut niin kauan, mutta alan uskoa, että se on ollut vain jotain peliä. et koskaan tule kertomaan suoraan, tunnetko mitään todellista mua kohtaan, enkä usko, että minustakaan siihen todella on.
se käsittämätön yhteys, se on pakostikin vain toiveiden luoma illuusio. kaikki ne merkit, joita olen kuvitellut saavani. miten voisin koskaan tietää, kun emme koskaan näe tuolla todellisessa maailmassa? mielikuvitus, se on se ainoa pelikenttä. ja mä olen niin kyllästynyt pelaamiseen, kaikenlaiseen.
kyllä mulla on todellisia tunteita sua kohtaan, mutta eivätköhän ne siitä haihdu ajan kanssa, jos sitkeästi katson eteenpäin, enkä anna mieleni enää harhailla turhissa päiväunissa.
mahdotonta se olisi ollut joka tapauksessa. :(
tahdon jotain todellista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sinusta parhaalta tuntuu. Minäkin olen elänyt haaveissa ja nukkunut joka yö vieressäsi. Kiitos siitä :) En ole kyllä pelaillut mitään, vaan ollut tosissani. Toivotaan, että haihtuu minunkin tunteet... surua tästä tulee kuitenkin... en tunne sanaa mahdoton.
Toivottavasti pysyt tässä ajatuksessasi! On hyvä pyrkiä eteenpäin ja lopettaa haaveilu. Etenkään, jos niitä merkkejä ei todellisessa elämässä ole mahdollisuus saada.
Minä olen ajatellut niin usein mielessäni samoin, että nyt tämä jää. On hetkiä, että olen varma, kaikki unohtuu. Mutta ei... minun ilmeisesti ei ole tarkoitus unohtaa! En lietso tunnetta, se vain tulee. Jostain. Jos ei muuten, niin joku tutun tuntuinen olemus kävelee vastaan ja kaikki palaa elävästi mieleeni.
Siksi toivotan sinulle onnea ja toivon, että sinulla on parempi tuuri. Tämä tällainen ei ole mitenkään kevyttä kannettavaa, vaan taakka on ajoittain raskas. Juuri sen takia, kun emme näe usein ja sittenkin vain ohimennen.
Toisaalta minä tiedän todellisuuspohjan. Siis todelliset tunteet, hänenkin. Vielä ei ole meidän aika. Ehkä joskus...! Tai sitten tällä on jokin muu tarkoitus.
Mene eteenpäin, niin on hyvä!! =)
minulta. Jos oikeasti ajattelisin noin en olisi näillä palstoilla.
niin vastaan, rehellisesti.
että me nähdään vielä...ja se voi olla sittenkin todellista...
Luuletko, että mulla on vähääkään luottamusta ja uskoa sua ja "meitä" kohtaan?