Isäni sairastui ja haluaisi siitä huolimatta väkisin pitää veneensä. Ei siis enää kykene itse yksin tai äidin kanssa purjehtimaan. Kyseessä on 36 jalkaa pitkä suomalaisvalmisteinen vene -80 luvun lopulta. Itse en tippaakaan osaa enkä haluaisi purjehtia. Vene nyt kuitenkin kuulemma halutaan lahjoittaa minulle harmikseni sitä vastaan, että laitan sen kuntoon keväällä ja huolehdin siitä kuin isäni aikoinaan. Viekö tällainen paljon aikaa minimissään ja menenkö jollekin kurssille ja mille, jotta voin oppia kunnostamaan veneen ja kuskata isääni sitten kesällä jollekin lenkuralle? Paljonko rahaa mahtaa mennä tähän harrastukseen? Ilmeisesti laituripaikka on isän nimissä ja maksaneekin sen?
Vanhan veneen hoio ja kunnostus
Purjehduskouluun?
182543
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Katso www.purjehduksenopettaja.fi
Sieltä löydät SPL:n auktorisoimien koulujen yhteystiedot. Monilla kouluilla omat internet -sivut, joita tutkimalla toivottavasti löydät sinulle parhaimman vaihtoehdon.
Eli jos haluaa oppia nopeasti purjehduksen alkeet lienee tuollainen purjehduskurssi paikoillaan.
Kevätkunnostuksesta voisitte lähteä isän kanssa miettimään mitä siinä pitää tehdä? Parhaassa tapauksessa ei muuta kuin pesua/vahaa ja vähän myrkkyä pohjaan paikkoihin missä näkyy laikkuja. Rikaus on sitten vähän konstikkaampi juttu mutta jos isäsi on siinä kunnossa että pääsee rantaan neuomaan niin parin kerran jälkeen saat tämän tehtyä yksin.
Rahan meno riippuu kovasti siitä missä kunnossa vene on jos ei mitään uusimistarpeita menee tuollainen vene melko pienellä budjetilla. Varsinaisista veneen kunnostuskurssia ei taida olla? Mutta isäsi varmasti tietää mitä pitää tehdä ja koita kysellä satamamestarilta katsastusmiehiltä neuoja jos tulee ongelmia. Isälläsikin voisi olla satamassa joku tuttu?
Pääasia että otat asenteen en osaa kysyn neuoa näin opit tekemään asiat oikein.
Mutta varoituksen sana satamissa on jos jonkinnäköistä pas***n jauhajaa jotka ei oikeasti tiedä mitään. Neuovat tekemään täysin toisarvoisia juttuja. Siksi olisi hyvä jos löytyisi joku isäsi tuttu.
Minulla muuten vähän samantapainen ongelma isälläni 10m moottori puuvene 400km päässä. Koita kuitenkin saada vene kuntoon, jos isäsi on samanlainen kuin minun on tuo vene tärkeämpää kuin osaisi uskoakkaan.
...asiat järjestyksessä :)
Se primääri ongelmasihan on tuossa selvästi veneen hoito ja kunnostus, ei purjehtiminen. Jälkimmäistä voit pohtia sitten, kun perusasiat ovat hanskassa eli vene pysyy pinnalla ja sillä uskaltaa laiturista irtautua jne.
Uskaltaisin arvella, että isäsi on hoitanut venettä aika hyvin, jos se kerran noin tärkeä hänelle on. Lähtötilanne on siis hyvä. Ensimmäisenä askeleena voisit vilkaista veneilylehtien (Vene, Kippari, Venemestari) sivuille tai vaikka soittaa toimitukseen ja kysellä noissa lehdissä julkaistuja artikkeleita veneen kunnossapidosta. Vaikka niitä on näillä palstoilla muodikasta mollata joutaviksi, niin todellisuudessa niistä löytyy ihan hyvät perustiedot sellaiselle, jolla ei ole aiempaa kokemusta ja osaamista asiasta. Ja varmaan se isäsi on hyvinkin halukas neuvomaan, vaikkei enää jaksa itse tehdä.
Perushommat on aika helppoja ja nopeita tehdä: pesu, kylkien vahaus, pohjamaalin paikkailu tai uusiminen, koneen suodattimien vaihto, akkujen lataus jne. Rikaus on kinkkisempi asia. Ei sekään aikaa vie muutamaa tuntia enempää, mutta siinä pitää vähän tietää, mitä tekee (minä saisin varmaankin maston pystyyn ja kaikki vantit kiinni, mutta ei minulla ole hajuakaan, mikä on oikea kireys tms.) Mutta taas isäsi neuvot tai sitten jonkun tuttavan naapurin neuvot avuksi... Tai sitten voit teettää rikauksen ensimmäisellä kerralla jollain ammattilaisella (hinnasta en tiedä mitään, mutta esim. Vene-Bremerillä Veksi tekee noita ja on ihan joviaali kaveri eli neuvoo varmasti sinua samalla; oletin tässä nyt tietysti, että asut Stadin seudulla).
Kun mitään taustaa sinulla ei ilmeisesti itselläsi veneilyyn ole (tulkitsin niin, että veneenkäsittely, vesiteiden säännöt jne. eivät ole tuttuja ollenkaan), niin jonkin seuran purjehduskurssi voisi olla hyvä idea.
Kustannuksista sanoisin, että n. 2000 euroa vuodessa lienee aika hyvä arvaus. Rahaa menee mm.
-laituri- ja talvitelakointipaikkaan
-vakuutukseen
-polttoaineeseen
-kunnostustarvikkeisiin
-varusteiden uusimiseen tai paranteluun.
Et maininnut, onko isäsi ja sitä kautta vene nyt jossain veneily-yhdistyksessä? Jos on, niin sieltä voi aloittaa neuvojen kyselyn (puheenjohtajalta, jota monessa seurassa kommodoriksikin kutsutaan, satamakapteenilta, koulutuspäälliköltä jne.) Ja jos asenne on tyly (mitä en odottaisi), niin sellaiselle seuralle tuskin kannattaa maksuja maksella.
Minulla meni n 1000€ vuodessa. Vene oli 35 jalkaa.
Kustannukset riippuvat veneen koosta, satama- ja telakointipaikasta, nosto- ja laskutavoista ja vielä vakuutusyhtiöstä.
...mutta pyrinkin antamaan sellaisen arvion, jonka pohjalle kysyjän olisi suhteellisen turvallista perustaa harkintansa. Pääkaupunkiseudulla tonni on jo aika halpaa; laituri- ja telakointipaikat vievät tyypillisesti tuonkokoisen kanssa 500-600, nostot/laskut 100-150, ellei ole jotain seuran omistamaa nostosysteemiä, vakuutus helposti 500.
Asian voi kyllä nähdä toisinkin päin, eli primääriongelma on se, ettei purjehdus kiinnosta, selvitetään se ensin.
Minä suosittelisin purjehduskurssia mahdollisimman pian, yksi pitkä viikonloppu ja sen jälkeen sinulla on aika hyvä mielikuva siitä, voisitko ehkä tykätäkin hommasta vai et.
Sen jälkeen voit sitten joko alkaa pikkuhiljaa opettelemaan hommia tai selvittää miten veneen ylläpidosta selviää minimaalisimmalla vaivalla. Siihen tuossa jo tulikin vinkkejä alkuun pääsemiseksi. Nykyään ylläpitopalveluita voi myös ostaa rahalla, joka vuosi veneen peitteisiin on liimailtu mainoksia kylkien vahauspalvelusta yms.
2000 euroa vuodessa on ihan hyvä kustannusarvio, vähemmälläkin voi pärjätä, jos lähtee siitä ettei uusi mitään isompaa, purjeita, moottoria tms.
Vene oli kapea, kun "pieni" laiturimaksu, nostot/laskut on siellä hinnoiteltu painon mukaan, vene punnittiin kerhon hommalla vaa'alla ja juuri alle seuraavan painoluokan. Vakuutuksissa bonuksilla
pienentää laskua.
Purjeita uusittin harvoin.
Olisit lopultakin mies, ja sanoisit oman mielipiteesi.
Kerro siis suoraan, että ei tippaakaan kiinnosta veneen laitto/purjehtiminen, ja että jos vene sinulle työnnetään myyt sen heti pois.
Turha lyhyttä elämäänsä on tuollaiseen naurettavuuteen pilata. Mikä ihme se on kun se vene pitää pitää, vaikka sillä ei voi liikkua?
En halua olla mikään mies, vaikka hiukan harmittaa omien asioiden päälle veneen aiheuttama vaiva. Isälleni vene tärkeä ja mistäs sitä toisaalta tietää, jos vaikka innostustus iskisi :)
Moni kertoi hyviä neuvoja, kiitos. Soittamalla sain selville, että venekerhoon ei kuuluta ja että kuorma-auton nosturilla masto nostetaan pystyyn eikä minun kuulemma tarvitse osata mitään.
Teen tämän isälle sen takia, että hänkin on kyllä minua moneen otteeseen aikanaan harrastuksiin kuskannut yms. Toisaalta myös sairaus on näyttänyt, ettei elämä ole ikuista joten voi olla syytä viettää aikaa nyt hänen kanssaan hieman enemmän. Isä sanoo, että hänelle riittää kun kerrankin pääsisi merelle. En tiedä olisiko se mahdollista toteuttaa muuten kuin omalla veneellä? Mutta varmaan veneeseen liittyy monia muistoja, kun se ollut hänellä uudesta lähtien. Itse muuten jouduin purjehtimaan, joka tarkoitti pääsoin kajuutassa pari viikkoa nukkumista, lapsuudessani jollakin pienellä puisella saaristoristeilijällä. Mitään en siis osaa tehdä.
Toivotan mukavia hetkiä sinulle ja isällesi, niin kaukan kun niitä luonto teille suo.
jolla on se ongelma GSM-puhelimen kanssa Tallinnan lautalla?
keskustelun aloituksissa otsikon ja nimimerkin käyttö on hyvin saman tyylistä.
Otsikko:GSM vastaanotto HKI-Tall Kirjoittanut: Matkapuhelija
Vanhan veneen hoio ja kunnostus Kirjoittanut: Purjehduskouluun?
Molemmissa noissa tekstin idea on sama, paha ja aika yllättävän hankala, harvinainen ongelma, kiinnostavakin.
Molemmissa teksti on kirjoitettu samalla suomenkielen tasolla ja tyylillä. Molempien tekstien jäsentely on johdonmukainen ja saman tapainen. Molemmissa pyydetään apua samalla kohteliaan nöyrällä tyylillä.
Kiva noiden tekstien ongelmiin on sateisena talvipäivänä vastailla, oli ongelmat keksittyjä tai ei, mitäpä sillä väliä:)
oletan että kyseessä on lasikuituvene?
veneiden kunnossapito on hiukan subjektiivinen asia, riippuu kuinka pedanttinen henkilö on kyseessä.
Itselläni on lasikuituinen purjevene jolle en ole viimeisen viiden vuoden aikana tehnyt yhtään mitään ylläpitotoimia. Eli en ole pessyt, en ole vahannut. Masto seisoo pystyssä veneen päällä kesät ja talvet.
Olen todennut että pressujen kanssa pelleily ei maksa vaivaa, miksi pitäisi peitellä muovia muovilla? Eli vene seisoo talvetkin purjehdusvalmiina maissa pukillaan ilman mitään pressuja.
Ainoa paikka purjeveneissä joka oikeasti vaati jotain toimenpiteitä on sisämoottori joka vaatii glykolit talveksi sisään jottei jäädy halki.
Minun veneessäni on perämoottori joka ei vaadi mitään huoltoa, vesi valuu ulos itsestään kun sen kaataa yläasentoon.
Mutta sitten on niitä tyyppejä jotka luulevat että venettä pitää jatkuvasti hieroa.
Lyhyt vilkaisu mihin tahansa venetelakkaan kertoo, onko edellisen kirjoittaja mielipiteineen enemmistössä vai vähemmistössä.
Isältäsi kuinka venettä hoidetaan!
Saat varmasti häneltä tietoa myös kustannuksista ja hyvät opastukset myös lajin pariin!
että isäsi haluaisi olla viimeiset aikansa poikansa kanssa ennen kuolemaansa. Tarjota kenties jatkoa omaan persoonaansa tämän harrastuksen muodossa. Meillä miehillä vain on vaikeus sanoa asiat suoraan. Tee niinkuin isäsi
haluaa hän osaa neuvoa sinua omalla varmalla alueellaan. Jos olet vielä niin nuori, että sinun on vaikea ottaa neuvoja vastaan niin muista, että tämä on isäsi ehkä viimeinen yritys ottaa kontaktia ja haluaa tehdä sen pitämänsä harrastuksensa parissa, koita kestää. Isälläsi on sinulle kenties jotain kerrottavaa tai annettavaa. Kun nyt jaksat niin syksyllä on hyvä mieli. Näin on.
Varsin erikoinen perhe teillä. Ilmeisesti sinä olet ollut varsinainen kauhukakara ja lisäksi isäsi ei ole osannut oikein hoitaa kasvattajan rooliaan. Kerroit lapsena olleesi "kaksi viikkoa kajuutassa" kesälomilla, vaikka veneenä aiemmin oli saaristoristeilijä? Tässä nykyveneessä ("uutena hankittu 80-luvun lopulla") et sitten ensinkään. Joten, ihan keski-ikäisestä aikaihmisestä pitänee olla kyse?
Joko nyt olet päässyt puheväleihin isäsi kanssa? Estääkö sairaus häntä opastamasta sinua näissä kysymyksissä joita täällä esität? Vai estääkö sinun tai hänen välinen kommunikaatio-ongelma, ylpeys tai persoonallisuushäiriö sen, että saisit häneltä vastauksen kysymyksiisi ja opastusta veneen ylläpidossa sekä käytössä?
tietää sitten kun vastaan tulee hapannaamainen vastentahtoinen kärsivä velaton purjehtija 36-jalkaisella purkkarilla :)