Nykyisellään aivan liian korkea pohjoinen tuki pitää maidon ja naudanlihan hintaa aivan liian alhaalla!!
Asia tulisi korjata pikimmiten ja pudottaa pohjoisesta tuesta ensiksi vaikka kaksi kolmasosaa pois. Tällöin tuottajahinnat lähtisivät nousuun, koska tukien osuus tulonmuodostuksesta ei olisi enää isoin tuotantoon kannustava tekijä. Se pakottaisi teollisuuden maksamaan raaka-aineista parempaa hintaa, jos se haluaa kotimaista raaka-ainetta.
Asia tulisi korjata pikimmiten ja pudottaa pohjoisesta tuesta ensiksi vaikka kaksi kolmasosaa pois. Tällöin tuottajahinnat lähtisivät nousuun, koska tukien osuus tulonmuodostuksesta ei olisi enää isoin tuotantoon kannustava tekijä. Se pakottaisi teollisuuden maksamaan raaka-aineista parempaa hintaa, jos se haluaa kotimaista raaka-ainetta.
Vastaukset 74
Vanhimmat
olikaan siirtänyt elukoita pohjoiseen ? lueskelin vanhhoja viestejä ja olit laittanu rekallisen elukoita pohjoiseen ?? tiedätkö edes miksi alunperin tuli 141 ja 142 tuet ??
MT:n Juttu nimimerkille "kateellinen".
Emolehmätuotanto laajenee räjähdysmäisesti
Mauudanlihan kulutus ylittää tänä vuonna kotimaisen tuotannon. Kuva Jaana Kankaapää.11.11.2007
OULU (MT)
Emolehmiin perustuva naudanlihantuotanto on laajentunut räjähdysmäisesti parin viime vuoden aikana. Suomessa on tällä hetkellä lähes 50 000 emolehmää, kun vielä kolme vuotta sitten emoja oli 30 000 kappaletta.
Emolehmiä lisäämällä katetaan kotimaisen naudanlihan puutetta, joka kasvaa koko ajan lypsykarjan eläinten vähetessä.
Tänä vuonna naudanlihaa ennakoidaan tulevan markkinoille 86 miljoonaa kiloa, kun kulutus on 97 miljoonaa kiloa. Ensi vuonna tuotanto laskee viisi prosenttia.
Emolehmiin perustuvan naudanlihan tuotannon osuus on tällä hetkellä noin 10 miljoonaa kiloa.
Viime vuoden aikana emolehmien tuotanto on kasvanut koko maassa yksitoista prosenttia. Erityisen kovaa kasvu on ollut pohjoisissa maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa, joissa tuotanto on kasvanut yli 20 prosenttia.
MTK:n toinen puheenjohtaja Juhani Marttila Simosta iloitsi Oulussa keskiviikkona järjestetyssä pihvilihaseminaarissa siitä, että naudanlihan arvostus ja sitä kautta myös hinta ovat nousussa.
PIRJO JOENSUU
Todella kasvu on ollut hurjaa erityisesti pohjoisissa maakunnissa!
samat henkilöt olivat puolustamassa 141 tukea ja nyt vaativat 142 tuen lopullista mitätöimistä.
Onko sinun mielestäsi yli kolmensadan prosentin tukiero AB- ja C-alueiden rajalla kohtuullinen?
on vain luotettava demcoraattisesti valittujen päättäjiemme harkintakykyyn tukia- yms asioissa. Virkamiehet ja päättäjät kyllä tietävät asiat ja toimivat absoluuttisen oikein. Jos koet joutuneesi sorsituksi tukiasioissa ota yhteys lähimpään te-keskukseen tai kirjelmöi valtioneuvostoon ja viimekädessä suoraan eu ihmisoikeuksista huolehtivalle virastolle.
Kyllä olen ollut yhteydessä maatalousministeriä myöten, mutta mtk ja kepuloiset tuntuvat olevan pohjoisen pyörityksessä...
no otapa yhteys maaseutukeskukseen. Jospa sieltä löytyisi ratkaisu ahdinkoosi. Olisiko tehostettava tuotantoasi, ehkäpä kustannukset ovat karanneet käsistä, oletko muistanut kilpailuttaa ostot ja myynnit. Talous- ja veroneuvonta kannattaa myös harkita.
Oletko harkinnut tuotannon siirtämistä korkeamman tuen alueelle tai kenties alan vaihtoa kokonaan. Ehkäpä kykysi tulevat paremmin esille vaikkapa viihteen saralla.
On kuitenkin aika rohkea väite ettei massiivinen virkamieskoneisto saisi pidettyä tukijärjestelmää oikeudenmukaisena. Virkamieskuntahan toimii virkavelvollisuuden alaisena ja sitä johtaa viimekädessä demokraattisesti valittu poliitikko.
141-ratkaisu vie sianlihan nettotuontiin
26.1.2008
Etelä-Suomen sika- ja siipikarjan tuotanto vähenee syksyn 141-ratkaisun seurauksena, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n taloustutkimus arvioi.
Sianlihantuotanto vähenee MTT:n arvion mukaan jopa 15 - 20 prosenttia. Se merkitsisi, että sianlihaa tuotetaan Suomessa vähemmän kuin kulutetaan.
141-tuen irrottaminen tuotannosta heikentää tuotannon ja investointien kannattavuutta, ja tuen aleneminen vähentää tuottajien tuloja, MTT toteaa.
Yhdessä viljan korkean hinnan kanssa 141-ratkaisu vähentää sianlihan vientiä voimakkaasti. Tuonti kasvaa lievästi.
Tuotanto keskittyy suurille sikatiloille, kun korkeiden tuotantokustannusten tilat joutuvat ahtaalle. Merkittävä osa Suomen sikatiloista saattaa lopettaa tuotannon, ellei lihan hinta nouse rehuviljan hintaa vastaavasti. Sikaloita jää tyhjäksi samaan aikaan kun suuret tilat entisestään laajentavat EU-komission edellyttämillä investointituilla.
Mikäli myös C-alueen tuki irrotetaan pääosin tuotannosta, sianlihantuotanto vähenee jopa viidenneksen.
Kauppa myöntää tuen heikentävän tuottajahintoja
MT 6.2.2008
Maatalouden tuottajahintojen alhaisuus johtuu Suomessa siitä, että tuen osuus maatiloilla on jopa suurempi kuin markkinatulon, päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Osmo Laine arvioi.
”Pitäisikö puhua kokonaistulosta ja onko se olemassa ruuan hinnassa sillä tavalla”, Laine sanoo.
Maataloustukien tarkoitus oli alunperin kohdistua maatiloille, mutta nyt tuista hyötyy kauppa.
Myös teollisuus menettää osuuttaan. Kaikkien teollisuusalojen tuottajahinnat nousivat Suomessa Euroopan maista vähiten viime vuoden aikana, kertoo Eurostatin tuore tilasto.
Suomessa teollisten tuottajien hinnat nousivat vuodessa 1,7 prosenttia, kun koko EU:ssa nousua kertyi 4,5 prosenttia.
Johtaja Kyösti Pietola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta arvioi syksyllä MT:lle, että lihatilojen tuet valuvat ketjun muihin portaisiin ja että kaupan vahva asema on tähän yksi syy.
Laine puolestaan katsoo, että teollisuuden keskittymisellä ja neuvotteluasemalla on enemmän vaikutusta tuottajan hintaan kuin kaupan keskittymisellä.
Ja pohjoinen tuki on pysyvä, laittomasti leikattu 142 tuki tullaan palauttamaan alkuperäiselle tasolleen indeksikorjattuna korkoineen.
Hienoa, maajussit itsekkin ajaa tulia alas nykyään ...
Tosin mietitäämpä vähän, Lapin läänissä asuu 4 %:tia Suomen väestöstä ja tuotetaan alle 1 %:tti elintarvikkeista.
Uskooko joku tosissaan, että yhden prosentin markkinaosuudella pystyy hallitsemaan markkoiden hinnoittelua.
Kannattaisi ensin perehtyä markkinoiden toimintaan, ennenkuin munaa itsensä näin väittämällä.
Nautatuotannosta on 75 prosenttia C-alueella, joten tutki ittekkin vähän markkinoita!
tuotetaan etelässä, joten olisi syytä leikata hieman a ja b alueiden tukee
Haluaisitko säilyttää etelän peltotuet ennallaan vai leikataanko ne samalle tasolle pohjoisen kanssa?
Vasta tämän jälkeen ollaan samalla viivalla tuotannon kanssa, tai ei sittenkään, siellä etelässähän maksettaisiin korkeampaa tuottajahintaa lyhyempin kuljetusten vuoksi!!!!!
Onkohan jollain liian kova pää ymmärtää tukipolitiikkaa sen alkuperäisessä tarkoituksessa?
Vaatimuksesi on sama kuin Lauri Ihalaisen aikoinaan vaatima sama eläke viljelijöille mitä palkansaajillakin on! Minulla on peltoa molemmin puolin rajaa ja tukitaso molemmissa sama! Etelässä tilatuki ja ympäristötuki isompi, mutta pohjoisessa vastaavasti Lfa-tuki isompi ja lisänä ylimääräinen pohjoinen tuki ja pohjoinen nuorten tuki.
Eroja on lähinnä kotieläintuissa.
Onko mielestäsi yli kolmensadan prosentin tukiero AB- ja C-alueen rajalla perusteltu?
Mikä on tukipolitiikan alkuperäinen tarkoitus?
Oliko se elintarvikkeiden hinnan alentaminen?
"Vaatimuksesi on sama kuin Lauri Ihalaisen aikoinaan vaatima sama eläke viljelijöille mitä palkansaajillakin on!"----------Taisit mennä mielipiteessäsi itse kaivamaasi susikuoppaan, luullakseni en ole esittänyt mitään vaatimuksia, kysymyksiä vain!
Leikkiminen prosenteilla muutaman euron tähden on lapsellisen puuhaa, kyllä ne suurimmat tukieurot ovat valuneet sinne etelään jo alunperinkin mutta ahneus riistää maakuntien elinvoimaa näyttää edelleen kytevän niin päättäjien kuin ammatti-ihmisten mielissä, eikä siinä asiassa ole eroa sen enempää mistä päin maailmaa sitä katsoo.
Mikä on tukipolitiikan alkuperäinen tarkoitus?----Mieti sitä, täältä jäätikön- ja ikiroudan alueelta katsottuna se on jo nyt kaluttu luu, jonka lopunkin etelän miehet kaiken muun ohella meinaa vielä ryöstää!
Eihän etelä muuten kehity ja voi hyvin ellei kaikki alkutuotanto ja teollisuus ole siellä TMP:n eteläpuolella.
Tästä ahneudestahan on vain kyse, itse olet kehuskellut moneen eri otteeseen suurilla tuotanto ja pääomatuloilla, eikö se kerro siitä, että tukia ja toimeentuloa on valunut sinne suhteettomasti, koska täältä ikiroudan alueelta ei ole vielä kehumisia kuulunut!
Mitkä tukieurot valuu etelään?
Mitä luuta täällä etelässä on kaluttu ja nyt vielä ryöstetään?
Juu hyvin olen tullut toimeen maataloudella, mikä on ilmeisesti väärin ja sitä ei ainakaan saisi ääneen sanoa. Viisashan on kait hiljaa.
Jos pitäisin karjaa pohjoisen tuen alueella, niin tulos ei jäisi alle 150 tonnin edes katovuosina!!!!
niimpä,,puhut asiaa ,koskahan pirkanmaan edustajat asian keksivät,,pitävät päätään puskasssa,,,hiljaa kusi sukassa mut saavat istua pallilla komiasti,,edustaa,,
Joo, etelää on tuettu riittävästi heti EU:n liittymisestä lähtien, eikä merkittäviä leikkauksia ole tapahtunut.
Eteläinen tukivyöhyke on vain reilu 10% koko maan maatalousalasta mutta suhteessa kansallisiin tukiin sen osuus on huomattavasti suurempi pohjoisen alueisiin verrattuna.
Toisin sanoen oikea kansallinen tuki pitäisi olla 30-40 miljoonan euron seutuvilla, nythän se on hulppeat 90 miljoonaa.
"Mitä luuta täällä etelässä on kaluttu ja nyt vielä ryöstetään?"----Kysy Kemijärveläisiltä, Kainuulaisilta, Pohjois-Karjalaisilta, jospa he valistavat etelän miehiä!
Kautta aikojen on ollut vallalla se käsitys, että ihmiset jotka kehuskelevat omilla saavutuksillaan tai ominaisuuksillaan, osoittautuu kuitenkin käytännössä pelkäksi kuplaksi tai suoraksi valheeksi, siispä esittämiäsi saavutuksia täytyy tarkastella tätä taustaa vasten vain oman egon pönkittämisenä.
Tiedän aivan tarkkaan, ettei maatalousosuuskuntien pääomatulot ole heppoisia, olkoon kyse vaikka suurtilallisesta, keskikertaisuuksista puhumattakaan mutta saahan niillä kanelikorppuja lapsille välipalaksi.
Pitääkö sinun mielestäsi ikiroudassa viljelevää tukea enemmän kuin lämpimässä etelässä maanviljelystä harjoittavaa?
Kuinkahan paljon pohjoisnavalle maatilan perustavaa pitäisi tukea? Muutamalla miljardilla per hehtaari?
Suomessa ennen tuettiin eteläistä viljelijää enempi kuin pohjoista, koska tukioli sidottu tuotantoon.
Eli ne jotka tuotti paljkon sai valtaosat tuistakin ...
Nykyään tuet on sidottu enempi pinta-aloihin ja eläinmääriin, eli niiden ei pitäisi vaikuttaa tuotantoon ja tuki kohdistuu sinne enempi, missä tuotanto-olosuhteet on huonommat, joka on ollut tukien alkuperäinen tarkoitus.
Tähänhän nimenomaan perustuu EU:n vaatimus, että koko maa ei voi olla samojen tukien piirissä, eli ei kaikkialla voi olla ne huonommat tuotanto-olosuhteet vaan, jossakin ne on aina paremmat kuin muualla ja jossakin muualla huonommat.
Rajahan on sitten muodostunut siihen, missä on noin puolet viljelijöistä, eli se 10 %:tia pinta-alasta sisältää noin 50 %:tia viljelijöistä ja valtaosan tuotannosta, kun otetaan huomioon kaikki tuotantosuunnat, ei pelkästään maito-ja lihatalous.
Esitit kysymykset niin pikaisesti, etten osaa vastata niihin suoralta kädeltä.
Haluan tutustua ensin aineistoon tarkemmin ja kertoa mielipiteeni sen jälkeen, jos aihetta ilmenee.
Tosiasiassa on kuitenkin niin, että mitä etelämmäksi mennään maantieteellisesti, niin sitä pienemmät ovat ihmisten ansiot, eikä kyse ole pelkästään tuista.
Palasin juuri 10 pv:n työ/lomamatkalta Egyptistä ja siellä paikallinen ansiotaso oli 50€/kk palvelulisät.
Tästä asiasta keskusteltiin paikallisten kolleegojen kanssa ja he totesivat ettei siellä työvoima- ja tuotantokustannukset ole esteenä kannattavalle maataloudelle ja siksi eivät tuet ole tarpeellisia alkutuotannon hinnan pysyessä silti kohtuullisena.
Merkillinen teoria, tuon mukaan siis rikkaat maat ansaitsevat ja tarvitsevat enemmän tukea kuin köyhät.. näin maallikkona sitä kuvittelisi tilanteen olevan täysin päinvastoin..
Kyse ei ole teoriasta vaan tosiasioista, sillä niissä maissa, missä on alhainen tulotaso ja alhaiset tuotantokustannukset, siellä ei ole tuilla mitään merkitystä.
Rikkaissa maissa, kuten Suomi, täällä on korkeat tuotantokustannukset ja sen seurauksena korkeat hinnat ilman tukea ja näin ollen köyhimmät kansalaiset jäisivät ruuan ulottumattomiin.
Olet oikeassa siinä, että maallikko ei käsitä syy ja seuraussuhdetta!
hoh hoh hoo
Oletkos viksuna miähenä laskenut emolehmäpohjaisen lihan hintaa tukineen verrattuna maitorotuisen lihan hintaa.Pihvilihan syönti on kuin oopperassa kävisi.
Hinta, on aina verrannollinen johonkin muuhun ...
Otetaampa askel taaksepäin, yhdeksänkymmentä luvun puolivälissä sai pihvilihantuottaja, noin 40 markkaa kilolta teuraspainosta, eli se tekee noin 6,67 euroa per kilolta, silloin ennen.
Nyt sama sonni lähtee 2,60 - 2,70 euroan kilohinnalla tuottajalta, eli tuet on tavallaan siirtyneet suoraan hintoihin, hinta on puolittunut ja jopa enempikin.
Kaikki kustannukset ja muut arvot, on kumminkin nousseet roimasti, esim. diesel polltoaine maksoi silloin noin 2 markkaa litra, nyt se on 1,20 euroa, eli noin 7 markkaa litra.
Mutta kysehän oli maitolehmien ja pihvisonnien vertailusta, voiko niitä oikeastaan verrata ...
Nehän on ihan eri tuotteita, voiko mersua verrata vanhaan mosseen ...
Korkea palkkataso aiheuttaa suomen maataloudelle 3;n miljardin tuotantokustannukset, jos palkat olisivat puolet nykyisestä tasosta, koko 2;n miljardin eu- ja kansallisistatuista voitaisiin luopua.
Nyt tuettu työläinen varmaan ihmettelee miten 3 miljardista puolet tekee 2 miljardia?
Ei se teekkään, mutta jalostavassa teollisuudessakin kustannukset putoaisivat ja tuottajahintoja pystyttäisiin nostamaan varmasti enemmän kuin puuttuva puoli miljardia.
Joko nyt ymmärrät miksi tuet ovat suuremmat siellä missä palkat ovat korkeammat?
Huomauttaisin, että toimiva markkinatalous tarvitsee vahvaa valtiota, joka ohjaa ja takaa yritysten ja muiden toimijoiden toiminnan.
Esim. Eteläamerikassa on ollut noin 200 vuotta nyt, ne suuret viejät, muutama monopoli joka on määritellyt kaiken mitä valtioissa tapahtuu, mutta itse valtiot on olleet aina heikkoja.
Tästä seurauksena on ollut vain suunnton köyhyys itse maassa ja kykenemättömyys ajaa omia etujaan oman valtion ulkopuolella.
USA taas on vastaavasti esimerkki vahvasta valtiosta, jolla on kykyjä ja haluja ajaa myös omien yritystensä etuja myös oman maan rajojen ulkopuolella, USA on myös monesti "oikaissut" järjestelmää, kun se on alkanut takkuilla.
Eli valtio on taannut ja valvonut järjestelmän toimivuutta, usein myös suoraan puuttunut sen toimintaan.
Sitten alan ymmärtämään, kun maajussit täällä alkavat elää samalla elintasolla kuin afrikkalaiset auran perässä kävelijät.
Maitorotuliha tukineen 2-5 euroa ruhokilolta, kun taas pihviliha etelässä 6-8 euroa ja siitä nousee pohjoista kohti keskisuomen kympistä pohjoisen pariin kolmeen kymppiin.
Tulevaisuudessa hintoihin lisätään päästömaksut, niin voidaan puhua ylellisyystuotteesta!
Toisaalta, ei se afrikassa ole duunarinkaan elintaso niin komea, taitaa olla niitä huonoimpia maailmassa ...
Ehkä olisin "afrikassakin" mieluummin maajussi kuin duunari.
olet kyllä niitä suomalaisia jotka on peruslahjakkuudeltaan hyvin kateellisia toisia kohtaan,,,,,ajatusmaailmalla jotta minä ensin ja sitten muut,, oletko ajatellut asiaa tarkemmin omalta kohdaltasi.
Ihan sama tilanne on työmarkkinoillakin. Suomessa pitää maksaa korkeampia palkkoja kuin köyhissä maissa. Niinpä meikäläiset työehtosopimukset eivät salli täällä kehitysmaiden palkkatasoa.
Maataloustuissa on kyse myös protektionismista. Rikkaat maat eivät halua luovuttaa elinkeinojaan ja työpaikkojaan ulkomaille, vaan maksavat mieluummin tukia. Miten suosittu olisi poliitikko, joka alkaisi romuttamaan kokonaisia elikeinoja maastaan vapaaehtoisesti?
Haluaisitko itse vaihtaa osia, tai saada saman tulotason esimerkiksi afrikkalaisen kollegasi kanssa? Tämä lienee kuitenkin globalisaation lopputulos.
Ne tuettomat työläiset kävelevät sen auran perässä, koska työvoima on niin halpaa, ettei Isännän kannata koneita hankkia:
Taanoin oli lehtijuttu afrikkalaisesta maitotilasta, tilalla ei ollut rehukärrissä edes kippiä, koska kuulemma tuettomat työläiset tyhjentävät kuorman halvemmalla kuin kippi.
Toisaalta luulisi että tueton työläinen tekisi samalla palkalla sen kipinkin tosi edullisesti, liekö kipittömyys kuitenkin vain tapa torjua työttömyyttä?
Liian heikko pohjoinen tuki pitää euroopan pohjoisimmassa periferiassa tuotantoaan harjoittavaa viljelijää tukalassa ahdingossa ja teollisuuden orjana. Tukea korottamalla, vaikka 50-70 prossaa noin alkuun ja samalla eriyttämällä tukia tuotannosta, tuottajat saataisiin vähemmän riippuvaisikisi teollisuudesta ja tuotajien huonoa hintaneuvotteluasemaa heidän itsensä omistamiensa yhtiöiden kanssa parannettaisiin.
Vaikea juttu juu. En kyllä ihmettelis vaik sille jotain tehtäisiin??? Tanskan Eu:n maatalouskomissaarin on kuultu ihmettelevän Suomen sisarelleen tuossa loppuvuodesta juuri tätä suurta tukieroa, ja mihinkä se oikein voi perustua??
Hankala asia selittää, varsinkin rajan molemmin puolin oltaessa. Lappi,kainuu ja Pohjois-Karjala saattaa olla asia erikseen...
142:nen loppuu siinä missä 141:nenkin.
nimenomaan ihmetellyt miksi pysyvää 142 tukea on leikattu vastoin komission tahtoa
eräs nimimerkki paalinpyörittäjä on kehuskellut osuuspääomasijoituksillaan ja niiden muhkeilla tuotoilla, taitaa se tuotto kylläkin olla nyt parjaamasi heikon hinnan ansiota. Taitaa tämä nimim. "Paalinpyörittäjä" olla varsinaninen marisijoiden kuningas,ministerillekin soittanut...pöh
sattui paalinpyörittäjälle näköjään arkaan paikkaa kun ei ole vastannut sinulle niistä osuuspääomista, joista saa maailman parhainta tuottoa ja kun on lukenut noita paalinpyörittäjän juttuja niin niistä on saanut kyllä sellaisen käsityksen jotta hän on vähintään miljönääri ja kadehtii suuresti lapin viljelijöitä.
vajaat kymmenen prosenttia maatloustulostani tulee osuuspääomasijoituksista ja vielä isompi osa maatalouden pääomatulo-osuudesta.
Mutta täällä etelässä tuottajahinta ratkaisee tuotannon kannattavuuden! Siellä pohjoisessa tuottajahinnalla ei ole merkitystä, koska tuet on niin jäätäviä, ettei myyntituloja välttämättä tarvitse syntyä ollenkaan!
Otetaan esimerkiksi emolehmätila; Emolehmätilalle keski-suomessa tulee tuloja tukien muodossa saman verran kuin etelän emolehmätilalle kaikkiaan, vaikka C-alueen tilalle ei syntyisi yhtään elävää vasikkaa!!!!!
Mitä olet kertonut tällä saitilla eläinmääristäsi, niin niiden perusteella ovat osuuspääomasi maximissaan 20000€, siitä lasketaan 4% pääomatuloksi, niin ollaan lähempänä totuutta.
Pääset pienemmillä veroilla kun muutat pääomatulon työtuloksi.
A-tuottajissa sijoitus määräytyy vuosimyynnin perusteella ja sen takia sijoitukseni siellä minulla on vaan 7 tonnia, Losossa tällaista rajoitusta ei ollut aikaisemmin ja siellä onkin sitten liki viisikymppiä.
Verotuksesta sen verran voin kertoa, että tuo ansiotulon raja on 14500 euroa, jonka ylittävä kannattaa siirtää pääomatuloksi, koska rajaveroaste on yli 28 prossaa 14500 ylittävältä osin. Tänävuonna maatalouden pääomatuloni on reilut 70 tonnia ja osuuspääomien osuus tuosta 22600 euroa!
Pohjoisen tuet ei laske mitenkään sinun tulojasi, eikä niiden laskeminen tuo penniäkään sinulle lisää tuloja, joten asialla ei ole mitään tekemistä tilasi kannattavuuden kanssa.
Naudanlihasta tuotetaan Suomessa noin 80 %:tia maitotiloilla ja noin 30 %:tia kaikesta myydystä naudanlihasta on tuontitavaraa.
Näin pienellä markkinaosuudella lihakarjapuoli ei pysty määritelemään hintatasoa, millä alalla liikutaan.
Ainoa tapa on lisätä emolehmätilojen määrää, niiden määrä pitäisi moninkertaisttua, ennenkuin ne sanelisivat hintatason lihalle makkinoilla.
Emolehmätuottajana en puhuisi myyntituloista.
Pihvilihan syönti on kuin kansallisoopperassa kävisi.
on ohi menevä buumi!! Kuten kultivaattori tai lautasmuokkain..
Ei noilla tuloilla, mitään pohjoista tukea enää tarvitse ...
Eiköhän hyvälle lihalle aina ostaja löydy ...
Mutta jos haluatte ilmaseksi tuottaa lihaa, niin ei kai siinä sitte..
on erittäin edullista,koska veronmaksajat ovat maksaneet siitä 80 %
Maataloustuet eivät ole sosiaalitukia, ainakaan täällä etelässä...
tukien poisto pohjoisesta vain ja ainoastaan alentaisi tulojasi. Puheittesi mukaan suurimmat tulot saat peltotuesta näennäisviljelyn ansiosta ja koneurakoinnista. Teurasmääräsi olivat hyvin vaatimattomat. Tukien poisto pohjoisesta ehkä nostaisi tuottajahintaa, mutta siitoseläinten kysyntä ainakin pohjoisessa heikkenisi. Niin ja se osuuspääoman tuotto romahtaisi.
Kakolaiseen tyyliin sinulle ei riitä että itse pärjää hyvin, vaan on myös huolehdittava ettei naapuri menesty
Juu on totta että pääosa tuloistani tulee kasvinviljelystä. Koneurakointi edustaa samaa osuutta tuloksestani kuin osuuspääomien korotkin, eli vajaa 10 prosenttia molemmat.
Mitä on näennäisviljely? Onko se sitä ettei tuhlaa panoksia halvan materiaalin tuotannossa, heinä on juuri sellainen kasvi. Korjaan sadon kuitenkin joka vuosi jokaiselta tuotannossa olevalta hehtaarilta. Viime vuonna tuli heiniä 2150 pyöröpaalia ja käytin apulantaa 5 säkkiä. Jonkun mielestä se on näennäisviljelyä, jonkun toisen mielestä se on taloudellista viljelyä. Täytyy muistaa, ettei minulla ole käytettävissä ylimääräisiin panoksiin "ylimääräistä" pohjoista tukea!
On totta, että lihan hinnan nosto heikentäisi osuuspääomien tuottoa, mutta kumpi olis sitten suurempi vaikutus? Maksaisiko teurastamot osuuspääomien koroista teurashinnan korotukset, vai saisiko se niitä kaupalta ulosmitattua ollenkaan? Viiskytä tonnia osuuspääomaa vs kakskytä tonnia lihaa. 50 senttiä lihakilolle tekee 20 prosenttia osuuspääomille, kumpi olisi merkittävämpi tai todennäköisempi?
Lihan hinnan nousu lisäisi siitoseläinten kysyntää molemmilla alueilla! Toisaalta viime vuoden lopussa poistunut siitoseläinten investointituki varmuudella laskee sekä kysyntää, että hintoja.
Siinä olet oikeassa, että todella sapettaa se, että täältä pohjoispirkanmaalta Jalasjärveläiset ja jopa kauhajoelta asti viljelijät vuokraavat ja ostavat peltoa maksaen huimia vuokria pohjoisten kotieläintukien voimalla!!!!
Sanoo mies etelästä, syvällä rintaäänellä, joka saa pinta-alatukia 600 euroa hehtaarilta ...
mikset sijoitanut enempi losoon mitä? Eipä tarttis ruikutta muiden tuesta kuin demu...
Siteeraus aloittajalta
"Se pakottaisi teollisuuden maksamaan raaka-aineista parempaa hintaa, jos se haluaa kotimaista raaka-ainetta."
Teollisuus ei halua sitä kotimaista raaka-ainetta sen enempää kuin ulkolaistakaan. Pääasia kun on ladukasta ja hinta kohdallaan.
Suomessa tuottajahinnat ovat muuta eurooppaa alemmat juuri korkeiden kansallisten tukien takia ja kauppa on myöntänyt tämän! Jos luit koko ketjun laitoin linkinkin juuri tähän viittaavaan lehtijuttuun!
Mutta kertaus on opintojen äiti;
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000032999214
Olet oikeassa, teollisuus ei sinänsä tarvitse kotimaista raaka-ainetta, mikäli ei saa siitä jotain etua.
Hinta/laatu suhde on tärkeintä, mutta teollisuudelle on markkinoinnissa etua siitä, että raaka-aine on kotimaista ja se myös käyttää tämän edun silloin kun se on mahdollista.
Tosin tuote on "kotimainen" kun se on tehty Suomessa, vaikka raaka-aine olisikin ulkomailta ja teollisuus kyllä tietää tämän ...
Tällöin tuotteeseen saa laittaa suomen lipun leimaksi.
Mutta, esim. Rönkä on ainakin täällä, ollut aika tarkka siinä, että vain Suomalaiset naudat kelpaavat, joten asia on kyllä tiedostettu herkällä silmällä ...
Kotimaisen imagon menettämistä kartetaan aika pitkälle.
ainoa teurastomo suomessa joka ei laita ulkomaalaista lihaa kotimaisen sekaan suomalaisena.
Joo, minulla on pari emolehmää, jotka on aikanaan tuotu Ruotsista.
Sanottiin, ettei kannata "rönkälle" tarjota, koska ne ei ota sellaista nautaa vastaan, jonka alkuperä ei ole Suomalainen.
No Suomessahan nämä on eläneet, yli kymmenen vuotta, mutta alkuperähän ei tosiaan ole "suomalainen" ...
No, mikäli homma on näin tarkkaa, niin kyllä se minulle sopii, jatkossakin tulen operoimaan teurastajan ja jalostajan kanssa, jolla on selvät periaatteet.
Ei se kahdesta lehmästä ole kiinni ...
Onkos Lappifood ja Rönkä eri firmoja?
Lappifood Torniossa on Pekka Karhun firma, joka on ollut niin isänmaallinen, että on päässyt välillä tiilenpäitäkin lukemaan, kun ei ole muistanut maksaa teuraita ollenkaan.
Yrityksen kotipaikka kaiketi joku postilaatikko itä-suomessa.
On eri firmoja, tunnen Pekan hyvin.
Minulla ei ole mitään moittimista.
Lappifood? Kas kun ei KUKSASFOOD. KUKSAFOOD meninsi paremmin läpi kotimaisiin kuluttajiin.
että Rönkä on teurastamo ja Lappifood aivan eri juttuja touhuaa.
Tukien tarkoitus on turvata kotimainen tuotanto ja elintarviketeollisuus. Suomeksi sanottuna tarkoitus on turvata viljelyn kannattavuus alemmilla tuottajahinnoilla.
Miksi siis turha valitus? Tuet toimivat aivan niin kuin pitääkin. Pahin epäkohta on liian suuri painotus investointitukiin, mikä on siirtänyt työvoimatarvetta maataloustyöstä ylikuumenneelle rakennusalalle.
Paalinpyörittäjästa on kasvamassa hiljalleen pesukestävä demu.
ei se niin oo ,vaan c alueentuottajat on pahempia eteläntuottajia kohtaan kun demarit,,eteläntukien korjaamisesta e saa ees puhua,,katos ny ittees peiliin
sano jalasjärvellä jotta kaikki on kommunisteja jokkei tuu taloon talakoosiin
Onko se demun merkki, kun vaadin taspuolisuutta tukijärjestelmään?
Täytyy kyllä myöntää, että demuksikin saatte haukkua, mutta kepulaista minusta ei koskaan tule, se olisi jo loukkaus!
Ps. Edellisen hallituksen aikana eteläkin sai muutakin kuin tukileikkauksia, kepulaiset ovat pahimpia kehittyvien maatilojen riistäjiä!
Puhut kuin konsananaan demari opposiittiössä!
Laita joku esimerkki siitä, jonka nykyinen hallistus on tieten tahtoen sorvannut sinua riistääkseen?
Esimerkkejä on monia, mutta yksi selkeä Korkeaojan teko oli poistaa ympäristötuen kansallinen lisäosa etelän kotieläintiloilta 2 vuotta unionin edellyttämää aikaisemmin! Toinen kepun aikaansaannos on jakaa emolehmien kansallinen tuotantopalkkio koko maahan, kun se tukialueittain jaettuna olisi taannut sen, ettei kasvava pohjoisen tuotanto koko ajan leikkaisi myös etelän emotukia!!!
Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon lisää...
Sinun taidot ja kyvyt olisi riittänyt parempaan sopimukseen?
Kaikki tarttis itte tehdä, niin tulis hyvä...