Portti pihaan makaa ruohikossa,
halkeillut katukiveys
kasvaa jo ruohoa
Talojen seinillä sammaleet
Pihapiirin lehdetön puu
keskellä tietä
ennustaa talvea
Ruosteinen maailmanpyörä
ulvoo vaimeana tuulessa,
ei jaksa enää valittaa.
Nostokurjet pysähtyneet
kuin jättiläiset kaupungin kattojen yllä
Kaupungin takana
seisoo varjona taivaanrannassa
betonista tehty sarkofagi.
Jykevä vuoren kaltainen,
ihmisen viisauden pilkka
Jumalan leikkimisen muistomerkki
halkeillut katukiveys
kasvaa jo ruohoa
Talojen seinillä sammaleet
Pihapiirin lehdetön puu
keskellä tietä
ennustaa talvea
Ruosteinen maailmanpyörä
ulvoo vaimeana tuulessa,
ei jaksa enää valittaa.
Nostokurjet pysähtyneet
kuin jättiläiset kaupungin kattojen yllä
Kaupungin takana
seisoo varjona taivaanrannassa
betonista tehty sarkofagi.
Jykevä vuoren kaltainen,
ihmisen viisauden pilkka
Jumalan leikkimisen muistomerkki
Vastaukset 4
Vanhimmat
lukea taas Sinun tekstiäsi.
Upea on paluusi Prypjatiin, mahtavia kuvauksia
ensimmäiseltä riviltä lähtien.
Viimeinen säkeistö, hartaan kaunis päätös.
Kiitos, ja voisit oikeasti hiukan useammin tuoda
runojasi :D
Kiitoksia nyt jälleen mairittelevista sanoistasi. Toisin runojani tänne useammin, mutta kun niitä ei synny vaikka yritän kuinka. Keskeneräisiä ja epäkelpoja on pöytälaatikko piukassa.
Mukavaa että bongasit viestini täältä. Sinun kanssasi on aina niin mukava jutella. Aurinkoista päivän jatkoa!
mutta kuules, kaivele sieltä laatikon pohjalta
niitä vanhoja jos ei uutta synny. Kelläpä niitä
nyt alvariinsa, minullakaan.
Mutta nyt menen pötkölleen, flunssa hiukka vielä
päällä.
Ja vaikka tuulee ja sataa, niin kyllä se kesäkin sieltä vielä tulee...