TS uutisoi, että Turun lähikuntiin voitaisiin saada lähijunayhteys jo lähitulevaisuudessa. Kustannuksetkaan eivät olisi satoja vaan puhutaan lähinnä kymmenistä miljoonista. Näin monelle kunnalle summa on naurettavan pieni.
Nyt olisi hyvä aloittaa vaikka sillä, että mikä lähijunakunnista kaavoittaa ja suunnittelee hienoimman ratavarsiasutuskeskuksen. Leikkimielisellä kisalla voitaisiin saada paljon hyvää aikaan, sekä tukea ratavarren kannattavuutta.
On esimerkiksi hienoa saada Littoisten kylä jälleen kukoistukseen, kun alueelle saadaan joku selkeä keskusta ja tukipiste.
Huomatkaa muuten lähijunien monet edut pikkukuntalaisille. Vaikka olisi menossa oikealla junalla muualle Suomeen, niin auton voi jättää kotiin, koska matka alkaa lähijunalla omalta paikkakunnalta! Tämä on suuri etu.
Littoisistakaan ei tarvitse lähtien väärään suuntaan, kun kohteena on Helsinki, vaan voi ottaa halvan lähijunalipun ja ostaa halvempi kaukojunalippu Salosta!
Ja entäs nuoriso! Ei tarvitse muuttaa Turkuun, vaikka opiskelisi siellä, vaan voi jäädä kotiin vielä pariksi vuodeksi. Sitä paitsi, vanhempien olisi hyvä olla perillä 16 vuotiaan lapsensa menoista, vaikka melkein aikuinen olisikin.
Tämä on kokonaisuutena niin loistojuttu, että se olisi hyvä jokaisen ymmärtää, vaikka ei itse ikinä tulisi lähijunalla kulkemaan.
Nyt olisi hyvä aloittaa vaikka sillä, että mikä lähijunakunnista kaavoittaa ja suunnittelee hienoimman ratavarsiasutuskeskuksen. Leikkimielisellä kisalla voitaisiin saada paljon hyvää aikaan, sekä tukea ratavarren kannattavuutta.
On esimerkiksi hienoa saada Littoisten kylä jälleen kukoistukseen, kun alueelle saadaan joku selkeä keskusta ja tukipiste.
Huomatkaa muuten lähijunien monet edut pikkukuntalaisille. Vaikka olisi menossa oikealla junalla muualle Suomeen, niin auton voi jättää kotiin, koska matka alkaa lähijunalla omalta paikkakunnalta! Tämä on suuri etu.
Littoisistakaan ei tarvitse lähtien väärään suuntaan, kun kohteena on Helsinki, vaan voi ottaa halvan lähijunalipun ja ostaa halvempi kaukojunalippu Salosta!
Ja entäs nuoriso! Ei tarvitse muuttaa Turkuun, vaikka opiskelisi siellä, vaan voi jäädä kotiin vielä pariksi vuodeksi. Sitä paitsi, vanhempien olisi hyvä olla perillä 16 vuotiaan lapsensa menoista, vaikka melkein aikuinen olisikin.
Tämä on kokonaisuutena niin loistojuttu, että se olisi hyvä jokaisen ymmärtää, vaikka ei itse ikinä tulisi lähijunalla kulkemaan.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Lähijunien eduista ei kenelläkään liene epäselvyyttä, tärkein asia on selittää ne ymmärrettävästi päättäjille.
Ilman v:llä alkavaa monopoliyritystä tilanne saattaisi olla toinen ja toimiva lähiraideliikenne käynnissä.
1. Turun kehittyessä maan logistiikkakeskukseksi, alkaa nykyisten raiteiden kapasiteetti loppua. Maakuntaliiton utopististen suunnitelmien mukaan lähijunat kulkisivat kymmeniä vuoroja päivässä. Se ei vielä takaa junien käyttäjille mahdollisuutta matkustamiseen omien tarpeitten aikataulussa, vaan junien pitäisi kulkea vähintään puolen tunnin välein ja myöhään yöhön. Näin on nykyäänkin jo tiuhaan kulkevien bussien aikatauluja vaadittu rukattavaksi. Lähijunat vaativat omat raiteensa. Silloin puhutaankin satakertaisista summista tyyliin Espoon pikaraitiotie.
2. Mistä matkustajat? Muutama työvuoro ei vielä takaa päivisin kulkeville junille kuorallista enempää matkustajia. Kuka maksaa tyhjät penkit?
3. Taajamarkenteen muuttaminen sellaiseksi, että ratojen varsilla, kävelyetäisyydellä radasta asuisi riittävästi junia käyttäviä asukkaita kestää tällä kasvuvauhdilla sata vuotta! Kyllä se on todistettu jo Kaarina-Turku-Naantali pikaraitiotiehankkeen valmistelussakin. Varsinkin kun kaikkien kaupunkiseudun kuntien, asukkaista kilpailun myöstä vääristynyt, asuntopolitiikka tuntuu suosivan - vain ja ainoastaan - väljää pientaloasutusta.
4. Kaupan sijoittumisen uudistuminen. Ei kai kuvitella, että ostosmatkat kaikenmaailman myllyihin tehtäisiin nykyraiteita junalla? Kupittaan asema on aika kaukana Kupittaan sittarista. Ostosparatiisit ovat paikkansa valinneet aivan muin perustein! Yhdyskuntasuunnittelija ei niihin päätöksiin ole sanaa päässyt sanomaan.
Mitä kaiken muun yrittämistä vastustat?
Kannattaisi muuten opetella välttämään sanoja utopistinen, suuruudenhullu ja muita toisten keskustelijoiden älykkyyttä halventavia väittämiä.
Mikä on Espoon pikaraitiotie? Vantaalla sellaista on ollut visioissa, mutta Espoon kohdalla olen kuullut vain metrosta.
Siinäpä tuli hyvät kommentit perusteluineen. Olet täysin oikeassa. Näillä asukas ja liikenne määrillä raideliikenne on haihattelua.
Ehkä raideliikenne saataisiin toimimaan välillä Kaarina-Turku-Raisio, mutta en usko että ainakaan halvemmalla kuin nykyinen bussiliikenne.
Olisihan meillä valmis ratayhteys Turusta pohjoiseen, mutta minne ihmiset rakentaa? Just väärään suuntaan eli Hirvensaloon.
1. Jostain on aloitettava, poliittisesti on helpompaa saada läpi halpa ehdotus, jolla liikenne saadaan edes jotenkin käyntiin. 80-luvun tilanne olisi iso parannus nykyiseen. On ihan selvää, ettei kertarysäyksellä tehdä kaksoisraiteita koko matkalle ja vielä kaukojunille ja tavarajunille omansa.
2. Jos lähiliikenne alkaa, se osittain korvaa nykyistä bussiliikennettä, jopa autoliikennettä. Tietenkään ensi päivästä lähtien junat eivät voi olla seisomapaikkoja myöten täynnä. Vähitellen asukkaat, kaupat ja työpaikat hakeutuvat asemien lähelle, mutta vasta, kun lähiliikenne on jo toiminnassa. Tyhjät penkit maksetaan kuten Turun bussiliikenteessä, matkalipun hinnasta ja julkisesta tuesta.
3. Asukkaiden ja työpaikkojen pitäisi olla kävelyetäisyydellä _asemista_, koska junat eivät asemien välillä pysähtele. 500-700m säteellä piirretyn ympyrän sisällä on aseman todellinen vaikutusalue. Tottakai kuntien kaavoittajat ovat epäluuloisia lähijunaliikennettä kohtaan, koska monopoli VR on sen jo kertaalleen lopettanut. Mutta kunhan ensin saadaan junat kulkemaan ja vielä pysähtymään asemilla, niin jo herää toisenlainen kiinnostus asemien seutujen täyttämiseen, myös rakennusfirmojen toimistoissa. Pientaloasutus on nyt ykkönen, koska se on ainoa viihtyisä tapa elää auton varassa, ja muita keskiluokkaiseen imagoon sopivia liikennemuotoja ei ole tarjolla.
4. Jos kaupat tajuavat, että kannattaa olla siellä missä ihmisiä on paljon, niin kyllä silloin riittää kiinnostusta asemien ympäristöön. Tuskin Turun kauppatorin ympäristö olisi nykyisenlainen kauppakeskittymä, jos torilta vietäisiin pois kaikki bussimatkustajat.
Raideliikenne on jäykkää muutoksille. Bussireittejä voidaan tarvittaessa muuttaa helposti ja ihmiset pääsee sinne minne ovat menossa. Jos liikenne olisi raideliikenteen varassa, niin ihmiset käyttäisi vielä enemmän omaa ajoneuvoa, koska mennä ensin junalla ja sitten vielä vaihtaa bussiin jotta pääsee sinne minne on menossa.
Kuinka tuota samaa asiaa, kannattamatonta rautatieliikennettä aina joku jaksaa vouhottaa.
Ajat ovat muuttuneet, nyt käydään kaupassa omalla autolla, eikä kukaan jaksa raahata ostoksiaan junassa.
Turha levittää rahaa joka puolelle, panostetaan vain teihin ja laitetaan yksi asia ensin kuntoon.
Tiellä pystyvät sitten liikkumaan, niin yksityisautot, kuin linja-autotkin ja ihmisillä on vaihtoehtoja.
Suomi on vähäväkinen harvaan asuttu maa, ei täällä riitä juniin riittävästi ihmisiä ja kun ne eivät vieläkään kulje ovelta ovelle.
Ei ole mitään järkeä, tällä missä on tilaa tunkea ihmisiä tiiviisti asemien viereen. Siitä ei tule kuin ongelmia, mikä on nähty muualla maailmassa.
Raideliikenne käy ilman isompia remontteja oikein hyvin tavaran kuljetukseen, joten tehtäköön sitä, mikä on kannattavaa.
Raideliikenteen tavaran kuljetuksenkin voi avata vapaalle kilpailulle, niin päästää tuosta verenimijä valtion yhtiöstä, joka toimii suojatyöpaikkana kallein kustannuksin.
Lija-auto voi käyttää nykyisiä teitä, voi koukata tarpeen vaatiessa vaikka useampienkin asuinalueiden vieritse. Jopa Hirvensalon perukoille voidaan ajatella lisää bussireittejä (jos asukkaat vaan suostuvat kyytiin tulemaan). Raitioteitä ei.
Tukiaisiin ja avustuksiin käytettävissä olevat rahat alkavat olla vähissä. Ottajia on enemmän kuin antajia? Verojakin on luvattu taas alentaa.
Valtio on tietoisesti ja yhä enenevässä määrin siirtänyt velvoitteitaan maakuntien ja kuntien kontolle. Kunnat alkavat olla konkurssikypsiä. Eivät nekään kukkarot pohjattomia ole.
Tulevaisuudessa on entistä tarkemmin mietittävä mihin yhteiset rahat yleensä riittävät. Miksi silloin pitäisi keksiä uusia rahareikiä, jos nykyisillä keinoilla edes kohtuullisesti toimeen tullan?
Oot sä vitun nimby kyllä. Ei vittu, että maailma voi kantaa tuollaisia kehityksen vastustajia päällänsä. Te olette jumalauta oikea syöpä. Jos teitä olisi hiemankin enemmän, niin yhteiskunnat sortuisi kasaan pelkästä yrityksen puutteesta.
Usko jumalauta vaikka huvikses. Niillä busseillakin on rajansa, ja sen rajan yli on Turun maakunta ajanut jo kauan aikaa sitten. Etsä yksinkertaisesti voi asettaa rajoja Helsinkiin perustuen.
Mikä helvetin kompleksi sullakin mahtaa olla.
Mene siihen saatanan bussiin sisälle ja ota autoilevat kaverisi mukaan, niin voihan sen sitten tehdä niinkin. Takaa mulle, että ne kolme perättäistä bussia on täpötäynä, kun saapuvat Salosta Turkuun tunnin välein ja selvittävät matkansa samassa ajassa kuin juna, niin keskustellaan asiasta!
Ei saatana mitä juntteja!
Jos kallion laella asuu kolme ihmistä, jotka vasta ovat ostaneet kome uutta autoa kulkuvälineikseen (kun kerran hallitus suuressa viisaudessaan antoi ne alennusmyynnillä), luuletko heidän kuuna kullanvalkeana astuvan rannalla kulkevaan junaan?
Ketä tässä ajattelmattomuudesta on epäiltävä?
Jos se juna palvelisi yhtä joustavasti kuin dösä, kulkisi samanlaisia asukkaita palvelevia reittejä ja pysähtyisi sopivilla asuinalueita lähellä olevilla pysäkeillä, tuskin se ratkaisevatsi nopeampi olisi. Varsinkin kun busseille on radan rakentamista helpompi järjestää omia nopeita ajokastoja.
Viimeksi kun Piikkiö-Turku paikallisjunayhteyttä joitakin vuosia sitten kokeiltiin, junassa istui päivittäin yhden käden sormilla laskettava määrä ihmisiä, aikaan kuin aikaan, suuntaan kuin suuntaan! Siitä huolimatta, että matkat kokeiluaikana sai tehdä käytännössä ilmaiseksi.
Junayhteyksien voidaaan laskea kannattavan vain ja ainoastaa olemassaolevia ratoja käyttäen. Monenko ihmisen kuvittelet hakeutuvan junaan haja-asutusalueiden nykyisiltä seisakkeilta?
Saloon pääsee Turusta helposti jo nykyisillä junilla. Paikallisjuniksi nimettyinä, niiden matkustajien keruuseen seisakkeilta kuluisi huomattavasti aikaa tavoiteltuun matkustajamäärien lisään nähden.
Toivotko yhteiskunnan maksavan sinulle oman junayhteyden?
Tiesitkö että Helsingissä on koekäytössä jo 150 paikkaisia linja-autoja ?
Linja-autoja voidaan helposti vielä suurentaa, isompi ongelma on saada nykyihmiset edes linja-autoon, saatikka sitten kilometrien päässä kulkevaan junaan.
Miksi hakata köyhien kuntien rahoja ratojen rakentamiseen, kun samoilla teillä todellakin voidaan liikennöidä 20 metriä pitkillä, 150 matkustajan linja-autoilla, ilman minkäänlaisia tienrakennus investointeja ?
Turkulaisille riittää maksettavaa jo aivan riittävästi kaksinkertaisesta kaupungin työntekijämäärässä, hinnaltaan vähintään kaksinkertaisissa raakavesi- ja jätevesihankkeissa
Nyt jäitä hattuun vouhottajat ja äkkiä !
30milliä on niin vitun pieni raha, että kyllä sen edestä voi testiä junia 10 vuotta vaikka ihan muuten vaan.
Älkää tulko kehityksen eteen. Jos on raidefobia, niin mene hoitoon!
Työnnä itse pääsi vaikka jää-ämpäriin, jos haluat, mutta anna kaupungin kehittyä!
Vaikka heillä olisi viisi uutta kiiltevää biiliä, niin alaikäiset eivät niillä kulje.
Tarkoitus on estää tulevat ylimääräiset autohankinnat perheissä, joissa auto jo on.
Teini lainatkoon vaikka isukin autoa, kun lähtee kylille, mutta kaupunkiin voi sitten mennä jo junalla.
Ei lähijunia oteta nykyiseen tilanteeseen, vaan muutoksen vuoksi. Kehitystä pois autokaupunkiudesta, josta on vain haittaa!
30 miljoonalla €urolla, mitään saa pahainen vesiputkikin maksaa jo nyt 170 miljoonaa €uroa. Entäpä paljonko kun on valmis ?
Turussa on todellakin mentävä jo kehityksen eteen, kun kehittäminen tarkoittaa Turussa ainoastaan tuhlaamista.
Sulla on raidemania... Helsingin toteutuneistä kuluista tiedämme, että raideliikenne on bussiliikennettä kalliimpaa ja se kannattaa vasta sitten kun tiet on oikeasti menossa tukkoon ja matkustajia on paljon.
Lähin bussilinja menee nyt 300m päästä, mutta liikennettä on vain koululaisaikoihin. Miten ajattelit palvelun paranevan raideliikenteellä? Tuskin ratikkalinjoilla korvataan misään olosuhteissa kaikkia bussilijoja. Raideliikenne on järkevää vain suurten keskusten välillä.
Kuvitteletko olevasi jotenkin vakuuttavampi kun haukut kaikki jotka on kanssasi erimieltä? Minusta se tekee sinusta vain tyhmän oloisen.
Kun EU kieltää rakenteilla olevan jättimäisen vesiputken käytön bakteeri- ja myrkkyveden kuljetukseen, voidaan se ottaa käyttöön luotijunan kulkuputkena. Se kuljettaisi tuhatkin matkustajaa muutamassa minuutissa Virttaan kankaalta Halisiin! Eikä olsis tehty hukkainvestointia!
Raitsikkaradan rakentaminen Kulhoon on kohtalaisen helppoa ja halpaa vaikka Kakskerran järven ympäri kierrellen. Mutta mihin sijoitat yhtä halvalla luotijunasi myllysillan ja Kauppatorin nurkilla?
selvää, että kolmelle kallionlaella asuvalle kakskertalaiselle pitää raitiotie saada.
oikein on. Pohdiskellaan sitä rainon Bussin rakennetta. Reinon bussi on 20m pitkä. Siinä on sellaista keulaosaa, jossa on kuski hallintalaitteineen ja etuovi vähintään 1,5m puskurista taaksepäin, ennen kuin voi alkaa matkustajatila. Takaosassa viimeisen penkin selkänojan etupinnasta on takapuskuriin noin puoli metriä.
Reinon bussissa on siis matkustajatilaa 18 metriä.
Bussiin voi asentaa neljä penkkiä rinnakkain, että se mahtuu kaistalle ja käytävä on riittävä liikkumiseen, edes joten kuten. Silloin näyttää pekkirivejä tulevan 37 ja kun on myös takaovi tulee ainakin 38. Tämä kaikki 18 metrin tilaan antaa penkille tilaa pituussuunnassa n. 52 senttiä. Nopean empiirisen tukimuksen mukaan, minun vaatima minimitila istuma-asennossa ristiselästä polveen on 63 senttiä, vaikka olen vain 177 senttiä pitkä. Jos selkänoja on vain sellainen muoviliuska ja pitäisi päästä istuimelle ja siitä pois, tarvitsen tilaa 70 senttiä.
Onko Reinon bussi suunniteltu bygmeille, vai onko realismissa toivomisen varaa?
Turku on jo hylännyt raideliikenteen kehittämisen joukkoliikenteen kuljetusmuotona!
Kaupungin yleiskaava perustuu ns. keskusakselivaihtoehtoon, joka tarkoittaa sitä, että rakentamisen painopiste olisi sijoitettu Kaarina-Raisio linjan varrelle. Tämän nauhakaupungin julkinen liikenne piti hoituman edullisimmin pikaraitiotiellä.
Toisin on päätetty toimia. Pääosaa kaupungin uusista asuinalueista ollaan suunnittelemassa Hirvensaloon, aivan päinvastaiseen suuntaan kuin yleiskaavan laatija oli sommitellut. Yleiskaavaa hyväksymässä oleville päättäjille todistettiin, että tästä tehokkaasti rakennetusta keskusakselista luopuminen ja saarten haja-asutukseen siiryminen tietäisi tuota pikaa rankkaa veroäyrin nostoa!
Onko ihme, jos raideliikenteen kehittämiselle ei Turussa enää ole järkeviä mahdollisuuksia.
Kuka hullu hikisiin busseihin suostuisi menemään vaikka kulkisivat kukkulalta kukkulalle.
Pituus moninkertainen, matkustajamäärä moninkertainen, veturin pituus moninkertainen, puskurin paksuus moninkertainen, matkustajien pituus monikertainen. Vain selkänojat lienevät samanlaiset.
Ei linja-autojakaan ihan huvikseen tehdä tai suunnitella. Linjaliikenteessä on eri autot, kuin paikallisliikenteesä.
Bussissa löytyy myös seisomapaikkoja pidempijalkaisille.
Samoin on junissakin.
Linja-autot voivat ajaa peräkkäin muutaman metrin turvavälillä, junien turvaväli on kymmeniä kilometrejä, siksi yhden raiteen välityskyky on rajallinen.
Aika ahtaissa penkeissä sitä istutaan lentokoneessakin ja usein tuntikaupalla ja naama on silti hymyssä.
Ei voine olla moninkertainen, mutta raitsikkamatkustaja luulee olevansa linjuirkansaa päätään pidempi!
Kun siirrytään busseista radalla kulkeviin ajoneuvoihin, matkustajat muuttuvat hiettömiksi? Hyvä, jos näin on, minäkin tulen harkitsemaan raitiotien kokeilua.
Kyllä pikaraitiotie ja lähijunat ovat molemmat edelleen Turun selvityslistoilla. Hirvensaloon rakentaminen, johtuu siitä, että Turun on epäterveesti pakko tapella reunakuntien kanssa työssäkäyvistä lapsiperheistä, joille Hirvensalon kaltainen paikka on unelma.
Toinen mihin perheitä voisi saada on keskusta, mutta Turun keskusta on siihen aivan liian vanhanaikainen ja ruuhkainen. Eniten on tarjolla liian pieniä ja ahtaita asuntoja, sekä ympäristö on liian meluisa ja ruuhkainen.
Kyse on tulevaisuuteen tähtävästä rakenteen muutoksesta. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa rakennetaan ja kaavoitetaan raidetta pitkin, koska tulevaisuudessa autoilun määrä suhteessa joukkoliikenteen määrään pitää saada laskemaan.
Jos raideliikenne on edes lähelle kannattavaa, on se silloin ylläpitämisen arvoinen yhteiskunnalle yleishyödyllisenä järjestelmänä. Bussilinjoihin on turha vertailla, koska kyseinen systeemi on niin ikään tappiollinen.
Turkuun ei ole suunniteltu ratikoita takaisin tuotavaksi, vaan pikaraitiotietä runkolinjojen pystyttämiseksi. Runkolinjat ovat muuta joukkoliikennettä tukevaa perusliikennöintiä kaupungin kannattavimmilla reiteillä. Mikä tekee siitä tehokasta ja halpaa.
Se tukee muuta joukkoliikenne verkostoa niin, että se jättää enemmän rahaa ja kalustoa heikosti kannattavien reittien ylläpitämiseen, sekä syöttöliikenneterminaalien avulla, joiden avulla voidaan avata uusia reittejä naapurikunnissa ja näin parantaa koko kaupunkiseudun joukkoliikenne järjestelmää.
Pikaraitiotie on perusjäjestelmä, jolla pärjättäisiin vaikka Turun kaupunkiseutu tuplaantuisi. Eikä triplaantuminenkaan olisi ongelma, jos pikaraitiotie verkosto on hyvin kehitetty ja kaupunkirakenne järkevästi suunniteltu. Turku on juuri nyt siinä vaiheessa, että ensimmäinen vaihe kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, ainakin 10 - 20 vuoden sisällä!
Kyseessä on niin monen ihmisen ja kunnan etu, että 30 miljoonaa on hyvin pieni raha 450.000asukkaan maakunnalle! Se on suorastaa sikahalpaa, milteinpä lottovoitto.
Mutta sinä et sitä voi tajuta, koska suhtaudut asiaan tunnepitoisella vastustus vimmalla, joka on erittäin epätervettä!
Miksi luulet, että kakskertaan oltaisiin rakentamassa raitiotietä?
Ei kukaan tuollaista inttämistä kestä. Jos perusteet vastustamiselle ovat luokkaa, bussit on parempia, kun niitä on aina ennenkin ollut ja Turku liian pieni, koska Helsinki on isompi, niin hermothan siinä menee.
Busseilla on tehtävänsä, pikaratikoilla omansa. Syy miksi niitä kumpiakin käytetään ovat niiden erityiset edut. Pikaraitiotie on tehokas, hiljainen ja edullinen runkolinja kaupungin pääväylillä. Bussit taas joustavia ja muunneltavia heikommilla sivureiteillä. Kumpiakin tarvitaan kaupungin kehittyessä.
Vetoaminen Helsinkiin on jo niin ala-arvoista kuin olla ja voi. Turulla ja Helsingillä ei ole mitään yhteistä. Pk-seudulla on ollut kattava joukkoliikennejärjestelmä jo vuosia, Turussa ei. Vaikka Helsingistä otettaisiin pois metro, sen joukkoliikennejärjestelmä olisi edelleen kattavampi kuin Turun kaupunkiseudun.
Turkua tulee verrata samankokoisiin kaupunkiseutuihin ulkomailla, eli 200 000 - 500 000 asukkaan kaupunkiseutuihin. Joiden liikenteelliset ongelmien ja talousalueiden koko vastaavat jossain suhteessa toisiaan.
Turun pitäminen liian pienenä on naurettavaa siitäkin syystä, että myös Tampere ja hajaan asutettu Vantaa, joka ei ole edes keskuskunta ovat molemmat ottaneet pikaraitiotie-ratkaisun omille listoilleen.
Ja jos joku nyt alkaa inttämään väestöntiheys tilastoista, niin ero Turun ja Vantaan välillä on se, että Turku on rakennettu keskitetysti, kun Vantaa taas Helsingin kehyskuntata on rakennettu enemmän hajalleen.
Koko on siinäkin suhteessa täysin mitätön tekijä, että pikaraitiotien kannattavuus lähtee linjakohtaisesta tutkimuksesta, eikä kaupungin yleiskapasiteetin tutkimisesta. Ainut mihin yleiskapasiteetti vaikuttaa tässä asiassa on investointi kyky. Mikä Suomen kunnilla ei ole kovinkaan korkea.
Tämä on myös syynä siihen, miksi Tamperekin asiassa epäröi ja taatusti ainut syy, miksi Turku epäröi. Nimittäin jos rahaa olisi, pikaraitiotien tulo olisi täysin varma, sillä niin paljon kaupunki sitä rataa tarvitsee!
Kyse on kaupunkirakennetta tervehdyttävästä infrastruktuaalisesta hankkeesta, jolla on myös imagoa parantava, kaupunkikuvaa uudistava, sekä onnettumuuksia ja saastetta vähentävä vaikutus. Se nostaa tutkimuksien mukaan joukkoliikenteen käyttöastetta, takaa kaupunkirakenteen tiivistymisen tulevaisuudessa.
Tehokkaan pikaraitiotiestä tekee se, että sen liikenteeseen ei vaikuta ruuhkat. Se voi liikennöidä tiheämmin aikavälein ja sen kuljetuskapasiteetti on busseja suurempi. Sen pysähtymis- ja kiihdytysajat ovat paremmat kuin busseilla, eikä pikaraitiovaunun liikkeestä tule juurikaan ääntä.
Tulevaisuudessa pikaraitiovaunulla pääsee ruuhkassa taatusti nopeammin keskustaan kuin omalla autolla. Turun ruuhkat tulevat lisääntymään jatkuvasti ja tilanne on jo nyt paha!
Hirvensalolaiset ovat sanoneet, etteivät he hikisissä busseissa suostu kulkemaan. Siksi heillä on oltava kaikilla yli 18 vuotiailla perheenjäsenillä Auto. Eri asia olisi jos Saarille järjestettäisiin raitiotieyhteys.
Turun päättäjien kyvyttömyydestä! Turussa on tunnetusti maan päättäjäystävällisimmät grynderit.
Kaupunki on katsonut vierestä tumput suorina kun grynderit ja kiinteistökeinottelijat ovat saaneet vapaasti jalostaa keskustan tonttimaita - kuka ensin on tyhjän paikan hokannut.
Parhaan voiton on saanut kun on osannut perustella miksi pitää rakentaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pieniä asuntoja. Viis on välitetty lapsiperheille tärkeistä asioista: perheasunnoista, leikkipihasta tai edes leikkiin sopivista puistoista. Myös autopaikkat on jätetty rakentamatta sanoen, että ne tulevat kalliiksi tai että keskustassa asuva ei autoa tarvitse?
Kaikki nämä vaaitmukset olivat vielä vanhassa rakennuslaissa. Markkinavoimien jyllätessä ne ovat jääneet unholaan niin rakentajilta kuin päättäjiltäkin.
Nyt vaan on niin, että teitä raideuskovaisia on vain yksi tai kaksi ja meitä kriitteisesti lisääntyviin kustannuksiin suhtautuvia on paljon enemmän.
Jos aina joku on vastaan ajatuksiasi, niin onko koskaan käynyt mielessä, että se ei ole aina sama henkilö?
Turku ja varsinkin sen ympärillä olevat keskukset on niin pieniä, että bussiliikenne on kätevämpää kuin raideliikenne. Raideliikenteen perustamiskustannukset on huikeita ja niihin ei ole mitään järkä ryhtyä, ennen kuin odotettavassi olevat liikennemäärät on suuria.
heh heh heh. Kellähän tässä on oikein tunne vimma? Vilkaise peiliin.
Aika suureksi olet Turun alueen määritellyt, jos asukkaita on jo 450.000. Mitenkä se unelmoimasi rataverkko kattaa tuo asukasmäätän?