Arvoristiriita ja suhde

En ole itse joutunut vielä tilanteeseen, jossa vastapuoli olisi ollut jyrkästi aborttia vastaan.

Uskoisin, että kertoisin teon jo aika varhaisessakin vaiheessa, minkä jälkeen on vastapuolen mietinnässä, pystyykö hän sen nielemään (siis tässä tapauksessahan se vastapuoli olisi kysymyksenasettelun nimissä jyrkkä vastustaja).

Minä voin hänelle selittää omia näkökantojani ja ratkaisujeni syitä, mutta en tietenkään kääntämään hänen päätään.

Aborttini on osa minua ja myös tehnyt minut ihmisenä kypsemmäksi, joten jos mies ei sitä minussa hyväksy, ei hän hyväksy silloin minua ihmisenä. Ja silloin tosiaan meidän arvomaailmamme ehkä eroavat liikaa. Jo siis muutenkin, ei välttämättä niinkään pelkästään sen tähden, että olisin abortin, siis itse teon, tehnyt.

uskon että voisin olla henkilön kanssa joka on kanssani eri mieltä aborttioikeudesta. en ole kumppanini kanssa kaikesta samaa mieltä, molemmilla meillä on oma persoonamme ja mielipiteemme.

olen tehnyt abortin, jos tulisi vastaan tilanne jossa minulla uusi kumppani olisi eikä hän aborttioikeutta sulata...hmmm...eihän minulla vaihtoehtoja ole. kerron historiastani ja asioista jotka minua ovat minuksi muokanneet.
jos hän ei kykene tämän tiedon jälkeen jatkamaan kanssani, niin minkäs teet?
en voisi kuvitellakaan olevani suhteessa jossa tällaisen asian joutuisin salaamaan, saati että haluaisin olla suhteessa ihmiseen jonka rakkaus loppuisi johonkin menneeseen tapahtumaan.

tunnen monia ihmisiä joilla on kanssani aivan päinvastainen mielipide, tästä ja monesta muustakin asiasta, silti ystävyys sen kestää.

Tiedän että puolisoni on syyllistynyt moiseen tekoon nuoruusvuosinaan, (noin kahdeksantoistakesäisenä)

Nyt meillä on oma yhteinenkin lapsi, joka on rakas molemmille. Elämäntilanteemme on vakaalla pohjalla, ja aivan eri.

Ymmärrän puolisoani todella hyvin. Itse en vastaavassa tilanteessa ole lapsestani luopunut, ja siksi liitossamme on siis "vanhojakin" lapsia.

Omalla kohdallani eriävä mielipide aborttioikeudesta ei ole ystävyyttä estänyt, joten en näe, että pelkästään se estäisi parisuhdettakaan. Sitten en tosin tiedä, jos kumppanini mielipide tuntuisi minusta niin vastenmieliseltä, etten voisi sitä kunnioittaa. Tällöin kyllä ihmisen täytyy se näkemyksensä ilmaista niin vastenmielisellä tavalla, että se alkaisi häiritsemään suhdettani häneen. Aborttioikeuden vastustajan kanssa voisin ihan hyvin olla, mutta en sellaisen ihmisen kanssa, joka ei hyväksyisi minun näkemyksiäni eikä kykenisi asiasta asiallisesti keskustelemaan.

Vastustajien ja puoltajien suhde ei ole mahdoton.

Mieheni harrastaa metsästystä (onneksi koko ajan vähemmän) ja minä en syö edes lihaa...

Siinä vaiheessa olisi varmaan mahdoton jos vastustajan oma lapsi tapettaisiin puolustajan taholta. Minäkin lopettasin suhteen mieheeni, jos hän minun lemmikkejäni tappaisi...