Ostin muutama vuosi sitten hyvän asunnon rauhallisesta pienkerrostalosta kaupungin keskustasta. Ihana asunto, kaikki kohdallaan. Remontoin asuntoa mieleisekseni. Mutta sitten tuli ongelma. Alakerrastani meni asunto myyntiin ja joku oppilaskuntasäätiö ennätti sen ostamaan. Siihenpä se loppui rauhallinen elämä. Nuoret elää tavallaan. Yöpainotteista meininkiä. Juhlitaan usein, ovet paukkaa, äänen käyttö kuuluu hyvin öiseen aikaan. Luulisi elefanttilauman välillä siellä marssivan. Huonekaluja siirrellään yleensä puolenyön maissa jne. Opiskelijat vaihtuu ja ääntä piisaa.
Muistutuksia ja huomautuksia on annettu, mutta eihän he kauan muista ja humalassa vielä vähemmän.
En ole mielestäni tiukkapipoinen, mutta nyt kun eläkevuodet häämöttää, tuntuu ankealta ajatella asumista tässä "nuorisokodissa". Haluaisi olla rauhassa ja nukkua yönsä.
Mietiskelen, mitähän tekisin. Ikävältä tuntuisi lähteä etsimään uutta kotia. Muutto on niin raskas rumba.
Muistutuksia ja huomautuksia on annettu, mutta eihän he kauan muista ja humalassa vielä vähemmän.
En ole mielestäni tiukkapipoinen, mutta nyt kun eläkevuodet häämöttää, tuntuu ankealta ajatella asumista tässä "nuorisokodissa". Haluaisi olla rauhassa ja nukkua yönsä.
Mietiskelen, mitähän tekisin. Ikävältä tuntuisi lähteä etsimään uutta kotia. Muutto on niin raskas rumba.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mihin menet asumaan jos voit valit. Vanhustaloja on pilvin pimein. Osta osake sieltä. Hiljaisuus vaivaa ja ottaa enemmän korviin kuin elämä. Elämä on nuorissa. Energia ja hyvät fiilikset. Aivan on itsestä kiinni mitä sinä oikeasti haluat. Rauhaa hiljaisuutta ja vanhuuden ihon tuottamaa tuoksua. On olemassa upeita osake juttuja joissa pelaa varmennus siitä että olet turvassa. Kukaan ei vie sinun visa korttia eikä muutakaan omaisuutta. Itse asun kerrostalossa. Nuori, puolet nuorempi kuin minä lähti matkoille ja pyysi että pitäisin silmällä että ei nyt maailamanlopun meininkiä tapahdu, hänen poissaollessaan. Olen saanut itkeä pienen tytön halauksessa ja minulle on tarjottu calvadokset ja pressot. Annettu puh num akupunktioon, ihanaa elämistä. Asennetta. Onko lapsien nyyhkittävä. Ei saa itkeä, huutaa jos on kipee. Korpi opettaa. Siperia vielä enemmän. Rahalla et sieluusi rauhaa saa, kaikki ei ole myytävänä.
tuon tuskasi miltä se rieha tuntuu ja kuuluu. Eipä kai sinun auta muu kun olla aktiivinen ja tehdä jotain taloyhtiön isännöitsijän kautta. Kyllä järjestys kuuluu joka taloon. Jaksamista sinulle.
Myös talviasuttava mökki maalla.
Minua ei häiritse meteli tippaakaan jos ei ihan mahdottomiin mene, kiva että on elämää.
Ainoa jota en siedä on juopuneet tupakoitsijat porraskäytävässä.
Juopot jos alkavat parveilla niin talon maine kärsii.
Tämä taloyhtiö on rauhallinen yhtä asukasta lukuunottamatta,hän on tuurijuoppo, vaikka on myös nuorta porukkaa.
Olen kokeillut kaikki asumismuodot, kyllä kerrostalo on paras ratkaisu jos aikoo päästä helpolla.
Mutta en yksistään jaksaisi tässä olla jos en pääsisi mökille välillä.
Onneksi minulla on hyvät unenlahjat, silloin harvoin kun jotain kuuluu niin en tiedä mitään vaikka naapuri joskus valittaa yöllä kuuluvasta metelistä.
Useiimiten on niin hiljaista öisin että kuulisi nuppineulan putoamisen lattialle.
ja tiedän tunteesi.Minunkin alakertaan muutti nuoripari. Ymmärrän juhlimisen, mutta kun tietysti humatilan noustessa myös äänet nousevat yön kulumisen myötä ollen kolmen neljän aikaa hurjimmilaan. Lasten itkut tai elämisen äänet on ihan eri juttu kuin humalaisten örinä aamu yöstä. Olen valittanut muutaman kerran ja sitten on muutama viikonloppu hiljasta.
Asun kerrostalossa. Tätä asumismuotoa olen harrastanut koko ikäni. Nykyinen asuntoni oli ok. Sitten sain kolme vuotta sitten hirviönaapurin yläkertaan. Sinne muutti rouvashenkilö, eronnut ja yksinhuoltaja oman kertomansa mukaan (lapsia ei tosin ole koskaan näkynyt). Päätoimi rouvalla oli juominen eli hän oli alkoholisti. Myöhemmin hän kertoi olevansa myös masentunut ja hajuista sekä metelistä päätellen myös muiden huumeiden kuin alkoholin sekakäyttäjä.
Rouva oli ja on hauskannäköinen elämäntyylistä huolimatta, joten seuraa riitti lähiseudun kapakoista ja diilereistä. Yöllä eikä juuri päivälläkään minulla ei ollut rauhaa, juhlinta tai riitely tai pahoinpitely oli lähes tauotonta. Kesällä parveketila oli yleisenä kapakkana ja kaljaseuraa riitti. Kuumalla on aika vaikeaa olla avaamatta ovia ja ikkunoita, joten meteli kuuluu tavallista paremmin. Kun rouva talon miesten kertomana myös harrasti ns. maailman vanhinta ammattia maksua ottamatta kuitenkaan,olin minä ainoa valittaja.
Alkoi 2,5 vuoden mittainen valitushelvetti. Pidin kirjaa metelöinnistä, poliisit kävivät viikoittain kesät talvet milloin minkin vuoksi. Rouvan ovi kävi öin ja päivin kuin panttilainakonttorissa. Taksilla tultiin ja lähdettiin kovalla tohinalla lisää lestiä hakemaan. Hain asuntoa muualta samaan aikaan. En saanut, joten oli vain taisteltava. Ajattelin monta kertaa, että minkä ihmeen pahan olen tehnyt että
saan naapurikseni tämän tapauksen suoraan Vihtahousun pesästä.
Viimein tämän vuoden vaihteessa näyttöä oli tarpeeksi. Häätöä naapuri ei vieläkään ole silti saanut, mutta hiljaiseksi hän on ruvennut. Se riittää minulle.
Tappouhkauksia olen saanut sekä naapurilta itseltään että seuralaisilta moneen kertaan. Lukkoni on rikottu muutaman kerran,siten että päästäkseni sisään on lukkoseppä ollut tarpeen. Sisään eivät kuitenkaan ole tulleet. Kun naapuri tai seuralaiset tulevat tai menevät, he iskevät nyrkillä oveeni. Jos satumme samaan aikaan ostariin, naapuri seuralaisineen osoittelee ja kunnioita minua huutaen nimellä s..tanan ämmä. Naapuri on 39-vuotias, siis aikuinen vähintään.
Opetus on; mihin tahansa muutat, yritä selvittää minkälaisia naapureita saat. Jos järjestyssäännöt ovat heille täysin tuntemattomia eivätkä halua sellaisiin tutustua saati noudattaa, valittaminen isännöitsijälle on lähes ainoa keino.
Pidä kirjaa metelöinnistä eli missä, mitä, milloin, mihin saakka. Kun teet valitusta, tee se aina kirjallisesti. Silloin kirjanpito auttaa ja toisaalta sinulla on todisteita. Soita poliisi, kun meteli on erityisen häiritsevää. Selvitä, kuuluuko meteli muualle, ts. kysele muilta naapureilta. Kova meteli harvemmin kuuluu vain yhdelle. Koska olet osakas, eikö tästä voisi puhua yhtiökokouksessa?
Naapurista riippuen, yritä keskustella metelistä ennen valitusta isännöistijälle. Oppilaskunta- säätiössä on varmasti vastuuhenkilö asunto-asioille. Minulle keskkustelut eivät onnistuneet, koska aina kun yritin keskustella, naapuri oli humalassa näkyvästi. Päihtyneen kanssa ei kannata tällaisista puhua.
Minusta et ole tiukkapipoinen. Asuntoyhtiöstä riippuen yleensä hiljasita pitäisi olla klo 23 jälkeen aina aamuun 7 tai 8 saakka. Poikkeusken tekevät tietenin vappu, juhannus ja uusivuosi yms. poikkeavat juhlapyhät, ei kuitenkaan joulu ja vaikkapa pääsiäinen. Toki sairaustilanteet jokainen ymmärtää ja varmaan myöss en, ettö juhliakin voi, kun se tekee sääntöjen puiteissa ja naapureita kunnioittaen. Ja viimeksi: älä pane tunteitasi peliin.
Ei minulla ole tuollaista kuitenkaan ja tunnen itseni nyt ihan syylliseksi, että pienistä inisen. Sinähän olet joutunut pelkäämään ihan tosissaan, kun tuollaista hurjaa meininkiä pitävät. Minun vaikeudet ovat ihan pikkuruisia tuollaisen rinnalla.
Ja opiskelijat ovat kyllä aina muistutuksen saatuaan hetken aikaa ihan iisisti. Yhtiökokouksesssa asiaa on pohdittu ja olen saanut paljon sympatiaa naapureiden taholta, ymmärtävät häiriön laadun. Tosin se häirintä kuuluu ainoastaan minulle, koska tämä on sen ikäluokan taloja, joissa äänet kantautuu pystysuunnassa. Sivunaapureilta ei kuulu koskaan mitään, vaikka lapsia siellä juoksentelemassa.
Ihminen on siitä kummallinen otus, että unohtaa nopeasti. Nytkin alakerta ihan hiljainen ja samoin viime yö. Taas ajattelen, että en tästä mihinkään lähde, vaikka toissa yönä meteliä kuunnellssa olin valmis pakkaamaan kimpsuni.
Kiitän vastaajia myötätunnosta!
Minulla on kokemusta kerrostaloasumisesta opiskeluaikoinani. En kuulunut siihen möykkäävään nuorisoryhmään, koska en harrastanut biletystä, mutta sen sijaan kärsin suunnattomasti metelöivistä "kollegoistani" ja tuolloin päätin, että HETI kun mahdollista, muutan omakotitaloon.
Oletan, että rivitalossa saattaisi olla samanlaisia ongelmia kuin kerrostalossa.
Olen ollut erittäin tyytyväinen omakotitalo-asumiseen. Aina sekään ei ole varma ratkaisu meluhaittojen suhteen, koska ei voi koskaan tietää kuka muuttaa naapuritaloon. Tällä hetkellä kuitenkin on asiat mukavasti.
nykynuoriin verrattuna. Nythän on vallalla tyyli, minulle KAIKKI JA HETI! Ei siinä ajatella miten häiritään toisia, pääasia, että itse saa nauttia elämän kuohuja. Ei heillä ole empatian kykyä.Eivät pysty asettumaan toisen asemaan.
ja muillekin neuvoksi.
Vie asia taloyhtiön hallitukselle kirjallisesti. Jos poliisit ovat käyneet hiljentämässä, siinä sinulle hyvät todistajat. Vaadi hallitusta antamaan häirikölle varoitus. Ellei varoitus (yksi riittää) tehoa, hallitus voi ottaa huoneiston hallintaansa max yhdeksi vuodeksi. Se tarkoittaa häiriköille häätöä. Ei ole mitään eroa siinä, onko häiriköt vuokralaisia vai osakkeenomistajia. Tarvittaessa hallitus saa poliisilta virka-apua häädön suorittamisessa.
Tämä kaikki on lakikirjassa, pykälää en ulkoa muista. Ja tämä myös toimii, todistaa kokemuksella sitroen.
lasten pieninä ollessa ja aviomies 3-vuorotyössä.
Päivällä piti nukkua.
Onneksi asuimme alakerrassa.
Eräs yövuorossa oleva mies teki kepposen jota muistellaan vieläkin.
Hänen nukkuessa oli naapurilla siivouspäivä ja hakkasi niin matot kuin petivaatteet parvekkeella,joka oli juuri miehen makuhuoneen kohalla.
Pikkumaistissa ollessaan mies meni yöllä parvekkeelle
ja paukutti puukauhalla pelkkiä tukirautoja.
Siitähän meteli nousi!
Te ette anna mun nukkua päivällä niin kuunnelkaa nyt miltä se kuulostaa,kun pitäis nukkua tämmösessä metelissä.
Pian oli rauha sinä yönä ja siivoukset tehtiin iltapäivisin.
Työpaikan vuokratalo oli kyseessä.
katsoin galleriasivusi.
Siellä minäkin synnyin.
Kuules "Sitikka" en oo alkuperänen lande
vaan eräästä kaupungista S:joen pohjoispuolelta :-D
Kerrostalossa asuimme 11v terästehtaan asunnossa.
Ne ihanuudet ja kurjuudet tiijän.
Olihan lapsilla tietysti paljon kaveseita,
kun se oli 5:n 3-kerroksisen talon ryhmä.
Nuo vuodet 1968-1979.
Koulu oli lähellä ja pieniä ruokakauppoja
useita 1km säteellä.
Molemmin puolin oli seinänaapurit ja yläpuolella myös.
Oikeaa kotivapautta ei ollu edes yöllä.
Käytävälle ko avas oven oli heti kylässä.
Siihen aikaan ei onneksi ollu huumeita eikä muita riesoja.
Työläisten asuintalona säästyi monelta harmilta.
S-joen K-kannassa josta muutin 3-vuotiaana pois ja sitten 16-vuotiaana kaupunkiin... Viimeiset 20 v taas maaseudun nukkumalähiössä.
mikä ja millainen on maaseudun nukkumalähiö? Minä olen ajatellut, että ne nukkumalähiöt on kaupunkien kupeessa.
taajamissa siis ns.kirkonkylissä jos minkälaisia asuntoja kerros-ja rivitaloja.
Lähin maalikylä eli kaupunki 20-40km päässä.
Täältäkin kulkee porukat jopa 70km päähän töihin
päivittäin.
...mitenhä saisin tän asunnon kaupaksi.Kun täällä on nii hiljasta. En viihdy näin hiljases paikas.