Hei!
Olen 22-vuotias sairaanhoitaja opiskelija ja valmistun 2008 joulukuussa. Tässä kovasti vauva kuumetta pukkaa päälle ja ajatukset harhailee, milloin sitä olisi ns. sopiva aika tulla raskaaksi...tekisikö valmistumisen jälkeen töitä vai kuinka...asiaakaan ei yhtään halpotase, että ympäristöstä tulee kaikenlaisia viestejä: kyllä töissä pitää olla ensin että on sitten varma taloudellinen tilanne ym. Mieheni opiskelee itsekin vielä ja valmistuu 2010. Asiaa olemme molemmin miettineet kun molemmilla samanlaisia aatoksia. Löytyykö samassa tilanteessa olevia? Kiitti!
Olen 22-vuotias sairaanhoitaja opiskelija ja valmistun 2008 joulukuussa. Tässä kovasti vauva kuumetta pukkaa päälle ja ajatukset harhailee, milloin sitä olisi ns. sopiva aika tulla raskaaksi...tekisikö valmistumisen jälkeen töitä vai kuinka...asiaakaan ei yhtään halpotase, että ympäristöstä tulee kaikenlaisia viestejä: kyllä töissä pitää olla ensin että on sitten varma taloudellinen tilanne ym. Mieheni opiskelee itsekin vielä ja valmistuu 2010. Asiaa olemme molemmin miettineet kun molemmilla samanlaisia aatoksia. Löytyykö samassa tilanteessa olevia? Kiitti!
Vastaukset 4
Vanhimmat
olette aivan varmoja, että suhteenne on niin vankalla pohjalla, ettei suuretkaan järistykset saa sitä kumoon. Toisaalta, jos vauvaa suunnittelette on nämä asiat varmasti jo käyty läpi.
Yleensä työnantaja katsoo, että onko jo lapsia vai onko ne edessäpäin (yksityinen). Ei hyvä, jos äitiysloma on heti edessä kun työsopimus on tehty.
Toisaalta, jos menet koulun jälkeen töihin ja saat jalan oven väliin, on sinun hyvin helppo saada muistakin paikoista töitä koska on jo kerynyt työkokemusta. Taukoon on hyvä syy = lapsi!
No, Teette sittten tai tuolloin, pääasio on että lapsi syntyy rakkaudesta ja sillä on Isä ja Äiti samassa kodissa.
Moi!! Itsekkin haaveilin lapsesta vaikka koulut kesken. Kun mieskin alkoi lämmetä ajatukselle niin oli aivan sama mikä elämäntilanne olisi! Siispä tulin raskaaksi, koulua jäljellä vuosi. itse tein niin että lopetin koulun ja olin koko raskausajan töissä. Näin sain hyvät äitiyspäivärahat.
hetkeäkään en ole katunut! Minulle elämässä on ollut aina tärkeintä että minusta tulee äiti!
nyt ei kiirettä kouluun, koko loppuelämä aikaa opiskella mutta lasten saanti ei välttämättä onnistu jos jää odottelemaan sitä "parempaa" elämäntilannetta.
Yhdyn edelliseen vastaajaan että tärkeintä on se, että lapsella on isä ja äiti. Jos teistä siltä tuntuu niin mitä odottelemaan!
Ei ole mitään "sopivaa aikaa"...
Itse olin joskus päättänyt, että jos vain on kestävä parisuhde niin lapset ennen kolmeakymppiä. No, kun ikää oli 25 ja olin valmistumassa oli jo kauhea vauvakuume päällä. Punnittiin poikaystävän (hän oli jo silloin töissä) kanssa, et mitä tehdään, vauva vai minä töihin. Päätettiin, että kumpi ehtii ensin niin se pidetään. Eli aloin heti valmistuttuani etsimään töitä, mutta samalla jätettiin ehkäisy pois -> tulee jos on tullakseen. No kesällä mentiin sit naimisiin ja pari kuukautta siitä huomasin olevani raskaana. Töitä en ollut saanut, joten se jäi.
Nyt on jo oma talo, toinen tulossa ja enpä voisi olla onnellisempi päätöksestämme. Tiukkaa on välillä ollut, kun ollaan oltu aika pitkälti miehen palkan varassa, mut selvitty ollaan. Olen sen silleen järkeilly, et töihin ehdin kyllä myöhemminkin. Nyt on lasten aika. Jopa isäni, joka aina toitotti, että ensin työ, sitten perhe on lopulta kääntynyt päätöksemme puolelle, vaikka alkuun oli, että oletteko nyt miettinyt kaiken ihan loppuun asti. Liekö lapsenlapset saanut hänenkin jääräpään pehmenemään...
Eli jos siltä tuntuu, niin eikun vaan. Voihan olla, että se lapsi ei edes heti tärppää ja harmittelet sitten myöhemmin, että miksi en aiemmin aloittanut yrittämään...
töitä ehdi tekemään myöhemminkin.
Ja saikkareille löytyy töitä kyllä vielä viiden vuoden päästäkin! Vaikeampi on varmaan kausiluonteisia töitä tekevillä, on oikeasti punnittava perheen ja töiden välillä!
Toki talous tulee olemaan tiukilla, jos onnistut heti tulemaan raskaaksi ja saat minimipvrahan ja mies opiskelee. Mutta voin kertoa, että tiukilla se on nyt vanhempanakin, kun kitkutellaan sen omakotitalon asuntolainan kanssa...
Jos asiaa alkaa oikein miettimään, uskon, ettei oikeaa hetkeä tulekaan ja jos tulee, ei tule sitä raskautta.