Puhujan/seurakunnan neuvo

Jouduin kotipaikkakunnallani aikoinaan erään naisen piinaavan vainon kohteeksi. Nainen levitteli itse keksimiään täysin perättömiä juoruja ja järjesti puhutteluja aina tuon tuostakin. Hän ei koskaan kuitenkaan suostunut kertomaan puhuttelujensa syytä. Muutin pois paikkakunnalta satojen kilometrien päähän. Piakkoin ystävystyin uudella paikkakunnalla erään miehen kanssa. Ry:llä sekä hänen että muiden ystävieni kautta sain tietää, että minusta liikkuu "hurjia" juoruja. Kukaan ei kuitenkaan kertonut minulle suoraan, mitä juorut olivat. Naisen kielenkäytön ja valikoivan mykkyyden perusteella voi vain arvailla juorujen sisällön. Kerroin ystävilleni asiasta enemmän ja kyselin laajemminkin, kuinka minun tulisi menetellä. Kaikki ympärilläni ihmettelivät, miksi lähden vasta vuosien päästä selvittämään tällaisia asioita. Kerroin heille minua kotipaikkakunnallani vainonneesta naisesta, joka järjesti puhutteluja, joiden syytä hän ei koskaan kertonut. Ensimmäinen ohje oli, ettei niin epärehellisesti järjestettyihin tilaisuuksiin tarvitse osallistua. Saamieni ohjeiden mukaan otin sitten kirjeitse yhteyttä kotipaikkakunnan seurakunnan johtokunnan jäseneen/puhujaan ja tähän naiseen. Kirjeyhteydenoton perusteella puhuja soitti minulle ja keskustelimme asiasta. Hän kertoi paikkakunnalla minusta liikkuvista seurustelujuoruista. Tein kirjeitse ja puheissani selväksi, ettei minulla ole ollut suhdetta enkä ole ns. märällä sormellani koskenut ko. mieshenkilöön. Puhelussa puhuja sanoi, että tämä nainen saa korjata jälkensä. Tiedusteltuani, kuinka voin olla varma, että nainen korjaa asiansa, puhuja sanoi, että tulee vain luottaa.

Olin yhteydessä naiseen vain kirjeitse. Nainen kirjoitti minulle mm. ”suhteesta” erääseen epäuskoiseen poikaan. Hän myönsi kirjeissä, että oli kerran saanut vastauksen kysymykseensä ko. ”suhteesta”, että en seurustele hänen tarkoittaman miehen kanssa. Muuten en ollut naisen kanssa juurikaan tekemisissä, koska nainen ei kuulunut mitenkään ystäväpiiriini, vaan halusin nimenomaan karttaa häntä. Kysyttyäni miksei hän koskaan sanonut puhuttelunsa syytä, nainen kirjoitti, että onko näin, että mainitsemissasi puhutteluissa ei tiedetty mistä oli kysymys? Tuntuu mahdottomalta! Minulle ei jäänyt tällaista tunnetta. Nainen kuitenkin myönsi ajatusmaailmansa: Asiat olivat arkoja –sinua ei haluttu loukata. Minulla ei ollut mitään salattavia arkaluonteisia asioita.

Asia on edelleen "ns. vaiheessa". Jos ja kun on kysymys manipuloijasta ja erittäin voimakkaasta persoonasta, joutuu seurakuntakin silloin turvautumaan ulkopuolisen apuun.
6831
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Linnut ovat alkaneet keväiset laulunsa. "Mä olen tosi komee, komee, komee. Tää piha on mun, mun, mun, mun", tai jotain sen tapaista visertävät esimerkiksi tiaiset, viherpeipot ja mustarastaat toisilleen jo täyttä kurkkua.

Lintujen lauluhalut kasvavat, kun valon määrä lisääntyy. Lämpötila vaikuttaa ainakin siihen, miten paljon ne ehtivät laulaa.

IL

Äänestä

Roikutko siis vielä mukana niissä porukoissa? Siis vl-porukoissa.

Usein ihmiset tulevat järkiinsä, ja älyävät erota lahkosta vasta, kun tällaisia ongelmia tulee. Lähde siis jo hyvä ihminen lätkimään sieltä ry:n jumalattomien pilkkaajien porukoista.

Mitä sitten, vaikka olisit seurustellutkin sen pojan kanssa? Mitä se kellekään muulle kuuluu, kuin sinulle ja sille pojalle?

Uskonasiat on uskonasioita, mutta tuollaisella ei ole edes uskonasioiden kanssa mitään tekemistä. Jotkut ihmiset vain menevät tuollaisesta lahkossa elämisestä sekaisin. Lähde sinäkin sieltä, ennenkuin menetät mielenterveytesi.

Äänestä

"Kuinka mukava on pestä pyykkiä kauniilla ilmalla." - Erään hoitokokouksen puheenjohtaja

Äänestä

Julmimmat valheet ovat usein lausutut vaitiololla. (Stevenson)

Koskaan ei tehdä pahaa niin täysin ja niin keveällä mielellä, kun milloin sitä tehdään muka omantunnon vaatimuksesta. (Pascal)

Vastakohta huhulle asioista ja ihmisistä sisältää usein totuuden.(La Bruyère)

Totuus on usein peitossa, mutta sitä ei voida koskaan sammuttaa. (Livius)

Äänestä

pahansuopa juoruilu yksityis- tai perhe-elämästä, perusepärehellinen ja ilkeä ihminen ei koskaan muutu.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Luottavainen kirjoitti:

Jouduin kotipaikkakunnallani aikoinaan erään naisen piinaavan vainon kohteeksi. Nainen levitteli itse keksimiään täysin perättömiä juoruja ja järjesti puhutteluja aina tuon tuostakin. Hän ei koskaan kuitenkaan suostunut kertomaan puhuttelujensa syytä. Muutin pois paikkakunnalta satojen kilometrien päähän. Piakkoin ystävystyin uudella paikkakunnalla erään miehen kanssa. Ry:llä sekä hänen että muiden ystävieni kautta sain tietää, että minusta liikkuu "hurjia" juoruja. Kukaan ei kuitenkaan kertonut minulle suoraan, mitä juorut olivat. Naisen kielenkäytön ja valikoivan mykkyyden perusteella voi vain arvailla juorujen sisällön. Kerroin ystävilleni asiasta enemmän ja kyselin laajemminkin, kuinka minun tulisi menetellä. Kaikki ympärilläni ihmettelivät, miksi lähden vasta vuosien päästä selvittämään tällaisia asioita. Kerroin heille minua kotipaikkakunnallani vainonneesta naisesta, joka järjesti puhutteluja, joiden syytä hän ei koskaan kertonut. Ensimmäinen ohje oli, ettei niin epärehellisesti järjestettyihin tilaisuuksiin tarvitse osallistua. Saamieni ohjeiden mukaan otin sitten kirjeitse yhteyttä kotipaikkakunnan seurakunnan johtokunnan jäseneen/puhujaan ja tähän naiseen. Kirjeyhteydenoton perusteella puhuja soitti minulle ja keskustelimme asiasta. Hän kertoi paikkakunnalla minusta liikkuvista seurustelujuoruista. Tein kirjeitse ja puheissani selväksi, ettei minulla ole ollut suhdetta enkä ole ns. märällä sormellani koskenut ko. mieshenkilöön. Puhelussa puhuja sanoi, että tämä nainen saa korjata jälkensä. Tiedusteltuani, kuinka voin olla varma, että nainen korjaa asiansa, puhuja sanoi, että tulee vain luottaa.

Olin yhteydessä naiseen vain kirjeitse. Nainen kirjoitti minulle mm. ”suhteesta” erääseen epäuskoiseen poikaan. Hän myönsi kirjeissä, että oli kerran saanut vastauksen kysymykseensä ko. ”suhteesta”, että en seurustele hänen tarkoittaman miehen kanssa. Muuten en ollut naisen kanssa juurikaan tekemisissä, koska nainen ei kuulunut mitenkään ystäväpiiriini, vaan halusin nimenomaan karttaa häntä. Kysyttyäni miksei hän koskaan sanonut puhuttelunsa syytä, nainen kirjoitti, että onko näin, että mainitsemissasi puhutteluissa ei tiedetty mistä oli kysymys? Tuntuu mahdottomalta! Minulle ei jäänyt tällaista tunnetta. Nainen kuitenkin myönsi ajatusmaailmansa: Asiat olivat arkoja –sinua ei haluttu loukata. Minulla ei ollut mitään salattavia arkaluonteisia asioita.

Asia on edelleen "ns. vaiheessa". Jos ja kun on kysymys manipuloijasta ja erittäin voimakkaasta persoonasta, joutuu seurakuntakin silloin turvautumaan ulkopuolisen apuun.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu